Mielenkiintoisimpien Alphonsuksen satelliittikraattereiden joukkoon lukeutuva Alphonsus B (13,26°S; 0,20°W) sijaitsee Alphonsuksen itäreunalla. Sen läpimitta on 23 km. B:n länsipäässä on toinen 6–7-kilometrinen nimetön kraatteri, joka tekee kokonaisuudesta venyneen. Samalla se muodostaa siitä myös selvemmin monikulmaisen. B:llä on muutoinkin pari suoraa sivua, joten todennäköisesti jonkinlainen rakenteellinen kontrolli vaikutti kraatterin syntyyn.
Toinen, huomattavasti merkittävämpi kraatterin syntyyn vaikuttanut tekijä on Alphonsuksen reuna. Alphonsus B siis syntyi itää kohti viettävään rinteeseen. Läntiset osat B:n reunasta ovat siksi yli kilometrin korkeammalla kuin itäiset. Topografian ja länsipään pienen kraatterin vuoksi B:n pohjan läntinen puolisko on massiivisten vyörykerrostumien peitossa, ja kraatterin selvästi syvin kohta on itäisellä pohjalla. Siitä mitaten länsilounainen reuna nousee yli kahden kilometrin korkeuteen, mutta itäinen reuna vain noin 900 metriin.
Alphonsus B:llä on kraatterin pohjan morfologialtaan ja topografialtaan erilaisiin puoliskoihin jakava pohjois–eteläsuunnassa venynyt, noin 3×1,5 km:n keskuskohouma. Se nousee läntiseltä pohjalta mitaten noin 200 m, itäiseltä pohjalta taas noin 300 m.
 |
|
Osin Alphonsus B:n erikoiseen ulkomuotoon on vaikuttanut sen länsipäässä oleva pienempi kraatteri, mutta muita tekijöitä ovat ainakin Imbriumin törmäysaltaan heittele, joka on syönyt eteläisen reunan, oletettu rakenteellinen kontrolli, jonka vuoksi lounais- ja koillisreunat ovat suorat, sekä eritoten itäänpäin viettävä rinne eli Alphonsuksen reuna, minkä vuoksi kraatterin läntinen pohja on romahduskerrostumien peitossa. Kuva: NASA / ASU / LRO WAC / QuickMap / T. Öhman. |
Jostain syystä Alphonsus B:n läntisen reunan ohella myös itäinen reuna on romahtanut erittäin merkittävästi. Idässä B:llä onkin paikoitellen ”kaksoisreuna”. Itäreunoista sisempi kohoaa noin 60–70 m ylemmäksi kuin ulompi, mikä on todella poikkeuksellista. Pohjoista reunaa taas ei ole oikeastaan ollenkaan, vaan sen tilalla on joukko pyöreähköjä kumpareita. Eteläisen reunan puolestaan on romahduttanut ulospäin Imbriumin törmäysaltaan heittele. Tämä on selvä osoitus siitä, että Alphonsus B on iältään imbristä kautta vanhempi, sillä Imbriumin altaan synty aloitti imbrisen kauden. Muutaman vuoden takaisessa globaalitulkinnassa Alphonsus B onkin määritelty iältään nektariseksi.
Nimi Alphonsus B:lle annettiin System of Lunar Cratersin kolmososassa vuonna 1965 ja se hyväksyttiin vuonna 2006.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti