Näyttelyt

Tälle sivulle olen koonnut pieniä maistiaisia erilaisista geologiaa, mineralogiaa, törmäyskraattereita ja planeettoja käsittelevistä näyttelyistä, joita olen ainakin joltain osin ollut toteuttamassa. Näistä suurin osa juontaa juurensa Järviseutu-Seura ry:n hallinnoimiin ja Leader Aisapari ry:n rahoittamiin hankkeisiin, joissa olin suunnittelemassa ja toteuttamassa näyttelyitä Etelä-Pohjanmaan Järviseudulle. Useimpien näyttelyiden taustalla oli Suomen tiettävästi suurin yksityinen mineraalikokoelma, joka oli Järviseutu-Seuran omistuksessa syksystä 2016 kevääseen 2019. Nykyisin Lappajärven kunnan omistama kokoelma perustuu Kauko Alasaarelan ja Sirpa Mäki-Rajalan elämäntyöhön, ja se oli aiemmin esillä Vaasassa sekä sittemmin Lapuan Hirvijoella.

Päivitetty viimeksi 19.7.2021.


2021

Mars- ja Merkurius-kuvanäyttelyt Kortesjärvellä

Planeettakuvat vievät Markin museosta yhden huoneen. 

Oulun yliopiston Planetologian tutkimusryhmä ylläpiti vuosina 1990 – n. 2010 NASAn Pohjoismaista planeettakuva-arkistoa. Tutkimusryhmä ja arkisto ovat jo historiaa (kirjoitin arkiston myöhäisvaiheista ja näistä näyttelyistä myös blogitekstin), mutta arkiston keskeisin kuva-aineisto saatiin pelastettua. Kuva- ja karttakokoelma on nykyisin Lappajärven kunnan omistuksessa. Järviseutu-Seura ry. sai kuitenkin kunnalta luvan teetättää minulla kuvista Mars- ja Merkurius-näyttelyt.

Molemmissa näyttelyissä on yhdeksän kuvaa tai kuvakollaasia, sekä kuvissa näkyviä pinnanmuotoja selittävät kuvatekstit. Mars-näyttely koostuu NASAn Marsia kiertäneiden Mariner 9- ja Viking 1 & 2 -luotainten kuvista. Merkurius-kuvat puolestaan ovat peräisin kolmesti Merkuriuksen ohittaneelta Mariner 10 -lennolta ja luotainkuvien pohjalta tehdyistä kartoista. Kyseessä eivät ole nettikuvien tulosteet, vaan aidot NASAn valmistamat valokuvavedokset. Vaikka nykyisin valtaosa NASAn luotainlentojen tuottamasta kuva-aineistosta on olemassa myös sähköisessä muodossa, kaikkia näyttelyissä esillä olevia kuvia ei Internetistä saatavilla ole.

Mariner 10 sai otettua Merkuriuksesta myös jonkin verran stereokuvapareja, jotka mahdollistavat pinnan kolmiulotteisen tarkastelun. Tyylikkäiden kuvatekstikylttien ilmeestä ja valmistuksesta vastasi suomalaisissa kuuharrastuspiireissä hyvin tunnettu Oskari Syynimaa. Kuva: T. Öhman.
 

Mars- ja Merkurius-näyttelyt ovat omia kokonaisuuksiaan. Molemmat ovat kuitenkin yhtä aikaa esillä Kauhavan Kortesjärvellä Markin museossa. Viehättävä, vanhan viljamakasiinin kahteen kerrokseen rakennettu kotiseutumuseo sijaitsee Kortesjärven keskustassa, osoitteessa Jääkärintie 71 (heti tien toiselta puolelta löytyvät niin Kortesjärven Luontomuseo kuin Suomen Jääkärimuseokin). Vieraat voivat tuoda näyttelyhuoneen vitriineihin esille myös omia avaruusaiheisia pienoismalleja, leluja ja muuta asiaankuuluvaa. 

Markin museo on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin klo 12–17 8.8.2021 saakka. Sitä ylläpitää Kortesjärvi-Seura ry. Valokuvanäyttelyyn on vapaa pääsy.

Sijainti: Markin museo, Jääkärintie 71, Kortesjärvi (Kauhava)
Esilläoloaika: 3.7.2021–8.8.2021
Avoinna: ke–su klo 12–17

Molemmista planeetoista on näyttelyhuoneen oven pielessä esillä myös Jarmo Korteniemen kaunista ja havainnollista infografiikkaa sisältävät johdantoposterit. Ne kannattaa lukaista ennen itse valokuviin perehtymistä. Kartoista myös selviää suunnilleen, miltä alueilta kuvat on otettu. Minä tein tekstit ja ideoin sisällön, Jarmo teki grafiikat, taiton ja editoinnin. Kuva: T. Öhman.

 


Planeettakuvanäyttelyiden avajaiset olivat osa Kortesjärven Suvipäiviä. Koko Aviisin Suvipäivät-puffin voi lukea lehden näköisversiosta. Välimerkkivirheet tekstiini lisäsi tietääkseni toimitus.

Raamatun kivet Soinissa

Jo jokunen vuosi sitten Järviseutu-Seura ry:n Kraatterijärven mineraalimaailma -hankkeen alempana esiteltyjen toteutuneiden kivinäyttelyiden ohella kokosin alustavasti joitakuita kivilaji-, mineraali- ja korukivinäytteitä sitä silmällä pitäen, että niistä voitaisiin joskus tarvittaessa toteuttaa myös Raamatun kivet -näyttely. Aikaa kului ja kivikokoelma siirtyi Lappajärven kunnan omistukseen. Kesällä 2020 Järviseutu-Seurassa samoin kuin Soini-Seurassa kuitenkin heräsi uudelleen ajatus siitä, että ainutlaatuisella kivikokoelmalla voisi olla jotain parempaakin käyttöä kuin Lappajärven entisessä putkassa makuuttaminen. Päädyin kokoamaan näyttelyn ja tekemään sille näyttelyoppaat kesän 2021 näyttelykaudeksi.


Näyttelyn idea on esitellä reilut 40 Raamatun eri käännöksissä mainittua kivilajia, mineraalia, korukiveä tai perinteisesti korukiveksi luokiteltua elollisen luonnon tuotetta. Vitriineihin on poimittu noin 400 erillistä näytettä. Samalla tietenkin siteerataan Raamatun jakeita, joissa nämä kivet mainitaan. Kyseisiä Raamatun jakeita on myös kuunneltavissa QR-koodien takana SoundCloud-palvelussa. 

Näyttelyä varten on ResearchGate-palvelussa tarjolla kaksi opasta. Raamatun kivet – Pikaopas kiireiselle kävijälle (16 s.) on ladattavissa tästä linkistä. Huomattavasti laajempi Raamatun kivet – Näyttelyopas (79 s.) löytyy puolestaan täältä. Näyttelyopasta ei tietenkään ole tarkoitettu kannesta kanteen luettavaksi, vaan näyttelyn ulkopuolella ajattelisin sen kenties toimivan opettavaisen vessalukemiston tyyppisenä tekstinä. Toisin sanoen siitä voi löytää kaikenlaisia pieniä detaljeja esimerkiksi mineralogiasta, geologiasta ja mineraalinimien etymologiasta, sekä osin myös historiasta ja arkeologiasta.

Lienee myös syytä korostaa, että aiheestaan huolimatta kyseessä ei ole uskonnollinen tai hengellinen näyttely, eikä oppaissa tai näyttelyssä oteta minkäänlaista uskonnollista tai hengellistä kantaa Raamatun teksteihin, tai tulkita niitä.

Ametisti on yksi arvostetuimmista kvartsin värimuunnoksista. Kuva: T. Öhman.
 

Näyttelyn alkuperäisideasta en voi ottaa kunniaa (pienimuotoisesti tämän kokoelman Raamatun kiviä oli esitelty jo Vaasassa), mutta muutoin vastasin koko näyttelyn ja oppaiden tekemisestä itse. Kustannukset kuittasi Järviseutu-Seura ry ja näyttelytiloista vastaa Soini-Seura ry. Näytteet omistaa Lappajärven kunta.

Sijainti: Kuninkaantupa, Multiantie 27c, Soini
Esilläoloaika: 2.6.2021–14.8.2021; tilauksesta ryhmille lokakuun loppuun saakka
Avoinna: ti–la klo 12–17

 

Näyttelyoppaassa havaittuja painovirheitä:

  • s. 61, kuvateksti, toinen rivi, lukee: alajärveltä. Pitäisi lukea: Alajärveltä.

 

Korallit ovat elävän luonnon tuotteita, eivätkä siten mineraaleja. Ne kuitenkin koostuvat mineraaliaineksesta, ja ne on vuosituhansien ajan käytännössä rinnastettu mineraaleihin ja korukiviin. Niin on myös Raamatussa, minkä vuoksi koralleja on esillä myös Raamatun kivet -näyttelyssä. Kuva: T. Öhman.

 

Noin 400 näytettä mahtuu aika kompaktiin näyttelytilaan kun tarvis on. Kuva: T. Öhman.

  

2019

Summasen pirstekartio Saarijärven Luontotuvalla

Saarijärven kierrätyskeskuksessa pitämäni esitelmän jälkeen kiertelin Summasen ympäristössä Lanneveden kyläaktiivi Heikki Takalan kanssa. Tiedossa jo vanhastaan oli, että Lanneveden kylätalo Sampolan pihaan viedyn suuren upean pirstekartion ja toisen Kivikauden kylään (ks. alla) päätyneen vähemmän näyttävän todella ison pirstekartiolohkareen alla pellonlaidan kivirauniossa oli myös kolmas, hieman pienempi mutta kohtalaisen lupaavalta näyttänyt pirstekartiolohkare. Nyt kun isommat lohkareet olivat sen päältä poissa, asian pääsi varmistamaan. Totesin Heikille, että tämänhän voisi vaikka viedä Saarijärven kierrätyskeskuksen Luontotuvan geologiseen näyttelyyn ennen kuin se päätyy yksityisen keräilijän kokoelmiin. Heikki pani toimeksi, ja jo seuraavana päivänä lohkare oli Luontotuvalla. Kierrätyskeskuksen henkilökunta Kaisa Rautiaisen johdolla pisti lohkareen esille, ja minulta pyydettiin sen yhteyteen lyhyt esittelyteksti.

Sijainti: Luontotupa, Saarijärven kierrätyskeskus, Oppitie 2, Saarijärvi
Esilläoloaika: 8(?)/2019–
Avoinna: ma–pe klo 9–16, la klo 9–14, arkipyhinä suljettu

Summasen pirstekartio Saarijärven Luontotuvan geologisessa näyttelyssä. Kuva: Kaisa Rautiainen / Saarijärven kierrätyskeskus.

Summasen törmäyskraatteri Saarijärvellä

Osana Saarijärven Museota toimivassa, kauniissa Summassaaressa sijaitsevassa Kivikauden kylässä avautui 12.6.2019 ulkoilmanäyttely, jossa kerrotaan Summasen törmäyskraatterista. Nykyiseltä läpimitaltaan noin 2,6-kilometrinen Summanen on Suomen kahdestoista todistettu törmäyskraatteri. Vastasin näyttelyn teksteistä ja kuvasuunnittelusta. Grafiikasta ja näyttelyn esillepanosta puolestaan olivat vastuussa Janne Timperi ja näyttelyidean isä Kari Kotilainen Saarijärven museosta. Pirstekartiolohkareen toivat esille Lanneveden kyläaktiivit Pekka Rämänen ja Heikki Takala. Kuvia näyttelyn käyttöön antoivat FM, diplomigemmologi Satu Hietala Geologian tutkimuskeskuksesta ja PhD Jüri Plado Tarton yliopistosta.

Näyttelyn suunnittelussa kävin Jaakobin painia tekstin määrän ja omasta mielestäni oleellisten asioiden sivuuttamisen suhteen. Lopputulosta voi perustellusti pitää tekstimäärän osalta liian raskaana, mutta päädyin käyttämään mahdollisesti ainutkertaisen tilaisuuden kertoa yleisölle perusasiat Summasen kraatterista oikomatta aivan ylettömästi.

Summasesta kertovaan näyttelyyn tutustuessa kannattaa tietenkin samalla perehtyä myös Kivikauden kylän muihin kohteisiin, joissa kerrotaan paitsi alueen kiehtovasta arkeologiasta, myös maaperägeologiasta.

Sijainti: Kivikauden kylä, Kivikirveentie 10, Saarijärvi
Esilläoloaika: 6/2019–
Huom! Näyttelyyn tutustuminen vaatii yleensä Kivikauden kylän pääsylipun lunastusta. Ilmaiset näyttelyn esittelyt järjestetään 12.6. ja 17.7.2019. Kivikauden kylä on auki yleisölle vain kesäisin.



Näyttelyn avajaistilaisuus 12.6.2019. Kuva: Saarijärven museo / Janne Timperi.


2018

Etelä-Pohjanmaan kuntakivet Lappajärvellä

Lappajärven kirjastossa avautui juhannuksen alla 2018 näyttely, jossa esillä ovat Etelä-Pohjanmaan kuntakivet. Vuonna 1995 viisitoista silloista eteläpohjalaista kuntaa valitsi Lakeuden Kivikerho ry:n esityksestä itselleen nimikkokivilajit tai -mineraalit. Kaikki kuntakivet soveltuvat korukiviksi, ja joukossa on tavallisten mineraalien lisäksi mineraali- ja kivilajiharvinaisuuksiakin. Esimerkiksi Lapuan kuntakivi sinikvartsi on peräisin merivedestä saostuneesta kvartsista, joka muodostaa Suomen suurimman metaserttiesiintymän. Lappajärven kuntakivi kärnäiitti on puolestaan Suomen nuorin kivilaji ja samalla mm. tunnetuin törmäyssyntyisistä kivilajeistamme. Ensimmäisestä julkaistusta kärnäiittitutkimuksesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 160 vuotta, joten siinäkin mielessä kärnäiittiä on syytäkin mainostaa paitsi Lappajärvellä, myös laajemminkin.

Näyttelyä tukee kirjoittamani opas, joka on vapaasti saatavilla ResearchGaten kautta. Opas on toki myös luettavissa näyttelyn yhteydessä Lappajärven kirjastossa.

Kärnäiitti on paitsi Suomen nuorin kivilaji, myös Lappajärven kuntakivi ja koko Etelä-Pohjanmaan maakuntakivi. Näyttelyssä on kärnäiittiä esillä sahattuna, kiillotettuna, pinnaltaan rapautuneena irtokivenä, sekä tuoreen murtopinnan paljastavana lohkareena. Kuva: T. Öhman.

Toimin Etelä-Pohjanmaan kuntakivet -näyttelyn suunnittelijana, ja fyysisestä toteutuksesta vastasin yhdessä Kraatterijärven mineraalimaailma -hankkeen projektipäällikkö Hannu Nevalan kanssa. Näyttelyoppaan taitosta vastasi Jarmo Korteniemi.

Sijainti: Lappajärven kirjasto, Hyytisentie 5, Lappajärvi
Esilläoloaika: 6–12/2018

Ylistaron kuntakivi rodoniitti on harvinainen mangaanipitoinen mineraali, jonka merkittävin esiintymisalue Suomessa on Ylistaron Vittingissä. Kuva: T. Öhman.

Kunnat katoavat, mutta kivet pysyvät. Lepidoliitti on harvinainen, kauniin violetti litiumpitoinen kiillemineraali, jota esiintyy melko runsaasti entisen Peräseinäjoen kunnan alueella sijaitsevassa Haapaluoman louhoksessa. Kuva: T. Öhman.

Etelä-Pohjanmaan kuntakiviä esillä Lappajärven kirjastossa. Kuva: T. Öhman.

Kaunis ja kiehtova kvartsi Evijärvellä

Kesäkuussa 2018 avautui Evijärven uudistuneessa kirjastossa näyttely ”Kaunis ja kiehtova kvartsi”. Siinä tutustutaan kvartsiin, joka on maankuoren kolmanneksi yleisin mineraali. Sen värikirjo on laajempi kuin millään muulla korukivellä, ja siitä tunnetaan kymmeniä erilaisia muunnoksia. Näyttely johdattelee kävijän maailmanympärimatkalle tutustumaan kvartsin muunnoksiin Evijärveltä Suomen poikki Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, Etelä-Afrikkaan, Intiaan, Australiaan ja Thaimaahan, päätyen Lappajärven törmäyskraatterin täysin muuttuneeseen kvartsiin. Matkalla kohdataan paitsi kvartsin erilaisia muunnoksia, myös tieteenhistorian merkkihenkilöitä ja tutustutaan mm. kvartsin moninaisiin käyttötapoihin ihmiskunnan esihistoriasta nykypäivään.


Tein näyttelyä varten myös 30-sivuisen oppaan. Kaunis ja kiehtova kvartsi -näyttelyopas on luettavissa näyttelyn yhteydessä Evijärven kirjastossa. Oppaan sähköinen versio on myös vapaasti saatavilla, tällä hetkellä tosin vain ResearchGaten kautta. Oppaassa esitellään kaikki näyttelyssä mukana olevat 25 kvartsin – tai oikeammin sanottuna piidioksidin – muunnosta. Yksittäisiä näytteitä on näyttelyssä mukana noin 250.

Toimin näyttelyn suunnittelijana, ja fyysisestä toteutuksesta vastasin yhdessä Kraatterijärven mineraalimaailma -hankkeen projektipäällikkö Hannu Nevalan kanssa. Näyttelyoppaan taitosta vastasi Jarmo Korteniemi.

Sijainti: Evijärven kunnankirjasto, Voltintie 6, Evijärvi
Esilläoloaika: 6–11/2018

kvartsin muunnoksia
Kaunista ja kiehtovaa kvartsia on Evijärven kirjastossa kahdessa suuressa vitriinissä.

Onyksi on joko kokonaan mustaa tai mustavalkoraidallista. Järviseutu-Seuran mineraalikokoelmassa on varsin runsaasti myös kivestä valmistettuja koruja ja koriste-esineitä.

Tiikerinsilmää ja haukansilmää
Tiikerinsilmä vaihettuu lähisukulaisekseen haukansilmäksi. Vasemmalla akaatteja, vasemmassa yläkulmassa opaaleja.

Opaalin väriloiston kannalta sen rakenteessa oleva vesi on erittäin tärkeää, minkä vuoksi opaaleja kannattaakin säilyttää vedessä. Etualalla ja takana myös kuivana säilytettyjä opaaleja.

Evijärven Kaunis ja kiehtova kvartsi -näyttelyssä esillä olevien näytteiden tärkeimmät löytöalueet maailmankartalla.
Kuva: Jarmo Korteniemi

Meripihkanäyttely Lappajärvellä

MeripihkaaSyksyyn 2019(?) saakka Lappajärvellä esillä ollut näyttely kertoi Baltian meripihkan tarinan muinaisen Suomen metsistä Eridanos-jokea pitkin Baltiaan ja pohjoiseen Keski-Eurooppaan. Näyttelyssä pääsi mm. tutkimaan kymmeniä miljoonia vuosia sitten meripihkaan juuttunutta kärpästä mikroskoopilla.*

Näyttelyn suunnittelijana toimi FM, diplomigemmologi Satu Hietala GTK:lta. Oma osuuteni näyttelyn valmistumisessa sisälsi posteritekstien muokkausta, näyttelyn fyysistä rakentamista, sekä valaistuksen suunnittelua ja toteutusta yhdessä projektipäällikkö Hannu Nevalan kanssa.

Sijainti: Hotelli Kivitippu, vaihtuvien näyttelyiden tila, Nykäläntie 137, Lappajärvi
Esilläoloaika: 1/2018–2019?







meripihkaa ja väärennöksiä
Suolaliuoksessa aito meripihka kelluu, mutta muoviset väärennökset uppoavat.
fly in amber
Meripihkanäyttelyssä pääsi tutkimaan meripihkaan juuttunutta muinaista kärpästä mikroskoopilla.*


 

*Ilkivaltaan rinnastettavan välinpitämättömyyden vuoksi kärpäsnäyte jouduttiin poistamaan näyttelystä heinäkuun 2018 loppupuolella.


2017

Kivitipun "teaserit" Lappajärvellä

Lappajärvelle, perinteikkääseen hotelli Kivitippuun oli kesällä 2017 tarkoitus tulla  enemmänkin Järviseutu-Seuran näytteitä esille. Niistä esimakua antamaan rakennettiin yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kanssa Kivitipun aulan porrastasanteelle kaksi "teaseria". Vitriineistä toinen sisältää upeita korukiviä ja mineraalinäytteitä, toinen puolestaan lähinnä simpukoita ja koralleja.

Matkan varrella suunnitelmat kuitenkin muuttuivat moneen kertaan, kuten niillä usein on tapana. Niinpä suurempaa yhtenäistä Järviseutu-Seuran kivilaji- ja mineraalinäyttelyä Kivitippuun ei koskaan tehty, vaan ainoastaan vieraileva, yllä esitelty meripihkanäyttely. Maistiaisia seuran kokoelmasta on kuitenkin Kivitipussa siis tarjolla. Vitriinit pyrkivät lähinnä tarjoamaan visuaalisen elämyksen, sillä tiedollista antia ei näissä teasereissa juuri ole.

"Houkutuslintujen" pääsuunnittelijana toimi FM, diplomigemmologi Satu Hietala GTK:lta. Oma osuuteni sisälsi näyttelyn fyysistä rakentamista, sekä valtaosan simpukka- ja korallivitriinin toteutuksesta yhdessä GTK:n Jari Nenosen kanssa.

Sijainti: Hotelli Kivitippu, aulan porrastasanne, Nykäläntie 137, Lappajärvi
Esilläoloaika: 6/2017–








2016

Lappajärven törmäyskraatterin kallioperä

Kraatterijärven georeitti -hankkeessa yksi osa työtä oli ihmisten tapaaminen ja Lappajärven törmäyskraatterin geologiasta kertominen. Tätä silmällä pitäen kokosin Lappajärven törmäyskiviä ja kohdekallioperää esittelevän (suurinta kärnäiittilohkaretta lukuun ottamatta) kevyen kiertävän mininäyttelyn ja tein näytteiden esittelytekstit. Näytteet olivat esillä niin Lappajärven kuin Vimpelinkin markkinoilla, ja samoja näytteitä käytin esimerkiksi Alajärven 4H-kerholaisille pitämässäni esityksessä.

Sijainti: Lappajärvi, Vimpeli, Alajärvi
Esilläoloaika: kesä ja syksy 2016


Toteuttamattomat näyttelyt

Syksyllä 2018 valitsin kuvat, tein täydentäviä karttoja ja kirjoitin esittelytekstit Astroplan-hankkeessa kolmeen planeettakuvanäyttelyyn. Tekstit luki SoundCloud-palveluun QR-koodien taakse hankepäällikkö ja radioääni Hannu Nevala. Näyttelyiden teemoina olivat Lappajärven vertailukohdat, Suomalaiset Kuussa, ja Apollo-lennot. Ainakaan toistaiseksi en ole kuullut, että näyttelyitä olisi koskaan toteutettu.  

P.S. 27.9.2019: Ilmeisesti tänään (27.9.2019) Kokkolassa on Tutkijoiden yö -päivätapahtumassa on ollut esillä joitain kuvia tiettävästi Apollo- ja Lappajärvi-näyttelyistä, käsittääkseni ainakin osittain selitetekstien kera. Mahdollisesti osa kuvista on ollut esillä jo aiemmin. Varsinaisia näyttelyitä tuolla ei kuitenkaan toteutettu.

P.S. 1.6.2021: Hotelli Kivitipussa Lappajärvellä on ainakin vuoden 2020 heinäkuusta alkaen ollut näytteillä Jarmo Korteniemen kauniisti toteuttama Suomalaiset Kuussa -posteri, samoin kuin Apollo-lennot -näyttelyä varten Jarmon tekemä kartta laskeutumispaikoista. Pari planeettakuvaa on myös ollut seinillä ilman niihin kuuluvia kuvatekstejä. Varsinaiset näyttelyt makaavat edelleen varastossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti