Kaikkiaan kisassa pärjänneille oli tarkoitus jakaa 30 miljoonaa dollaria, sekä runsaasti mainetta ja kunniaa. Jos tavoite olisi onnistunut, olisi se ollut yksityisten avaruusyhtiöiden ensimmäinen kurotus Maan kiertorataa kauemmas. Kisan tavoitteiden saavuttaminen olisi muuttanut käsitystä siitä, kuka pystyy kuulaskeutumisen kaltaiseen tekniseen, taloudelliseen ja tieteelliseen haasteeseen vastaamaan. Toistaiseksi siihen ovat kyenneet vain Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Kiina.
Vaikka itse kisa nyt lässähtikin, ei kyse silti ollut täysin turhasta touhusta. Kisan saama suuri huomio niin verkossa kuin perinteisenkin median puolella on pitänyt Kuuta esillä etenkin Yhdysvalloissa aikana, jolloin NASA ei ole saanut osoittaa kiinnostustaan Kuuta kohtaan. Epäilemättä satoja ihmisiä eri puolilla maailmaa työllistäneet joukkueet ovat keksineet asioita, jotka tulevat hyödyttämään avaruustutkimusta ja muuta ihmistoimintaa. Vielä tärkeämpää on, että lukemattomat ihmiset ovat kiinnostuneet Kuusta ja kuulennoista Google Lunar X-Prizen ansiosta.
Vaikka Google Lunar X-Prize minusta siis olikin kannatettava hanke, eivät yksityisyritysten kuulennot kuitenkaan välttämättä ole automaattisesti vain positiivinen asia. Vaikka X-Prizesta kilpailleilla joukkueilla olikin hankkeissaan mukana myös tiedenäkökulma, on niiden yrityksinä kuitenkin perimmäisenä tarkoituksena tietenkin tehdä rahaa. Sitä kuitenkin lapsenomaisesti haluaisi uskoa, että Kuun ja ylipäätään avaruuden tutkimusta voitaisiin tehdä "jalommistakin" lähtökohdista kuin pelkästään rahan takia. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö bisnesajattelu Kuussa johtaisi ihan samoihin epäkohtiin kuin täällä Maassakin. Tosiasia kuitenkin tällä hetkellä näyttäisi olevan, että yritykset menevät Kuuhun, ja luultavasti ne tulevat olemaan siellä merkittävämpiä toimijoita kuin valtiolliset avaruusjärjestöt.
Jos vaihtoehdot ovat, että Kuuhun palataan bisneksen ehdoilla tai ei ollenkaan, ei valinta ole helppo. Sen verran kuuhullu kuitenkin olen, että kyllä minä voin yksityistenkin kuulentojen kanssa elää. Kovin kauaa siihen ei enää mene, ja vaikka Google Lunar X-Prize jäikin joukkueilta nyt saamatta, pitäisin suurena ihmeenä, jollei yksikään joukkueista lähivuosina tavoitteessa onnistuisi. Niillä on kuitenkin takanaan jo lähes vuosikymmenen kehitystyö ja sikäli merkittävä etumatka muihin Kuuhun pyrkijöihin nähden. On täten epätodennäköistä, että tiimit tässä vaiheessa lyövät hanskat naulaan.
Elämme siis kiistatta mielenkiintoisia aikoja, vaikka kilpajuoksussa Kuuhun onkin nyt hetkellinen lönköttelyvaihe.
 |
| Yhdysvallat ja Neuvostoliitto onnistuivat laskeutumaan Kuuhun jo yli 50 vuotta sitten, Kiinakin neljä vuotta sitten. Yritykset sen sijaan eivät siihen maaliskuun 2018 määräaikaan mennessä pystyneet. Kuvassa NASAn miehittämättömän Surveyor 1 -laskeutujan varjo Kuun pinnalla vuonna 1966. Kuva: NASA / JPL / Surveyor 1 / PIA02976. |
