maanantai 31. joulukuuta 2018

Lappajärveltä vinosti Kuuhun

Näin vuoden lopussa on jotensakin sopivaa tehdä pientä tilannekatsausta. Muutama pieni päivitys nimittäin sattui tapahtumaan juuri tässä vuoden päättyessä.

Ensinnäkin parinkin eri Lappajärveä käsitelleen blogitekstin yhteydessä ollut viime aikoina kiintoisaa vuoropuhelua. Sitä osittain sivuten sain juuri tuossa kotva sitten valmiiksi vuoden ainoaksi jääneen juttuni Suomen kraatterien sivuston puolelle. Aiheena on Lappajärven uusi ikä, 77,85 ± 0,78 miljoonaa vuotta. Pitkähköksi venyneessä jutussa on puhetta myös Lappajärven ikämääritysten historiasta, joka on varhaisimmilta osiltaan kiinnostavan hämärä.

Edit 11.1.2019: Tuohon Lappajärven uuteen ikämääritykseen tarttuivat niin Järviseudun Sanomat kuin Ylekin. Sanomien juttu on nähtävillä lehtijuttujen sivulla, Ylen uutinen puolestaan täällä.
Edit 16.1.2019. Myös Suomenkuvalehti.fi kiinnostui Lappajärven iästä. Juttu on maksumuurin takana, mutta pistän sen jossain vaiheessa myöhemmin myös tuonne muiden haastattelujen joukkoon.

Eilen puolestaan taisi tulla julki vuoden viimeinen numero Ursan Zeniitti-verkkolehteä. Siellä on luettavissa juttuni Kuun vinoista törmäyksistä. Tarkempaan käsittelyyn tulivat Proclus, Messier ja Messier A, sekä Petavius B. Vinot törmäykset ovat aina (tai siis 90-luvun lopulta lähtien) olleet sydäntäni lähellä, joten sikäli tämä oli oikein kiinnostava projekti. Havaintokohteina nuo ovat erinomaisia, ja sopivat kiikarihavaitsijoillekin oivallisesti.

Lisäsin tänne sivuilleni myös kokonaan uuden alasivun, Kuun tutkimuskohteitani. Sinne olen koonnut otsikon mukaisesti tietoja niistä Kuun kohteista, joita olen omakohtaisesti tutkinut ja niistä edes jossain muodossa jotain julkaissutkin, mukaan lukien nuo sivupalkissakin mainitsemani Zeniitin jutut. Lähinnä tuossa houkutti nähdä noiden sijoittuminen kartalle, ja ovatpahan nyt ainakin kaikki yhdessä paikassa. Ehkä tässä talven mittaan ennättää vähän päivitellä tuota Maan kohteiden vastaavaa sivua.

Blogiteksti ilman minkäänlaista kuvaa varmaankin sotii jotain blogien moraalista koodistoa vastaan, joten laitetaanpa tähän lopuksi niin tulevaa toivottavasti enteillen kuin vanhoja muistellenkin kuva Kraatterijärven planeettakuva-arkistosta.
Kuva Lunar Orbiter IV:n keskiresoluution kuvasta 108, joka kuuluu Järviseutu-Seura ry:n tuhansien ainutlaatuisten planeettakuvien arkistoon. Ylimmäinen kynä osoittaa Gyldéniä, keskimmäinen Argelanderia ja alin Lexelliä. Kuva: NASA / LO-IV-108M / Järviseutu-Seura ry. / T. Öhman.
P.S. Ja on tuossa sivupalkissa nyt mukana myös omat twiittaukseni (@OhmanTeemu), jotka alkoivat tänään. Saas nähdä, tajuanko tuosta Twitteristä missään vaiheessa yhtikäs mitään...

P.P.S. 1.1.2019: Vähän tekniikka hakusessa, koska aiemmin muita twiittejä hyvin hakenut Queryfeed ei jostain syystä tunnu päivittävän omia twiittejäni. Niinpä sivupalkissa on nyt testiversiona tuo Queryfeed jonkin aikaa, jotta käy selväksi, alkaako se päivittyä vai ei. No, itse Twitterin kautta tuon kuitenkin sai toimimaan varsin kätevästi, joten väliaikaisesti noita omia syötteitäni on nyt tuossa kaksin kappalein.

P.P.P.S. 3.1.2019: No niin, poistetaanpas tuo omien twiittausteni Queryfeed, kun Twitterin oma tuntuu toimivan niin paljon nopeammin ja kätevämmin. 

torstai 13. joulukuuta 2018

Johdatusta tähtitieteeseen Äänekoskella

Äänekosken kansalaisopistossa Koskelassa on tammi–helmikuussa tarjolla kuusiosainen kurssi nimeltään Johdatus tähtitieteeseen. Kurssilla tutustutaan koko tähtitieteeseen ja näkyvään maailmankaikkeuteen. Lisäksi opetellaan alustavasti tunnistamaan tähtikuvioita ja löytämään helpoimpia tähtitaivaan havaintokohteita. Kurssin seuraaminen ei vaadi matematiikan tai fysiikan pohjatietoja ja se sopii kaikille tähtitaivaasta, tähtitieteestä ja yleensä luonnosta ja luonnontieteistä kiinnostuneille aikuisille ja nuorille. Luennot pidetään torstaisin klo 18.00–19.30 Koskelan Saarikas-luokassa, osoitteessa Rautatienkatu 25, Äänekoski.

Kurssin ohjelma on seuraavanlainen:

17.1. Johdanto; Maapallo avaruudessa; Vuorokausi, vuosi, ja kuukausi; Mittasuhteet; Pimennykset
24.1. Maankaltaiset planeetat (Maa, Kuu, Merkurius, Venus, Mars)
31.1. Jättiläisplaneetat (Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus) ja niiden kuut; Aurinkokunnan pienkappaleet (eli kääpiöplaneetat, asteroidit ja komeetat)
7.2. Aurinko, tähdet, tähtijoukot, sumut; Valo ja muu sähkömagneettinen säteily
14.2. Galaksit ja galaksijoukot; Kosmologia
21.2. Eksoplaneetat; Elämän mahdollisuudet aurinkokunnassa ja muualla maailmankaikkeudessa; Kertaus

Tähtitieteen historia, havaintolaitteet ja kohteiden havaitseminen käsitellään lyhyesti kyseisen aiheen yhteydessä. Kunkin luennon "viikon tähtitaivas" ja "viikon tähtitiedeuutinen" -osioissa luodaan silmäys tähtitaivaan ja -tieteen ajankohtaisiin tapahtumiiin ja opetellaan helpoimmat tähtikuviot ja tähdistöt.

Kurssimaksu on 25 € ja kurssille voi ilmoittautua viimeistään 9.1. mennessä osoitteessa:
https://opistopalvelut.fi/aanekoski/course.php?l=fi&t=4629

Kuva on päivitystä lukuun ottamatta sama kuin aiemminkin, koska kurssikin on päivitetty versio entisestä.

Kurssista oli myös Koskelan kevätlukukauden ohjelmalehtisessä puffi, johon voi halutessaan tutustua haastatteluja ja lehtijuttuja -sivullani. Toisin kuin jutusta voisi päätellä, minulle on kyllä kokolailla selvää, että planeetat kiertävät Aurinkoa... 

Keväällä on Koskelan ohjelmassa kaksi muutakin luennoimaani kurssia, nimittäin Ilmakehän valot ja värit 7.3.28.3.2019 ja Pilvibongauskurssi 4. ja 11.4.2019. Noista tulee tarkempaa tietoa sitten lähempänä kurssin alkamisajankohtaa. Ilmoittautua niillekin voi toki jo nyt.

Huom! Kurssit järjestetään ainoastaan siinä tapauksessa, että niille tulee riittävästi osallistujia.

P.S. 11.1.2019: Johdatus tähtitieteeseen -kurssille ilmoittautui riittävästi väkeä, joten kurssi todellakin järjestetään. Vaikka ilmoittautumisaika on virallisesti jo päättynyt, voi kurssille epäilemättä vieläkin ilmoittautua paikan päällä, sillä mukaan mahtuu vielä hyvin. Tervetuloa ensi torstai-iltana Koskelaan!