Amici
Syvällä Kuun etäpuolella Korolevin törmäysaltaan lounaispuolella sijaitseva 52-kilometrinen Amici (10,06°S; 172,23°W) on melko erikoinen näky. Amicin ja aivan sen länsipuolella olevan Amici T:n väliin Amicin reunan ja terassivyöhykkeen päälle on kenties syntynyt kaksi(?) tai kolme(?) pienempää ja nektarisen Amicin tavoin aika vanhalta ja hyvin matalalta näyttävää kraatteria (joille ei kuitenkaan ikämäärityksiä ole tehty). Tämän vuoksi Amicin läntinen reuna on venynyt ja terassivyöhyke muokkautunut täysin uuteen uskoon.
 |
| Amici
on varsin suuri ja vanha kraatteri, jonka länsireuna on venynyt ja muokkautunut
pahasti. Kuvan vasemmassa laidassa näkyy Amici T:n itäreuna. Kuva: NASA / ASU /
LRO WAC / T. Öhman. |
Toinen mieleeni juolahtava selitysvaihtoehto Amicin länsireunalle on, että ne painanteet, jotka nyt näyttävät pieniltä vanhoilta ja hieman epämääräisiltä kraattereilta, ovatkin todellisuudessa vain Amici T:n synnyttämiä vyörykerrostumia. Joka tapauksessa Amici näyttää hieman pisaran muotoiselta ja sen länsiosa on ihmeellistä möykkymaastoa. Jonkun pitäisi tutkia tuotakin tarkemmin.
Amicin syvyyden määrittäminen on hivenen hankalaa, kuten vanhempien moukaroitujen kraatterien kohdella usein. Pohjoisreunalta katsellen kraatterin pohja on 3,5 kilometriä alempana, itäkoillisesta taas reilut 4 km. Etelästä mitaten syvyyttä puolestaan ei ole kuin noin 1,1 km, vaikka eteläreunan isohkon kraatterin mitatessa ohittaakin. Länsi on ihan oma lukunsa, mutta Amici T:n reunalta mitaten Amicin pohjalle on korkeussuunnassa matkaa saman verran kuin idässä, eli 4 km.
Kraatterin pohjalla on oikeastaan yllättävänkin kookas keskuskohouma. Se on koillis–lounais-suunnassa noin 12 km pitkä, poikittaissuunnassa taas noin puolet siitä. Nuoremmat törmäykset ovat synnyttäneet keskuskohouman kaakkoisreunaan melkoisia vyörykerrostumia. Korkeutta kohoumalla on suunnilleen 350–500 m.
Satelliittikraattereita Amicilla on seitsemän, äkkiseltään katsellen kiinnostavimpana edellä mainittu Amicin vierustoveri, 38-kilometrinen eratostheeninen Amici T. Nähtäväksi jää, ennätänkö niitä sen kummemmin seuraavan viikon aikana esittelemään. Aika vahvasti eppäilen, vaikka tämä onkin paitsi opettavaista ja pahuksen hauskaa, myös Suurta Päämäärää erinomaisesti palvelevaa (ja tietysti pähkähullua) toimintaa.
Optiikan kehittäjä ja kasvien tutkija Giovanni Amici
Nimensä Amicin kraatteri sai vuonna 1970. Nimi on tuttu ainakin niille tähtiharrastajille, joita kiinnostaa havaintolaitteidensa optiikka. Giovanni Battista Amici oli Modenassa vuonna 1786 syntynyt ja Firenzessä vuonna 1863 kuollut italialainen optiikan suunnittelija ja rakentaja, tähtitietelijä ja kasvitieteilijä. Hänet tunnetaan erityisesti mikroskooppien ja spektroskooppien kehittäjänä, mutta hän paranteli myös kaukoputkia. Esimerkiksi Amicin keksimä niin biologisessa kuin mineralogisessakin mikroskopiassa käytetty öljyimmersiomenetelmä tuli itsellenikin käytännön tasolla tutuksi jo 1990-luvun puolivälissä optista mineralogiaa opiskellessani.
Giovanni Amici sai alkujaan teknisen alan koulutuksen Bolognassa ja tuli Modenan yliopistoon matematiikan professoriksi vuonna 1815. Siellä hän aloitti varsinaiset tähtitieteelliset tutkimuksensa, jotka käsittelivät etenkin Aurinkoa, komeettoja, Jupiteria, Saturnusta ja kaksoistähtiä. Vuonna 1831 hänet nimitettiin Firenzen observatorion johtajaksi.
.jpg) |
|
Tukka hyvin, kaikki hyvin. Giovanni
Amici firenzeläisen, etenkin muotokuvamaalarina kunnostautuneen Michele Gordigianin (1835–1909) ikuistamana vuonna 1874. Kuva: Michele Gordigiani /
Wikimedia Commons / Public domain.
|
Tähtitieteen harrastajille tutuin Amicin keksinnöistä on varmasti Amicin kattoprisma. Tavalliset tähtikaukoputket kääntävät kuvan ylösalaisin, mikä useimmiten ei haittaa. Esimerkiksi yksityiskohtaisemmassa Kuun pinnanmuotojen ihailussa se kuitenkin saattaa ärsyttää, jos havaitsemisen tukena käyttää ”oikein päin” olevaa kuukarttaa. Silloin hätiin tulee Amicin kattoprisma, joka kääntää kuvan oikein päin. Tämän vuoksi Suomessa Amicin kattoprisma tunnettiin ainakin takavuosina nimellä kääntöprisma erotuksena kulmaprismasta, joka ei kuvaa käännä oikein päin ja jonka varsinainen tarkoitus on vain tehdä havaitsemisesta huomattavasti mukavampaa katseluasentoa muuttamalla.
Amicin kattoprismaa kuitenkin kutsutaan tähtiharrastuspiireissä usein pelkästään Amicin prismaksi. Asiayhteydestä selviää tietysti, mistä on kyse, mutta periaatteessa tämä on hieman hämäävä käytäntö, koska varsinainen Amicin prisma on ihan eri vekotin ja käytössä spektroskopiassa.
Biologian ja erityisesti kasvitieteen puolella Amici muistetaan mm. ensimmäisenä siitepölyhiukkasten siiteputken havaitsijana (v. 1822). Kasvien hedelmöitymisen tutkimuksen ohella Amici teki merkittäviä havaintoja myös mahlan virtauksesta. Lähes puolet Amicin tieteellisistä julkaisuista käsittelikin kasvitiedettä.
Giovanni Amici oli siis monialainen ja ansioitunut tutkija ja optiikan taitaja. Hienoa on, että hänen nimeään kantaa nyt näyttävä ja mielenkiintoinen kraatteri, sekä seitsemän satelliittikraatteria. Harmillista vain, ettei niitä toistaiseksi voi nähdä muuten kuin luotainkuvista.
.jpg)
