NASAn Mars Odyssey-luotaimen
THEMIS-infrapunakameran kuvamosaiikki Kotkasta. Törmäyksen kraatterista ulos viskaama
heittele levisi vetisenä piparkakkumaisena vyörynä etenkin Kotkan pohjois- ja länsipuolisille
tasangoille. Kuva: NASA/ASU/USGS/T. Öhman
|
Kotka sijaitsee
hyvin nuorella (myöhäisamatsonisella) tuliperäisellä tasangolla matalan Tartarus-vuoriston kupeella, Elysiumin
jättimäisen tulivuoren itäpuolella. Kotka on keskikokoiseksi marsilaiseksi
kraatteriksi varsin nuori ja hyvin säilynyt, vaikkakaan sen todellista ikää ei
tiedetä. Luultavimmin Kotka kuitenkin syntyi viimeisen muutaman sadan miljoonan
vuoden aikana. Kraatteria ympäröivä piparkakkumainen heittelekenttä kielii
siitä, että marsperässä oli tuolloin vettä. Vesi oli todennäköisimmin routana, joka esiintyi mahdollisesti useampana kerroksena.
Pinnanläheisten kivilajien kerroksellisuudesta kertoo etenkin Kotkan läntisellä sisäreunalla hyvin näkyvä "ylimääräinen" reunan suuntainen harjanne. Tämä on ns. peripheral peak ring (PPR), joka olisi muuten hyvä nimitys, ellei se olisi niin harhaanjohtava. PPR:n synnyllä ei nimittäin ole mitään tekemistä kraatterin keskuskohouman tai -renkaan kanssa, vaan kyseessä on kerroksellisessa kohdemateriaalissa – tyypillisesti juuri laavatasangoilla – syntyvä reunan romahdusrakenne. PPR kuitenkin poikkeaa merkittävästi tavallisista kraatterien reunaterasseista, sillä PPR:ssä liike on huomattavassa määrin horisontaalista, kun kaikenlaisissa kohdemateriaaleissa syntyvissä terasseissa pystysuuntaisen liikkeen osuus on suurempi. Kotka on siis geologisessa mielessä erittäin kiinnostava ja antoisa kraatteri!
Kotkan kraatteri (paikka
merkitty tähdellä, jonka koko ei viittaa kraatterin kokoon) sijaitsee Marsin pohjoisella alangolla, Elysiumin
tulivuoresta itään. Kuvassa matalat alueet näkyvät sinisinä ja korkeimmat
punaruskeina ja valkeina. Kuva: NASA/MOLA/T. Öhman
|
Kotka liittyi
harvalukuiseen joukkoon, sillä suomalaisnimistä Marsiin on päässyt aiemmin vain
Porvoo (hyväksytty vuonna 1976), Virrat (1982) ja Koillisväylän läpi ensimmäisenä
purjehtineen tuhattaituri Adolf Erik Nordenskiöldin mukaan nimetty Nordenskiöld
(1982). Näistä kaksi viimeksi mainittua tosin ovat amerikkalaisen käsityksen
mukaan ruotsalaisia! Marsin suomalaiskraattereista Kotka ei ole suurin, mutta nuoruutensa ansiosta selvästi kaunein ja, kuten jo edellä tuli todettua, monessa mielessä kiinnostavin.
Jo entuudestaan Kotkalla oli taivaallisena kaimanaan Yrjö Väisälän vuonna 1938 Turussa löytämä pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa
Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä, samoin kuin Porvoo ja Nordenskiöldkin. Avaruuden suomalaisnimien tilastoykköseksi Kotkalla ja muilla marsilaisilla on kuitenkin vielä matkaa, sillä Yrjö Väisälällä on nimissään kraatteri Kuussa, pikkuplaneetta, ja kolme ja puoli komeettaa, joista komeetta Väisälä on tulossa tänä syksynä yksitoistavuotisen kiertonsa Aurinkoa lähimpänä olevaan pisteeseen. Mars lähestyy Aurinkoa myös, mutta näkyy tänä syksynä erittäin huonosti, sillä se on loppuvuodesta hyvin matalalla iltataivaalla. Kotkan uutukaista nimikkokraatteria ei tietenkään Kotkasta tai muualtakaan Maapallolta voi havaita, mutta ainakin jos minä olisin kotkalainen, katselisin Marsia tänä syksynä hieman tavallistakin suuremmalla mielenkiinnolla.