Kraatterijärven Georeitti (Lappajärvi–Alajärvi–Vimpeli)

Mielenkiintoisimmat geologiset kohteet Lappajärven törmäyskraatterin ympäristössä

Sivun viimeisimmät muokkaukset 6.6.2019.
 
Olin vuosina 2016–2017 Aisapari ry:n rahoittamassa ja Järviseutu-Seura ry:n hallinnoimassa Kraatterijärven Georeitti -hankkeessa suunnittelemassa yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen kollegojen kanssa geologista luontoreittiä, joka kiertää Euroopan suurimman kraatterijärven – Lappajärven – ympäri. Reitti esittelee monipuolisesti alueen maa- ja kallioperägeologiaa ja pieneltä osin myös historiaa. Hankkeen puitteissa toimittamani raportti on luettavissa Aisaparin intolinkin Georeitti-sivulta tammikuun 2018 loppupuolelta alkaen. Maaliskuussa raportin toinen, korjattu painos saatiin luettavaksi myös Issuu-palveluun.

Raporttia täydentävät verkossa olevat karttapalvelut. Alla on Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna-palvelun avulla tehty Kraatterijärven Georeitin kartta kohdekuvauksineen. Punaisilla lipuilla on merkitty Kraatterijärven Georeitti -hankkeen kohteet. Karttaikkunassa näkyvät myös isoilla mustilla ympyröillä kartoittamani Kauhavan ja Lapuan geologisesti merkittävät luonto- ja kulttuuriperintökohteet. Kun valitsee Karttatasot-valikosta näkyviin muinaismuistot, pääsee näkemään pienemmillä punaisilla ympyröillä merkityt Museoviraston Kulttuuriympäristön palveluikkuna (Kyppi) -tietokannan muinaismuistokohteet. Karttaikkuna tarjoaa myös mahdollisuuden tutkailla maa- ja kallioperägeologisia karttoja, maastokarttaa, vinovalovarjostetta ja ilmakuvaa.

Alinna olevassa Kraatterijärven Georeitin Google Maps -versiossa puolestaan esimerkiksi osoitetiedot ovat huomattavasti helpommin saatavissa. Google Mapsissa on kohdekuvausten lisäksi myös enemmän valokuvia kuin itse raportissa.

Fyysistä, maastoon merkittyä ja kyltitettyä geologista reittiä ei tämän Suomen nuorimman ja parhaiten tutkitun kraatterin ympärillä vielä ole! Raportin ja/tai sen verkkoversioiden avulla voi omatoimimatkailija kuitenkin käydä tutustumassa reittiin, sillä paria poikkeusta lukuun ottamatta kohteet ovat hyvin helposti saavutettavissa teiden tai polkujen varsilla.

Juttelin georeitistä myös oivallisen Explore Finland Radio Shown vetäjän Mark Wiltshearin kanssa. Nelikymmenminuuttinen juttutuokiomme on kuunneltavissa podcastina. Lappajärvijakson sivulla on myös lisää aiheeseen liittyviä linkkejä.

FT Kari A. Kinnusen arvio oppaasta on luettavissa Mineralia-lehden numerosta 1/2018.  

Huom! Virheluettelo ja muut korjaukset löytyvät sivun alaosasta karttojen jälkeen.

Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna


Google Maps

---

P.S. 21.3.2018: Maaliskuussa ilmestyi raportin toinen, korjattu painos, kuten tuonne yllekin lisäilin. Siinä on huomioitu alla mainitut ensimmäisen painoksen painovirheet ja muut hämäykset, ja kairanreikien vinous on mainittu toisen painoksen esipuheessa. Koska vanhoja linkkejä epäilemättä sinne tänne jää, ja koska muutama paperiversiokin ensimmäisestä painoksesta on olemassa, jätettäköön alla oleva ensimmäistä painosta koskeva teksti tänne vielä varulta näkysälle. Lopussa on myös molempia painoksia koskeva kuvakorjaus (7.4.2019): 

Huom! Raportin kohdekuvauksissa (Kärnäiittilouhos, Kärnän laavu ja Pokela) ilmoitetut kairanreikien syvyydet ja kerrospaksuudet perustuvat kairasydämistä raportoituihin lukuihin. Reikiä ei kuitenkaan kairattu täysin pystyyn vaan 80°:n kulmalla, joten todelliset syvyydet ja paksuudet ovat hieman ilmoitettuja pienemmät. Käytännön merkitystä tällä erolla ei kuitenkaan ole. Jos haluaa tietää tarkemmat luvut, tulee kairasydänkuvissa ilmoitetut metrimäärät kertoa kosini 10°:lla (noin 0,9848). Näin esimerkiksi kairanreiän 301 lävistämän kärnäiittikerroksen paksuus on noin 142,8 m eikä noin 145 m.

Raportin ensimmäisessä painoksessa huomattuja painovirheitä

• Sivu 19, kolmas kappale, kuudes rivi. Lukee: pohjoiskoillisesta. Pitäisi lukea: pohjoisluoteesta.
• Sivu 20, kolmas kappale, ensimmäinen rivi, viimeinen sana. Lukee: alla. Pitäisi lukea: päällä.

Raportin molemmissa painoksissa oleva kuvavirhe

• Sivulla 13 olevan kuva 4:n kaksi alinta paneelia ovat väärässä järjestyksessä, mikä on tietenkin täysin ilmeistä, mutta kun omille virheilleen on niin äärimmäisen sokea, niin eipä tuota huomannut ennen kuin kuvaan palasi pitkän ajan kuluttua (7.4.2019). Asiaa ei auttanut, että alkuperäislähteessäkin osakuvat esitettiin väärässä järjestyksessä. Tämä virhe tuli suoraan kopioituna Geologisesti merkittävät luonto- ja kulttuuriperintökohteet Kauhavalla ja Lapualla -oppaasta. Alla korjattu kuva.

Kuva: GTK / Geologia.fi / T. Öhman (muokkaus)