Kraatterijärven Georeitti (Lappajärvi–Alajärvi–Vimpeli)

Mielenkiintoisimmat geologiset kohteet Lappajärven törmäyskraatterin ympäristössä

Viimeisimmät päivitykset 8.12.2021
 
Olin vuosina 2016–2017 osa-aikaisesti Aisapari ry:n rahoittamassa ja Järviseutu-Seura ry:n hallinnoimassa Kraatterijärven Georeitti -hankkeessa suunnittelemassa yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen kollegojen kanssa geologista luontoreittiä, joka kiertää Euroopan suurimman kraatterijärven – Lappajärven – ympäri. Reitti esittelee monipuolisesti alueen maa- ja kallioperägeologiaa ja pieneltä osin myös historiaa. Hankkeen puitteissa toimittamani raportti on luettavissa Aisaparin intolinkin Georeitti-sivulta tammikuun 2018 loppupuolelta alkaen. Maaliskuussa raportin toinen, korjattu painos saatiin luettavaksi myös Issuu-palveluun.

Raporttia täydentävät verkossa olevat karttapalvelut. Alla on Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna-palvelun avulla tehty Kraatterijärven Georeitin kartta kohdekuvauksineen. Punaisilla lipuilla on merkitty Kraatterijärven Georeitti -hankkeen kohteet. Karttaikkunassa näkyvät myös isoilla mustilla ympyröillä kartoittamani Kauhavan ja Lapuan geologisesti merkittävät luonto- ja kulttuuriperintökohteet. Kun valitsee Karttatasot-valikosta näkyviin muinaismuistot, pääsee näkemään pienemmillä punaisilla ympyröillä merkityt Museoviraston Kulttuuriympäristön palveluikkuna (Kyppi) -tietokannan muinaismuistokohteet. Karttaikkuna tarjoaa myös mahdollisuuden tutkailla maa- ja kallioperägeologisia karttoja, maastokarttaa, vinovalovarjostetta ja ilmakuvaa.

Alinna olevassa Kraatterijärven Georeitin Google Maps -versiossa puolestaan esimerkiksi osoitetiedot ovat huomattavasti helpommin saatavissa. Google Mapsissa on kohdekuvausten lisäksi myös enemmän valokuvia kuin itse raportissa.

Fyysistä, maastoon merkittyä ja kyltitettyä geologista reittiä ei tämän Suomen nuorimman ja parhaiten tutkitun kraatterin ympärillä vielä ole (joskin kylttejä on tehty viime vuosina runsaasti lisää, ks. sivun alareunan kommentit)! Raportin ja/tai sen verkkoversioiden avulla voi omatoimimatkailija kuitenkin käydä tutustumassa reittiin, sillä paria poikkeusta lukuun ottamatta kohteet ovat hyvin helposti saavutettavissa teiden tai polkujen varsilla.

Juttelin georeitistä myös oivallisen Explore Finland Radio Shown vetäjän Mark Wiltshearin kanssa. Nelikymmenminuuttinen juttutuokiomme on kuunneltavissa podcastina. Lappajärvijakson sivulla on myös lisää aiheeseen liittyviä linkkejä.

FT Kari A. Kinnusen arvio oppaasta on luettavissa Mineralia-lehden numerosta 1/2018.  

Huom! Virheluettelo ja muut korjaukset ja päivitykset löytyvät sivun alaosasta karttojen jälkeen.

Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna


Google Maps


P.S. 21.3.2018: Maaliskuussa ilmestyi raportin toinen, korjattu painos, kuten tuonne yllekin lisäilin. Siinä on huomioitu alla mainitut ensimmäisen painoksen painovirheet ja muut hämäykset, ja kairanreikien vinous on mainittu toisen painoksen esipuheessa. Koska vanhoja linkkejä epäilemättä sinne tänne jää, ja koska muutama paperiversiokin ensimmäisestä painoksesta on olemassa, jätettäköön alla oleva ensimmäistä painosta koskeva teksti tänne vielä varulta näkysälle. Alempana on myös molempia painoksia koskevia kuvakorjauksia (7.4.2019 & 8.12.2021): 

Huom! Raportin kohdekuvauksissa (Kärnäiittilouhos, Kärnän laavu ja Pokela) ilmoitetut kairanreikien syvyydet ja kerrospaksuudet perustuvat kairasydämistä raportoituihin lukuihin. Reikiä ei kuitenkaan kairattu täysin pystyyn vaan 80°:n kulmalla, joten todelliset syvyydet ja paksuudet ovat hieman ilmoitettuja pienemmät. Käytännön merkitystä tällä erolla ei kuitenkaan ole. Jos haluaa tietää tarkemmat luvut, tulee kairasydänkuvissa ilmoitetut metrimäärät kertoa kosini 10°:lla (noin 0,9848). Näin esimerkiksi kairanreiän 301 lävistämän kärnäiittikerroksen paksuus on noin 142,8 m eikä noin 145 m.

Raportin ensimmäisessä painoksessa huomattuja painovirheitä

  • Sivu 19, kolmas kappale, kuudes rivi. Lukee: pohjoiskoillisesta. Pitäisi lukea: pohjoisluoteesta.
  • Sivu 20, kolmas kappale, ensimmäinen rivi, viimeinen sana. Lukee: alla. Pitäisi lukea: päällä.

Raportin molemmissa painoksissa olevat kuvavirheet

Kuva: GTK / Geologia.fi / T. Öhman (muokkaus) 
 
  • Kuvan 11 selitteestä (s. 21) puuttuu valkoinen tähdillä merkitty kivilaji. Kyseessä on graniittipegmatiitti. Kiitokset Jarmo Korteniemelle tämän puutteen huomaamisesta.

Uudempia tutkimustuloksia Lappajärvestä ja Suomen kraattereista

Lappajärven tutkimus menee koko ajan eteenpäin, joten raportin tiedot onneksi hiljalleen vanhentuvat. Keskeisimmät uudet tulokset ovat:

  • Lappajärven ikä on uraani–lyijy-menetelmän perusteella 77,85 ± 0,78 miljoonaa vuotta, eli pari miljoonaa vuotta enemmän kuin raportissa esitetty aiempi paras ikämääritys antoi ymmärtää (mm. s. 6, 22, 25, 26, 97). Samalla Lappajärvi on ensimmäinen fanerotsooisella eonilla (alle 541 miljoonaa vuotta sitten syntynyt törmäyskraatteri, jonka ikä on onnistuttu määrittämään alle 1 %:n virherajoilla. Kirjoitin aiheesta enemmän täällä.
  • Suomesta tunnetaan Summasen myötä nyt 12 törmäyskraatteria (tai hyvin kulunutta törmäysrakennetta, jos sitä termiä haluaa käyttää; s. 26). 
  • Pokelan sedimenttikivet (s. 97–101) ovat iältään noin 541–521 miljoonaa vuotta vanhoja, eivät noin 1200 miljoonaa vuotta, kuten aiemmin tulkittiin. Sedimenttikivistä löydettiin mahdollisesti myös maailman vanhimmat tunnetut merkit nivelmadoista. Tästä aiheestä löytyy lisätietoja tästä blogitekstistäni.

Päivityksiä kohdekuvauksiin

Vuosien kuluessa paljon on muuttunut Lappajärven ympärillä. Lappajärvellä tulee edelleen toki silloin tällöin piipahdeltua, joten joitain muutoksia olen päässyt näkemään. Suurin muutos on tietenkin se, että Evijärvelle, Soiniin ja Ähtäriin asti laajentunutta aluetta kutsutaan nykyään nimellä Kraatterijärvi Geopark, vaikka kyseessä on vasta UNESCOn Geopark-verkostoon pääsemiseksi tähtäävä hanke (tai useampien hankkeiden kokonaisuus – en ole nykykuvioista juuri perillä). Sen myötä alueen opasteita ja reittejä on kohennettu. Moniin paikkoihin (ainakin Nykälänniemi, Lakeaharju, Pyhävuoren alue) on ilmestynyt kylttejä, joiden tekstien olen yllätyksekseni huomannut perustuneen tuohon toimittamaani Kraatterijärven Georeitti -raporttiin. Hyvä että löytyi jotain käyttöä sillekin. On kuitenkin ehkä kaikenlaisen puskistahuutelun hillitsemiseksi todettava, että itselläni ei ole tuon osa-aikaisen Kraatterijärven Georeitti -hankkeen jälkeen ollut mitään tekemistä Lappajärven geopark-kaavailujen kanssa.

Raporttiin nähden ainakin seuraavat asiat ovat georeitin alueella muuttuneet:

  • Nykälänniemen (s. 34–37) meteoriittipolku on täysin uudistettu ja polulla kerrotaan nyt enemmän itse kraatterista samoin kuin koko geopark-hankealueesta. Samoin Hotelli Kivitipun näyttelyt on suurelta osin uudistettu.
  • Alajärven Tulivuorikeskus (s. 71–73) on valitettavasti lopettanut toimintansa.
  • Kirkkotien (s. 73–76) pirunpelto on huomattavilta osiltaan tuhottu rakentamalla se täyteen kaikenlaisia kivikasoja. Itse en kohdetta tällaisessa kunnossa georeitille huolisi, muuten kuin korkeintaan varoittavana esimerkkinä.
  • Lakeaharjun (s. 87–91) geo- ja luontomatkailupalvelut ovat kohentuneet merkittävästi. Meteoriittikeskus on saanut laavun ja opastekylttejä. Lakiksen laskettelurinteen reunaan on ilmestynyt kuntoportaat, jotka johtavat uljaalle näkötornille. Sieltä avautuu huikeat näkymät Lappajärvelle ja kraatterin reunalle. Laskettelurinteen juurella on nykyään myös Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti Kyläseura ry.:n komea kylätalo (entinen Martti Vainion maineeseen nostama Lomakouhero).
  • Halkosaaren (s. 116–122) länsipuolelle Kalettomanlahden ja Välijoen yhdistämiseksi valmistui veneilijöitä ja ainakin periaatteessa kaloja ja sitä myöten kalastusta palveleva kanava. Nykälänniemi ja Halkosaari on myös suunnitelmien mukaan tarkoitus yhdistää ja kuulemieni huhujen mukaan alueelle on kaavailtu kivipolkua sekä jonkinlaista puutarhaa. Alue siis tullee muuttumaan lähivuosina melkoisesti. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti