Kuu lokakuussa 2023

Selvittelin itselleni illalla 28.10.2023 tapahtuvan osittaisen kuunpimennyksen näkymistä. Samalla mielessäni kangasteli, että taannoin menin alustavasti lupailemaan harrastuskollegoille kenties tekeväni joskus tämän havaintokauden puitteissa kuukarttavertailun. Näitä silmällä pitäen tuumasin, että on varmaan syytä yrittää tilapäistä ryhtiliikettä ja jälleen tehdä Kuun näkymisestä Äänekosken horisontin mukaan taulukko ja samalla myös libraatiokaavio. Kaaviossa on tällä kertaa bonuksena myös kuunpimennyksen kellonajat Fred Espenakin mukaan (eräissä ajoissa on minuutin erot Ursan Tähdet 2023 -vuosikirjan aikoihin, mutta käytännön merkitystähän tuolla ei ole). Luultavasti kirjoittelen muutaman viikon sisällä tarkemman jutun pimennyksen näkymisestä, vaikka tuon perustaulukon avullakin pärjää aika pitkälle.

Mutta tässäpä siis taas aluksi Kuun nousu- ja laskuajat ja -suunnat, etelässäoloaika ja -korkeus, sekä vaihe Time and Date -palvelun laskemana (www.timeanddate.com) Äänekosken horisontin mukaan lokakuussa 2023. Timeanddate.com -palvelun luvalla. Tarkemmat taustatiedot ovat luettavissa tammikuun 2022 katsauksessa. Normaaliaikaan siirtyminen aamulla 29.10. on taulukossa huomioitu.

Pv	Nousu		Lasku		Nousu		Etelässä		Vaihe
1	-		10:30	300°	18:49	55°	2:24	38.0°	97 %
2	-		12:27	316°	18:42	40°	3:16	44.2°	91 %
3	-		14:29	332°	18:32	25°	4:09	49.2°	83 %
4	-		16:50	351°	18:05	7°	5:03	52.7°	74 %
5	-				-		5:59	54.7°	64 %
6	-				-		6:53	55.0°	54 %
7	-		18:51	343°	21:39	19°	7:46	53.8°	44 %
8	-		18:38	329°	23:33	34°	8:36	51.3°	34 %
9	-		18:30	316°	-		9:23	47.7°	25 %
10	1:14	47°	18:23	304°	-		10:06	43.2°	18 %
11	2:49	61°	18:17	291°	-		10:48	38.0°	11 %
12	4:19	74°	18:11	279°	-		11:28	32.4°	5 %
13	5:47	87°	18:05	267°	-		12:08	26.5°	2 %
14	7:16	100°	17:59	254°	-		12:48	20.5°	0 %
15	8:49	114°	17:53	241°	-		13:31	14.7°	1 %
16	10:29	128°	17:46	228°	-		14:16	9.3°	3 %
17	12:18	143°	17:37	214°	-		15:04	4.7°	8 %
18	14:23	160°	17:22	198°	-		15:57	1.2°	15 %
19	-				-		16:54	-0.7°	23 %
20	-				-		17:54	-1.1°	33 %
21	18:20	173°	19:35	189°	-		18:54	0.0°	45 %
22	17:49	153°	22:09	210°	-		19:52	2.9°	57 %
23	17:38	137°	-		-		20:48	7.5°	68 %
24	-		0:16	227°	17:30	122°	21:41	13.5°	79 %
25	-		2:14	243°	17:23	107°	22:32	20.2°	88 %
26	-		4:06	260°	17:17	92°	23:21	27.4°	95 %
27	-		5:55	276°	17:11	77°	-
28	-		7:45	292°	17:05	62°	0:11	34.5°	99 %
29	-		8:39	308°	15:58	47°	1:01	41.1°	100 %
30	-		10:39	324°	15:49	33°	0:54	46.8°	98 %
31	-		12:49	341°	15:35	17°	1:49	51.2°	94 %

Kuun geosentrinen pituus- ja leveysastelibraatio Fred Espenakin mukaan (www.astropixels.com), etelässäolokorkeus Timeanddate.com -palvelun mukaan kymmenen asteen välein, sekä Brownin, Meeusin ja Goldstinen lunaationumerot itse laskettuina lokakuussa 2023. Tarkemmat taustatiedot libraatiosivulla.

Lisäys myöhemmin yöllä 5–6.10.2023: Tein kokeeksi libraatiokaaviosta myös entistäkin sekavamman version, johon olen libraatiokäyrän viereen merkinnyt myös perigeumin hetken (P) eli sen ajankohdan, kun Kuu on hieman soikealla radallaan Maata lähinnä, samoin kuin apogeumin (A) eli Maasta kauimpana olevan hetken. Apo- ja perigeumin hetkillä ei tosin havaitsijan eikä vallankaan itseni kannalta ole järin suurta merkitystä, koska median väitteistä huolimatta Kuun näennäistä koon vaihtelua ei käytännössä huomaa. Valokuvaamalla ero toki on mahdollista tuoda hienosti esiin. Apo- ja perigeum on minulla noissa kaavion yhteydessä olevissa taulukoissa ollut ennenkin, eli sikäli tämä ei tuo uutta tietosisältöä, onpahan vaan nyt visuaalisestikin havainnollistettuna sama asia.

Tässä vaiheessa voisi kysyä, miksi en ole taulukoissa maininnut nousevaa ja laskevaa solmua. Ne on kuitenkin lähteenä olevassa Fred Espenakin datassa mainittu (paitsi silloin kun samalle päivälle osuu jokin merkittävämpi tapahtuma, kuten tällä kertaa täysikuu), samoin kuin Ursan Kuu- ja planeetat -ryhmän tarkemmissa libraatiokaavioissa. 

Kerrataan ensin, mikä merkitys solmupisteillä oikein on. Nouseva solmu viittaa siihen, että Kuu nousee radallaan Maan ratatason eli ekliptikan pohjoispuolelle. Laskeva solmu taas luonnollisesti tarkoittaa, että Kuu siirtyy ekliptikan eteläpuolelle. Solmujen yhteys libraatioon on lähinnä siinä, että suurin eteläinen libraatio koittaa viikon kuluttua nousevan solmun hetkestä. Vastaavasti suurin pohjoinen libraatio on viikko laskevan solmun jälkeen. Libraatiosta ja solmuista enemmän kiinnostuneen kannattaa lukea Paula-Christiina Wirtasen ja Veikko Mäkelän mainio juttu vuoden takaisesta Zeniitistä.

On syytä kuitenkin tässäkin yhteydessä korostaa, että pituus- ja leveysastelibraatio eivät ole yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi Wirtasen ja Mäkelän jutussa todetaan näin: "Mikäli Kuu pujahtaa ekliptikan eteläpuolelle uudenkuun aikaan, saamme ensimmäisessä neljänneksessä ihastella koillisnurkkaa." Nyt lokakuussa laskeva solmu on uudenkuun aikaan, mutta vaikka ensimmäisen neljänneksen aikaan pohjoista libraatiota piisaakin, koillisnurkan parhaan näkymisen kannalta kaivattaisiin myös itäistä pituusastelibraatiota eikä suinkaan läntistä, kuten nyt tapahtuu. No, kyllähän pohjoinen libraatio koillistakin seutua hieman esille samalla tuo, eli sikäli tuo tietenkin pätee.

Solmuilla on toki keskeinen merkitys myös pimennysten kannalta: kuun- tai auringonpimennyksiä voi syntyä vain silloin, kun täysi- tai uusikuu on lähellä nousevaa tai laskevaa solmua. Tässä lokakuussa täysikuu on lähellä nousevaa solmua (molemmat 28.10.), ja meillä näkyykin osittainen kuunpimennys. Mutta uusikuu (14.10) on lähellä laskevaa solmua (15.10.), miksei siis meille ole hehkutettu tulossa olevasta auringonpimennyksestä? Vaan 14.10.2023 todellakin tapahtuu rengasmainen auringonpimennys. Se vain sattuu näkymään Amerikan mantereilla, ei Suomessa, minkä tähden siitä ei ole täkäläisillä kylillä huudeltu. 

Kaaviota katsellessa on syytä muistaa, että auringonpimennykset ovat pienemmän pimentävän varjon vuoksi paljon harvinaisempia kuin kuunpimennykset, joten suoraan kaavion perusteella ei siksikään voi sanoa, tapahtuuko pimennystä vai ei. Tästä sekavammasta kaaviosta on kuitenkin se etu (ainakin niille, joita asioiden visualisoiminen pelkän tekstin lisäksi helpottaa), että apogeumin ja perigeumin paikkojen perusteella voisi jo arvailla, että tällä kertaa mahdollisuudet rengasmaiseen auringonpimennykseen ovat hyvät (kuten siis tapahtuukin).

Solmuja en ole kaavioiden taulukko-osuuteen merkinnyt, enkä merkitse jatkossakaan, kahdesta syystä. Ensinnäkin joutuisin tilanpuutteen vuoksi tekemään Excel-kaavion pohjan uusiksi, ja se on uskomattoman ärsyttävää väkertämistä. Toisekseen solmujen ajankohdat ovat koko ajan olleet libraatiokaaviosta luettavissa. Nouseva solmu on nimittäin silloin, kun pohjoinen leveysastelibraatio muuttuu eteläiseksi (libraatiokäyrä leikkaa x-akselin ylhäältä alas). Laskeva solmu koittaa vastaavasti eteläisen libraation muuttuessa pohjoiseksi (libraatiokäyrä leikkaa x-akselin alhaalta ylös). Tuo on tietysti täysin ilmeistä kun sitä hetken tuumailee, mutta enpä itsekään voi tunnustaa asiaa juuri miettineeni. Jos asiaa ei jaksa pyöritellä päässään, voi jonkinlaisena muistisääntönä pitää mielessään, että solmu nousee kun libraatio laskee. Ainakin tällä kertaa kirjoitan muistutukseksi solmut himmeästi myös kaavioon x-akselille näkyville.

 

En tiedä, milloin seuraava libraatiokaavio tulee tehtyä, mutta voisin kuvitella, että kun sen aika taas koittaa, tällä hivenen uudistetulla pohjalla jatketaan. Itselleni tämä aivojumppailu ainakin oli tervetullutta taivaanmekaniikan alkeiden kertausta. Ja solmuihin tai geumeihin mitenkään liittymättä on hauska myös huomata, että marraskuussa päästään nauttimaan Goldstinen lunaationumeron pyörähtämisestä satasten osalta tasalukuun. Eli itselläni on sitkeästi vaan tilausta näille.