perjantai 10. elokuuta 2018

Lappajärven synnystä Kivipäivässä 18.8.2018

Lauantaina 18.8.2018 klo 09.30–19.00 vietetään Lappajärvelle hotelli Kivitipussa Lappajärvi-päivää. Osana sitä on Kivipäivä, jonka aktiviteetit rajoittuvat ajalle 11–17. Kivipäivän loppupuolella klo 14.30–16.00 pidän esitelmän Lappajärven synnystä. Tarkoituksenani olisi siis puhua siitä, kuinka Lappajärvi syntyi 78 miljoonaa vuotta sitten. Samalla käyn läpi Lappajärven 160-vuotista tutkimushistoriaa ja puhun törmäyksistä hieman yleisemminkin. Aikomuksenani olisi myös yrittää parhaani mukaan oikoa eräitä yleisimmiksi havaitsemiani väärinkäsityksiä Lappajärven kraatteria ja sen syntyä koskien. Samoja teemoja olen esitellyt Lappajärvellä parin viime vuoden aikana aiemminkin, mutta suurimmalta osin tarjolla on nyt ihan uutta asiaa.

Omaa esitystäni edeltää klo 14.0014.30 Lappajärven geologiasta Helsingin yliopistoon graduaan tekevän Sanni Tiilikaisen luento "Lappajärven tutkimukset kesällä 2018". Luvassa on siis yhteensä pari tuntia kraatteriasiaa. Kivipäivän anti on muutenkin kiintoisa. Kivitipun mukaan ohjelma, josta tiettävästi pääosin vastaa FM, diplomigemmologi Satu Hietala Geologian tutkimuskeskuksesta (GTK), on tällainen:

- Kivinäytteiden vastaanotto Kivitipun aulassa klo 11 alkaen
- Yleisökilpailu: Arvaa meteoriitin paino. Voittaja ilmoitetaan Kivitipun FB-sivuilla.
- GTK:n osastolla pääset tutustumaan erilaisiin asteroidien törmayksissä syntyneisiin kivilajeihin, Suomen yleisimpiin kivilajeihin ja mineraaleihin sekä korukiviin. Lisäksi mahdollisuus oppia tunnistamaan kiviä ja mineraaleja sekä tutkia mikroskoopilla mm. meteoriittia ja dinosauruksen luuta.
- Voit myös tuoda omia kivinäytteitä tunnistettavaksi
- Georeitin esittelyä
- Metso Oy:n kivikone yleisön käytettävissä näytteiden tunnistamista varten
- Päivän aikana mahdollista tutustua meteoriittikeskukseen sekä meripihkanäyttelyyn


Voin tosin omasta puolestani todeta, että ohjelmassa mainittua Kraatterijärven Georeittiä ei varmastikaan esitellä, sillä reittiä ei maastoon ole merkitty, eikä siitä ole myöskään mitään esittelymateriaalia. Näin ollen ainakaan georeittihankkeen entiset työntekijät eivät ole reittiä esittelemässä.

Kivipäivän, samoin kuin Lappajärvi-päivän tapahtumat ovat ilmaisia ja kaikille avoimia. Lappajärvi-päivän järjestäjinä toimivat Kivitippu, Lappajärven kunta ja Lappajärven MLL. Kivipäivän osalta mukana lienee myös GTK. Kivitippu sijaitsee kauniilla Nykälänniemellä muutaman kilometrin päässä Lappajärven keskustasta Evijärven suuntaan osoitteessa Nykäläntie 137. 



P.S. 22.8.2018: Reilu puolitoista tuntia meni lauantaina rattoisasti jutellen Lappajärvestä. Kiitokset tilaisuuden järjestäjille ja kuulijoille! Järviseudun Sanomissa ilmestyi tänään haastattelu koskien Lappajärven uutta 78 miljoonan vuoden ikämääritystä. Se löytyy haastattattelusivulta.

P.P.S. 15.1.2019: Lappajärven tutkimushistoriasta kiinnostuneiden kannattaa lukaista alla olevat kommentit.

18 kommenttia:

  1. Lappajärven meteoriitista löytyy netistä paljon ristiriitaista tietoa, joka paikassa on eri ikä, kraaterin läpimittä, asteroidin koko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kommentista. Netissä (ja reaalimaailmassakin) olevan Lappajärvi-tiedon ristiriitaisuus on valitettavasti ehdottoman totta. Sen verran mainostan omia tekemisiäni, että uusinta ikäarviota lukuun ottamatta oleellisimmat asiat Lappajärvestä löytyvät viime vuonna toimittamastani Kraatterijärven georeitti -raportista:

      https://intolinkki.net/georeitti/

      Lappajärven ikä on parhaan tämänhetkisen käsityksen mukaan 77,8 +/- 1,1 miljoonaa vuotta (Kenny et al. 2018, MetSoc; tätä tulosta ei ole vielä vertaisarvioitu, aiempi vertaisarvioitu ikä on Schmiederin ja Jourdanin 76,2 +/- 0,29 miljoonaa vuotta). Kuulemani mukaan ikä hieman tuosta vielä tarkentuu, kunhan artikkeli saadaan lopullisesti hyväksyttyä. Kirjoittelen siitä kyllä sitten tänne tai valitettavasti lapsipuolen asemaan jääneeseen kraatteriblogiimme.

      Kraatterien läpimitat määritetään reunanharjalta toiselle. Lappajärven tapauksessa topografinen reuna on säilynyt, joten koko on varsin helppo määrittää. Lappajärven kraatterin halkaisija on täten noin 22-23 km. Vieläkin usein, esimerkiksi tänäkin vuonna kotimaisen tähtitiedelehden nettiuutisessa, Lappajärven kraatterin läpimitaksi väitetään 17 km. Tämä 70-luvulta peräisin oleva luku viittaa vain kraatterin painovoimaminimin halkaisijaan. Lukua ei koskaan edes tarkoitettu varsinaiseksi harjalta harjalle -läpimitaksi, mutta sellaisena sitä on valitettavasti jatkuvasti käytetty. Tuo reunan olemassaolo ja noin 22 km:n läpimitta on kuitenkin tunnettu jo 80-luvulta asti.

      Yhtä lailla vanha käsitys on väite siitä, että kraatterin synnyttäneen asteroidin läpimitta olisi noin 500 m. Läpimittaa ei pystytä tietenkään enää varmuudella sanomaan, mutta siitä voidaan esittää hyvin perusteltuja arvioita. Kohdekallioperän tiheys tiedetään (peruskallion päällä olleen sedimentti(kivi)kerroksen paksuus oli tuntematon, mutta kuitenkin niin vähäinen, ettei sillä tässä ole juuri merkitystä). Samoin tiedetään suurella todennäköisyydellä kahden eri riippumattoman tutkimuksen perusteella törmänneen kappaleen olleen tavallinen kivimeteoriitti, tarkemmin sanottuna luultavasti H-tyypin kondriitti. Näiden keskiarvotiheys tiedetään. Samoin tiedetään todennäköisin törmäyskulma (45 astetta) ja todennäköisin törmäysnopeus (vajaat parikymmentä km/s). Näiden perusteella voidaan laskea, että törmänneen kappaleen läpimitta oli suuruusluokaltaan suunnilleen puolitoista kilometriä. Jos kaikki luvut vetää keskiarvoiksi, tulos oli muistaakseni noin 1600 metriä. Toki epätodennäköisiäkin asioita silloin tällöin tapahtuu, mutta mitään perustetta ei tällä hetkellä ole tehdä mitään muita kuin noita keskiarvo-oletuksia.

      Toivottavasti tämä selvitti asiaa. Suunnitelmissani olisi joskus tehdä Suomen kraatterien esitetyistä ikä- ja läpimitta-arvioista ihan asiallinen kriittinen tutkimuskin, mutta saas nähdä milloin sen oikein saa aikaiseksi.

      Poista
    2. Väärästä tiedosta sen verran että kunta teetti vuonna 2015 kirjan "Lappajärvi 150 vuotta", ja kirja alkaa heti väärällä tiedolla "kosmisesta alusta". Vähän niinkuin olisi katsottu suoraa sen hetkisestä Wikipedia artikkelista. Tosin muutenkin kyseinen kirja sisältää vähän sinnepäin tietoa kunnanhistoriasta väärine vuosilukuineen.

      Poista
    3. Niin no, virheitä tietysti sattuu aina. Ihan noin yleisellä tasolla voipi todeta, että jos ei ole kraatteritutkimusta kohtaan järin suurta kiinnostusta, niin kai sitä sitten aika helposti Wikipediaa tulee käyttäneeksi... Sinänsähän Googlekin kyllä aika hyvin löytää noita tuoreempia tutkimuksia, että eihän se hirveän kovan työn takana olisi ollut pistää tietoja sen ajankohdan parhaan tietämyksen mukaisiksi. Se on tietysti sitten jo vähän nolomman puoleista, jos ihan kunnan historian vuosiluvutkin ovat pielessä.

      Noin henk. koht. ajattelen, että koska virheitä kaikille väkisinkin sattuu, niin ollenkaan pahinta ei ole ne painetut virheet, vaan se, miten niihin sitten kirjan julkaisun jälkeen suhtaudutaan. Nykypäivänä pitäisi kirjalle kuin kirjalle olla netissä kotisivu, johon sitten kootaan huomatut virheet ja niiden korjaukset. Ja tietenkin ne sitten seuraavaan painokseen, jos sellainen tulee, pitää korjata. Esimerkiksi Ursa korjaa kirjojensa virheet suht kiitettävästi nettisivuillaan. Siitä saisi moni ottaa oppia.

      Poista
    4. Asia on juurikin näin. Vahinko lähtee helposti kiertämään kirjojen vääristä tiedoista. Kraatterijärven ihmeet sivustollakin sattuu olemaan "Tietoa kraatterijärvestä wikipediassa" ja linkki Wikipediaan, sen enempää ei siltä sivustolta saa irti.

      Lappajärven kunnan kannattaisi ehkä tarjota jotain tutkijastipendiä tai vastaavaa aina jos tutkijoita/tiedemiehiä tulee tekemään tutkimuksia Lappajärven kraaterista, kunnan sivuille joku englanninkielinen infosivu minkä tutkijat sitten voisivat löytää googlettaessaan Lake Lappajärveä, julkaistut tutkimuksethan ovat ilmaista mainosta.

      Poista
    5. Tuo on hyvinkin järkevää puhetta. Pienen graduapurahanhan kunta jakoi, mikä kunnalta oli oikein järkevä sijoitus. Tutkijat, etenkin gradu- tai väitöskirjavaiheessa olevat opiskelijat, ovat yleensä niin p.a., että pienelläkin tuella tai edes myötämielisellä suhtautumisella voisi olla huomattavakin vaikutus.

      Osin eri asia sitten on, kuinka merkittävää ilmaista mainosta julkaisut tutkimukset oikeastaan ovat (vallankaan kun tutkijat itse eivät koskaan niistä kenellekään mitään kerro). Itse tutkimusartikkelit eivät oikein sitä ole, koska ala on niin mitättömän pieni. Lonkalta heittäen sanoisin, että vaikkapa uuden Lappajärven ikää selvitelleen tutkimuksen tiivistelmän lukee aidolla kiinnostuksella ehkä jokunen kymmenen ihmistä maailmassa. Koko tutkimuksen lukee läpi ehkä puolen tusinaa. Tutkimukset itsessään eivät siis tuhansia kiinalaisia tuo Lappajärvelle. Asia on kuitenkin minusta toinen, jos sitä tarkastelee vaikkapa kunnan (tai siis kuntien, kun aina pitää muistaa, että Vimpeli ja Alajärvi ovat lähes yhtä oleellisia tekijöitä myös) näkökulmasta. Jos jossain helposti löydettävässä osoitteessa selvästi (ja halukkaille myös riittävän yksityiskohtaisesti) tuotaisiin esiin, että Lappajärvi on kiinnostanut huippututkijoita ympäri maailman jo 160 vuotta ja tekee sitä edelleen, niin kyllähän sillä varmasti olisi oma osansa myönteisen mielikuvan luomisessa. Mielikuvien varassa maailma kuitenkin suurelta osin toimii (mikä tietenkin on aikamoisen pelottavaa, mutta jo ihan toinen juttu).

      Viimeisen kahden ja puolen vuoden ajan kun Lappajärven suunnalla aika paljon tuli kuljettua ja monenlaisten ihmisten kanssa asiasta puhuttua, sanoin kyllä aina tilaisuuden tullen, että Lappajärveä tutkittiin jo paljon ennen Lehtistä ja on tutkittu todella runsaasti hänen jälkeensä. No, ulkomaiset tutkijakollegat sen kyllä panivat merkille, mutta ei sitä Lappajärvellä huomaa.

      Poista
  2. Lappajärven kraatterijärven markkinoinnin kannalta on surkeaa että suomenkielistä tietoa on heikosti saatavilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta tuokin. Lappajärven kunnanhallitus päätti muutama viikko sitten hakea rahoitusta hankkeelle, jonka tarkoituksena olisi saada haettua UNESCOn kansainvälistä geopark-statusta kraatterille (http://dynweb.lappajarvi.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2018851-9). Voi vain toivoa, että mikäli hanke toteutuu, siinä kiinnitetään myös huomiota tiedon koontiin ja sen kattavaan esilletuontiin. Järviseutu-Seuran Kraatterijärven Georeitti -hankkeessa tehtiin aiemmin mainitsemani oppaan lisäksi nelisivuinen esite kraatterin perusfaktoista, ja sitä jaeltiin alueella reilun vuoden ajan. Alueen yrittäjille jaettiin hieman kattavampaa perustietopakettia. Lisäksi kansaa valistettiin markkinoilta 4H-kerhoihin, yrittäjätapaamisista yleisöluentoihin ja poliitikoiden lobbaamiseen.

      Näiden lyhytkestoisten hankkeiden ja tällaisen harrastuksena touhuamisen mahdollisuudet ovat kuitenkin loppupeleissä hyvin rajalliset. Tosiasia on, että netissä tiedot Lappajärvestä ovat vaikeasti löydettävissä, eikä esimerkiksi georeittioppaaseen vahingossa törmää. Ja vaikka Kivitipun ”Meteoriittinäyttelyssä” on paljon hyvää, tieto on sielläkin erittäin ristiriitaista. Viimeksi käydessäni näyttelystä löytyi esimerkiksi kolme eri ikäarviota Lappajärvelle, eikä kävijä mitenkään voi tietää, mitä niistä pitäisi uskoa. Yksikään niistä ei ole viimeisin, tällä hetkellä luotettavimpana pidettävä ikäarvio, koska näyttelyn päivittäminen on melkoisen vaikeaa.

      Lappajärvellä tarvittaisiin omasta mielestäni tietenkin montakin asiaa, mutta yksi niistä on jonkinlainen portaali, jossa olisi tarjolla ajantasaisin tieteellinen tieto kraatterista, erilaiset reittikartat, sekä alueelta löytyvät palvelut. Kraatterijärven toimijat ry:n Kraatterijärvi-sivusto (http://kraatterijarvi.fi/) on kyllä hyvä askel aivan oikeaan suuntaan. Matkailun peruspalveluitakin tietysti alueella tarvittaisiin lisää, mutta tämä on toki muna vai kana -tyyppinen probleema. Lähinnä kuitenkin kaivattaisiin sitä, että todella oivallettaisiin Euroopan suurimman kraatterijärven tarjoamat mahdollisuudet muista tuhansista kauniista järvistä erottautumiseen, ja hommaan tartuttaisiin yhdessä kunta- ja poliittiset rajat ylittäen, pitkäjänteisesti, ja pitäen koko ajan huolta siitä, että faktat ovat kohdillaan (ja ylipäätään saatavilla).

      Sekin tietysti auttaisi, jos Suomessa olisi yksikin yliopisto tai tutkimuslaitos, joka olisi edes etäisesti kiinnostunut törmäyskraatteritutkimuksesta. Tällaisella laitoksella olisi mahdollisuus niin halutessaan tarjota ajantasaista tietoa, ja myös mahdollisuus esimerkiksi asiallisen nettisivuston ylläpitämiseen pidemmälläkin tähtäimellä. No, tällaista ei tietenkään ole eikä näillä näkymin myöskään tule, joten luultavasti jatkossakin joudutaan tyytymään siellä täällä oleviin tiedonmurusiin Lappajärvestä ja Suomen yhdestätoista muusta törmäyskraatterista.

      Poista
    2. Mielenkiintoinen teos voisi olla joku parikymmentä sivuinen (ei haittaa vaikka reilusti pidempikin jos vaan asiaa saa aikaan) teos joka käsittelisi kuinka järveä/kraatteria on tutkittu ja mitä tutkimukset kertovat, alkaen tulivuoriteorista eteenpäin. Tietenkin niin että maallikkokin ymmärtäisi. Esimerkiksi kerrottaisiin mistä voidaan päätellä kraatterinläpimitta ja asteroidin koko.

      Poista
    3. Heh, sattuipa sopivasti, sillä olen juuri tällä hetkellä viimeistelemässä hakemusta, jolla tuollaisen tekemisestä saisi jonkinlaisen korvauksenkin! Asiaa Lappajärvessä ja sen tutkimushistoriassa kyllä riittää, sillä siellä on mielenkiintoisia hahmoja tieteen monitaituri H. J. Holmbergistä lähtien. Arkadianmäellekin yksi Lappajärvi-tutkija päätyi.

      Ongelma tosiaan on siinä, että vaikka harrasteena tuollaisen hengentuotteen tekisikin, se päätyisi vain tänne kotisivulleni luettavaksi, eikä se siis tuota tiedon saatavuuden ongelmaa käytännössä poistaisi. Painotuotteiden julkaiseminen omakustanteena taas on sitten pikkuisen turhan tyyris harrastus meikäläiselle… Mutta kiva kuulla, että tuollaista kohtaan olisi kiinnostusta!

      Poista
    4. Jos harrasteena teet niin Lappajärven kunta, Kraatterijärven toimijat, Järviseutu-seura tai joku muu vastaava voisi olla kiinnostunut julkaisemaan sähköisenä nettisivuilla? Tai ehkä e-kirjaksi Google Playhyn. Ja lähialueen kirjastoja voisi kiinnostaa jos pienen painatteen saisi.

      Tietenkin parempi jos korvauksen kera teet ja kunnon kirja!

      Poista
    5. Tuo Google Play on mielenkiintoinen ajatus, joka ei itselleni ole juolahtanut mieleen. Kiitos vinkistä, pitääpä jossain vaiheessa perehtyä tuohon tarkemmin! Jos tuollaisen joskus saa aikaiseksi, niin aikomus on kyllä teettää siitä yhdet kopiot Lappajärven, Vimpelin ja Alajärven kirjastoihin, sillä se ei kovin monen kymmenen euron tappio olisi. Vaan saa nähdä milloin tuo toteutuu, näillä harrastushommilla kun tahtoo olla tapana venyä.

      Poista
    6. Kenelle oikeastaan kuuluu kunnia Lappajärven kraatterilöydöstä? Lehtisestä usein puhutaan vai pystyikö Svensson todistamaan ensimmäisenä?

      Wickman taisi olla ensimmäinen kuka toi ajatuksen esille (missä yhteydessä?) 50-luvulla, mutta tarkka vuosi taitaa olla mysteeri ja se ei varmaankaan silloin johtanut mihinkään?

      Myyttejä ja kysymyksiä riittää..

      Poista
    7. Kylläpä se kunnia Lappajärven todistamisesta törmäyskraatteriksi kuuluu Nils-Bertil Svenssonille. Nature-lehden erittäin lyhyessä artikkelissaan vuonna 1968 hän ilmoitti kärnäiitistä mitattujen kvartsin shokkilamellien kidetieteelliset suunnat (eli ns. Millerin indeksit). Ne olivat samoja kuin jo tuolloin tunnetuista kraattereista määritetyt. Kraatteritutkijoille tämä oli jo tuolloin riittävä todiste. Shokkimetamorfoosin tutkimus oli tuolloin kuitenkin melko lailla alkutekijöissään, joten osa ei-kraatteritutkijoista oli vielä sitä mieltä, että vastaavia voi syntyä muutenkin kuin törmäyskraattereissa. Nykyisin tiedetään, että tämä ei pidä paikkaansa: aitoja shokkilamelleja ei synny luonnossa muuten kuin törmäyskraattereissa. Näin ollen etenkin nykyisin silmin tarkastellen Svensson oli kiistatta Lappajärven todistaja.

      Lehtisen merkittävin anti oli coesiitin, eli kvartsin korkeapainemuodon löytäminen. Sen hän esitteli suomeksi vuonna 1969 lisensiaattitutkielmassaan ja englanniksi seuraavana vuonna Suomen geologisen seuran julkaisusarjassa. Coesiitti oli kriittisimmillekin tutkijoille jo tuolloin varma todiste törmäyssynnystä.

      Tuo kysymys Wickmanin panoksesta on kiinnostava. Lehtinen mainitsee lisurissaan Wickmanin puhuneen Lappajärven mahdollisesta törmäyssynnystä 50-luvulla. Viite on kuitenkin ainoastaan Lehtisen ohjaajan, kansainvälisestikin erittäin maineikkaan geokemistin Thure Georg Sahaman henkilökohtainen tiedonanto. En ole löytänyt Wickmanin kirjoittaneen aiheesta mitään. Voi hyvin olla, että kyse oli Sahaman ja Wickmanin välisestä kirjeenvaihdosta tai juttelusta jossain kokouksessa tms. Tuo vaatisi tarkempaa tieteenhistoriallista selvittelyä. Joka tapauksessa Sahama kävi Saksassa Riesin kraatterilla, innostui aiheesta, ja päätti pistää Lehtisen hommiin. Oli Wickmanin 50-luvun kommentti mikä/missä/millainen hyvänsä, mihinkään se ei tuolloin vielä johtanut.

      Mutta juu, kiinnostavia kysymyksiä Lappajärven osalta tosiaankin riittää.

      Poista
    8. Reimoldin 1980 "The Projectile of the Lappajärvi Impact Crater" tekstissä mainitaan että ensimmäisenä mahdollista meteoriitti törmäystä ehdottivat Fredriksson ja Wickman. [14]
      Lähteeksi mainitaan "K. Frederiksson and F. Wickman, Svensk Naturvetenskap IB, 121 (1963)."

      Poista
    9. Kiitokset jälleen mielenkiintoisesta kommentista! Tuo puoli Lappajärven tutkimushistoriasta ei kuitenkaan valitettavasti selviä noin helpolla. Itsekin aikoinaan kun luin tuon jutun (Göbel E., Reimold U., Baddenhausen H. & Palme H., 1980. The projectile of the Lappajärvi impact crater. Zeitschrift für Naturforschung 35a:197–203) ajattelin ilman muuta, että asia ratkeaa kun lukee Fredrikssonin ja Wickmanin pitkän ruotsinkielisen artikkelin (Fredriksson K. & Wickman F. E., 1963. Meteoriter. Svensk Naturvetenskap 16:121-157). Olen muistaakseni kerran kahlannut koko oivallisen artikkelin läpi, ja muutamaan kertaan (viimeksi varmuuden vuoksi juuri hetki sitten) lukenut törmäyskraattereita käsittelevän kappaleen, ja ikävä kyllä he eivät sano halaistua sanaa Lappajärvestä. He kyllä esittelevät Dellenin, Siljanin, Tvärenin, Hummelnin ja Mienin mahdollisina kraattereina, ja kaikki noista on sittemmin sellaisiksi osoitettu.

      Tuollaiset virheelliset lähdeväittämät ovat valitettavasti varsin yleisiä tutkimusartikkeleissa, ja osoittavat lähinnä vain sen, etteivät monetkaan tutkijat oikeasti lue niitä artikkeleja, joita he väittävät siteeraavansa. Sen myötä virheitä sitten toistetaan vuodesta toiseen. Tämä on nähty Suomenkin kraatterien kohdalla. Esimerkiksi Karikkoselän maksimi-ikä oli pitkään eri kokoomataulukoissa kolme kertaluokkaa liian nuori (eli miljoonia kun piti olla miljardeja), koska virhettä vain kopioitiin.

      Tuossa Göbelin ja kumppanien sinänsä mainiossa jutussa, jossa osoitettiin Lappajärven syntyneen kondriittimeteoriitin törmäyksestä, loppuviilaaminen jäi muutenkin kuin vain tuon syntyideaväitteen osalta vähän vajaaksi. Esimerkiksi Lehtinen kulkee nimellä Lethinen, Fredriksson nimellä Frederiksson, Martti Saksela on saanut nimikirjaimikseen C. R., ja niin edelleen. Eiväthän nuo mokat sinänsä järin vaarallisia ole, mutta aina kun tuollaisia paljon näkee, herää kysymys siitä, kuinka runsaasti jutussa on muutenkin oiottu.

      Lopputulema siis edelleen on kuitenkin se, ettei ainakaan minulla ole tietoa siitä, missä yhteydessä idea Lappajärven törmäyssynnystä ensimmäisen kerran esitettiin.

      Poista
    10. Somerikko.net -sivustolla mainitaan myös "Engelhardt"in esittäneen keväällä 1967 Lappajärveä kraatteriksi, tämäkään ei ilmeisesti ollut mikään julkinen väittämä?

      Poista
    11. Juuri noin. Tuo oli luultavasti paroni von Engelhardtin Thure Georg Sahamalle henkilökohtaisissa jutusteluissa esittämä arvelu. Sahama kävi tammi- ja maaliskuussa 1967 von Engelhardtin luona Tübingenissä, ja samalla reissulla Riesin kraatterilla (jota tietysti von Engelhardt oli jo tuolloin tutkinut). Von Engelhardtin kommentti käy ilmi Lehtisen lisurista ja huomattavasti helpommin saatavasta väikkäristä. Näin Lehtinen lisurissaan (1969):
      "Ajatus, että Lappajärvi-muodostuma olisi fossiilinen meteoriittikraatteri, ei ole mikään uusi. Prof. F.E. Wickman lausui tällaisen ajatuksen jo joskus 1950-luvulla, ja prof. W.v. Engelhardt keväällä 1967."

      Ja sama Lehtisen väikkärin (1976) mukaan:
      "The possibility that Lake Lappajärvi might be produced by a meteorite (asteroid) impact was first suggested by Professor Frans E. Wickman of Stockholm in the 1950's and by Professor Wolf von Engelhardt of Tübingen in the spring of 1967 (Th.G. Sahama, personal communication, 1967)." Sahaman aineistoja säilytetään kuulemani mukaan Helsigissä Luomuksella, joten hänen muistikirjoistaan saattaisi asia selvitä hieman tarkemminkin.

      Poista