Yksityiskohtaiset tutkimukset Maan kraattereista auttoivat ymmärtämään Kuun törmäyskiviä. Kuun hyvin säilyneiden kraattereiden muodot ja rakenteet puolestaan tarjosivat näkymän siihen, millaisia Maan kraatterit olivat ennen kuin eroosio pääsi niitä muokkaamaan. Monet 1960- ja 70-lukujen merkittävimmät kraatteritutkijat, Gene Shoemaker etunenässä, tutkivatkin niin Kuun kuin Maankin törmäyskraattereita. Tämä mahdollisti koko prosessin ymmärtämisen huomattavasti paremmin kuin perehtymällä vain jompaan kumpaan. Nykytutkijoiden parissa tuo on valitettavan harvinaista.
Kraatteritutkimuksen historian valossa onkin erittäin soveliasta, että 1960-luvun Lunar Orbiter -luotainten valokuvat Kuun kraattereista ovat arkistoituna Lappajärven kraatterin alueella. Vaikkeivat Nils-Bertil Svensson ja Martti Lehtinen ehkä kraatteri-innoitustaan suoraan Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton geo- ja astropoliittisesta valtataistelusta saaneetkaan, pohjautuivat heidän vuosina 1968 ja 1969 tekemänsä tulkinnat Lappajärven törmäyssynnystä kuitenkin perimmiltään avaruuskilpailun synnyttämään kraatterihuumaan.
Mitä tekemistä tällä kaikella on sitten kuunnousun kanssa? No ei oikeastaan mitään muuta, kuin että näitä asioita mietiskelin polkiessani Lunar Orbiter -kuvien parissa vietetyn antoisan päivän jälkeen kraatterin pohjalla kohti majapaikkaani ja ihastellessani Kuun nousua kraatterin reunan ylle.
Kuu nousemassa Lappajärven kraatterin itäreunan (Lakeaharjun) ylle Vimpelissä 21.8.2018 klo 20.54. Kuva: Teemu Öhman. |
Laitetaan samaan syssyyn myös auringonlasku Lappajärven itäreunalta (Lakeaharjulta) nähtynä 20.8.2018 klo 22.30. Kuva: Teemu Öhman. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti