Paluu Kivikauden kylään

Tein viime kesänä törmäyskraattereista yleensä ja Summasesta erityisesti kertovan näyttelyn Saarijärven Kivikauden kylään. Kävin Kivikauden kylässä pari kertaa myös höpisemässä ja esittelemässä näyttelyä. Saarijärvellä tuli aiheen vuoksi muutenkin pyörittyä.

Nyt, pyytämättä ja yllättäen tottakai, pukkaa paikkauskeikkaa ensi perjantaiksi. Eli perjantaina 7.8.2020 klo 18.00 alkaen pidän Saarijärvellä Kivikauden kylässä (Kivikirveentie 10, Tarvaala) esitelmän Summasen törmäyskraatterista. Samalla toki käyn läpi törmäyskraattereita yleisemminkin, koska pelkästään Summasesta ei kovin pitkästi riittäisi juttua, joka kiinnostaisi muitakin kuin kraatteritutkijoita. Ennakkotiedoista poiketen paikalla ei siis valitettavasti ole Satu Hietala, vaan jälleen minä.

Tilaisuuden formaatti on sama kuin viime vuonnakin, eli aluksi ollaan ulkoilmakahvion puolella, josta siirrytään pirstekartiolohkareen ja näyttelytaulujen luo. Powerpoint-kuvista ei tilan valoisuuden vuoksi näe kovinkaan paljon. Pahoittelen, mutta minkäs teet. Jos jotain haluaa nähdä, suosittelen epäsuomalaisia eturivin paikkoja.

Myös asia on valtaosin samaa kuin viimekin vuonna, koska kovin paljon uutta ja ihmeellistä kerrottavaa Summasesta ei ole. Summasen viime talven tutkimuksista on kuitenkin juuri ilmestynyt kokousabstrakti (jossa kerrotuista tuloksista epäilemättä tulee jossain vaiheessa muutama sana kirjoitettua Suomen kraatterit -blogin puolelle), joten jotain uuttakin on tarjolla. Samoin luvassa on päivitys mm. Summasen ajoitustutkimusten tämänhetkisestä tilanteesta.

Tilaisuuteen on luonnollisesti vapaa pääsy. Samalla reissulla kannattaa ehdottomasti tutustua laajemminkin Kivikauden kylään.

• Aihe: Summasen törmäyskraatteri
• Aika: pe 7.8.2020 klo 18.00
• Paikka: Kivikauden kylä, Kivikirveentie 10, Tarvaala, Saarijärvi
• Huom: Vapaa pääsy. Kyseessä on ulkoilmatilaisuus, joten varustus sään mukaan
• Järjestäjä: Kivikauden kylä / Saarijärven museo / Saarijärven museon ystävät ry.

Aika tarkkaan kaksi kuukautta sitten kävin viimeksi Summasen kraatterilla pikaisella kenttätyövisiitillä. Uusia pirstekartiolohkareitakin löytyi, tosin vain ennestään tunnetulta löytöalueelta. Kuva: T. Öhman

Summasen törmäyskraatteri, vielä kerran

Jo pari kertaa tänä kesänä olen saanut olla Saarijärvellä kertoilemassa Summasen törmäyskraatterin löytämisestä, alueen geologiasta, sekä Suomen ja maailman törmäyskraattereista hieman yleisemminkin. Ylihuomenna, eli keskiviikkona 17.7.2019 klo 13.00 on Saarijärven Kivikauden kylässä ainakin tällä tietoa tämän kesän viimeinen ilmaistapahtuma, jossa meikäläinen on Summasta esittelemässä. Tapahtuman alkuosa pidetään katon alla Kivikauden kylän ulkoilmakahvilassa, ja loppuosa suuren pirstekartiolohkareen ympärille kootun Summasesta kertovan näyttelyn äärellä. Homma kestää kokonaisuudessaan kolmisen varttia, riippuen vähän siitä meneekö esitys enemmän monologin vai jutustelun puolelle.

Näyttely ja pirstekartio eivät toki ole mihinkään katoamassa, joten niihin pääsee Kivikauden kylän pääsylipun (aikuiset 10 €, lapset 7 €) lunastamalla tutustumaan heinäkuussa joka päivä ja elokuussa tiistaista sunnuntaihin. Kylässä on monenmoista kiinnostavaa nähtävää ja tehtävää,  joten vaikka nyt ei kraatteriluennolle pääsisikään, kannattaa paikalle ehdottomasti tulla myöhemminkin ihan ajan kanssa.

Aika: keskiviikkona 17.7.2019 klo 13.00
Paikka: Kivikauden kylä, Kivikirveentie 10, Saarijärvi
Järjestäjä: Saarijärven museo / Kivikauden kylä / Saarijärven museon ystävät ry.
Tilaisuus on ilmainen ja kaikille törmäyskraattereista ja geologiasta kiinnostuneille avoin.

Ulkoilmanäyttely Summasen kraatterista Kivikauden kylässä

Saarijärven Summassaaressa sijaitseva Kivikauden kylä avattiin jo vuonna 1980. Se onkin Suomen vanhin ja laajin maamme esihistorian esittelyyn keskittynyt vierailukohde, ja se on nykyisin osa Saarijärven museota. Kivikauden kylä sijaitsee kauniilla paikalla harjun kupeella Summasjärven eli Summasen rannalla. Summasen keskellä puolestaan sijaitsee viimeisin Suomesta tunnistettu törmäyskraatteri, eli Summasen kraatteri.

Viime keväänä minulla oli ilo tehdä tekstit ja kuvasuunnittelut Summasen kraatteria esitteleviin tauluihin, jotka on nyt pystytetty Kivikauden kylään. Näyttelyn ja kuvien toteutuksesta vastasi Saarijärven museo, eli käytännössä Janne Timperi ja Kari Kotilainen. Paikalle tuotiin myös Lanneveden kyläaktiivien Pekka Rämäsen ja Heikki Takalan toimesta suuri lohkare, jossa on nähtävissä pirstekartiopintoja. Satu Hietala Geologian tutkimuskeskuksesta ja Jüri Plado Tarton yliopistosta antoivat ystävällisesti kuvia näyttelyn käyttöön.

Summasen kraatterista kertova Kivikauden kylän osa avataan virallisesti kulttuurikeskiviikkona 12.6.2019 klo 13.00. Olen tuolloin paikalla kertomassa Suomen ja maapallon törmäyskraattereista ja tietenkin erityisesti Summasesta. Samoilla kuvioilla olisi tarkoitus mennä myös keskiviikkona 17.7. Ainakin minun käsitykseni mukaan Kivikauden kylään on noiden tilaisuuksien yhteydessä vapaa pääsy.

Aika: ke 12.6. ja 17.7.2019 klo 13.00
Paikka: Kivikauden kylä, Kivikirveentie 10, Saarijärvi
Järjestäjä: Saarijärven museo 

Kivikauden kylä on avoinna 11.6.–1.9.2019 ti–su klo 11–18, heinäkuussa joka päivä. Se on suljettu juhannusaattona pe 21.6., mutta avoinna jälleen juhannuspäivänä la 22.6. ja normaalien aukioloaikojen mukaisesti su 23.6.

Summasta ja ympäristöasiaa Saarijärvellä

Maailman ympäristöpäivänä keskiviikkona 5.6.2019 järjestetään Saarijärven kierrätyskeskuksella lettukestit. Tilaisuudessa pääsee kuulemaan asiaa mm. muovin kierrätyksestä, vieraslajien torjunnasta ja mehiläistarhauksesta. Itse puhun noin klo 12.20 alkaen kolmisen varttia Summasen törmäyskraatterista suunnilleen otsikolla "Summasen törmäyskraatteri: synty, löytyminen ja jatkotutkimusten suuntaviivat".

Olen hätävarapaikkaamassa Summasen löytöryhmän jäseniä Satu Hietalaa ja professori emeritus Lauri J. Pesosta, koska he eivät valitettavasti aikataulusyistä pääse paikalle. Tarkoituksenani on käydä läpi hieman Summasen löytöhistoriaa, törmäyskraattereiden syntyä, Summasen alueen geologiaa ja keskeisiä törmäystodisteita, sekä tällä hetkellä tiedossa olevia ja suunniteltuja Summasen jatkotutkimuksia. Kysymykset ja kommentit ovat tietenkin erittäin tervetulleita, kuten aina.

Muurinpohjaletuista (4 € / annos) vastaavat Saarijärven Martat. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja sen lehdistötiedote on luettavissa tuolta lopusta.

Aika: ke 5.6.2019 noin klo 12.20 (koko tilaisuus klo 11–14)
Paikka: Saarijärven kierrätyskeskus, Oppitie 2, Saarijärvi
Järjestäjä: Saarijärven kaupunki / kierrätyskeskus ja Sammakkokangas Oy.

Kierrätyksen lettukestit Maailman ympäristöpäivänä 5. kesäkuuta

Saarijärven kierrätyskeskus järjestää lettuksestit Maailman ympäristöpäivänä 5. kesäkuuta klo 11–14. Tapahtumassa herkutellaan muurinpohjaletuilla sekä ammennetaan ajankohtaista tietoa ympäristöstä ja luonnosta.

Lavaohjelma alkaa Paavontuvalla klo12 lyhyellä tietoiskulla muovin lajittelusta. Muovin kierrätyksestä kertoo Sammakkokankaan toimitusjohtaja Outi Ruuska.

Miten Summasen törmäyskraatteri syntyi ja miten se löydettiin? Millainen geologia alueella on ja miten kraatterin tutkimukset jatkuvat? Summasjärven törmäyskraatterista esitelmöi kraatteritutkija ja planeettageologi Teemu Öhman. Kraatterin tarina alkaa noin klo 12: 20.

Suomen kasvikunnalle haitallisten vierastajien torjunnasta kertoo esittelypisteessään Suomen luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -hankkeen aluekoordinaattori Titta Makkonen. Vieraslajit ovat ihmisen vaikutuksella levinneitä kasveja, jotka muodostavat uhan alkuperäiselle lajistolle tai luontotyypille.

Sammakkokangas järjestää esittelypisteessään Mestarilajittelija-kisan, jossa tapahtumakävijät voivat testata taitojaan kierrättäjänä.

Harrastemehiläistarhaaja Hannele Ollikaisen esittelypisteessä voi tutustua mehiläispesän rakenteeseen. Samalla kävijät voivat kuulla, miten mehiläistarhaus tukee luonnonvaraisten pölyttäjien toimintaa.

Saarijärven Martat paistavat muurinpohjalettuja. Letuilla voi herkutella neljän euron annoshintaan, johon kuuluu myös kahvi.

Lisätietoja

Kierrätyskeskuksen hoitaja Kaisa Rautiainen, 044 4598 303
Kaisa.rautiainen@saarijarvi.fi

Saarijärven kierrätyskeskus, Oppitie 2, 43100 Saarijärvi
Kierrätyksen lettukestit järjestetään Paavontuvalla, kierrätyskeskuksen yläkerrassa

Avoinna ma-pe klo 9-16, la klo 9-14

Saarijärven kierrätyskeskus on Saarijärven kaupungin palvelu. Kierrätyskeskuksessa voi ostaa ja lahjoittaa puhdasta ja ehjää tavaraa. Tehtävänämme edistää tavaroiden uudelleenkäyttöä, lisätä ympäristötietoisuutta sekä tarjota osallistumisen ja työnteon mahdollisuuksia.

---

Laitetaanpa tähän loppuun vielä pari huushollauskommenttia:

Twitter Queryfeedit lakkasivat talvella toimimasta, joten ne on tuolla sivupalkissa nyttemmin korvattu Twitterin omalla vastaavalla palvelulla. Tarjolla on tällä hetkellä oman sekavan Twitter-sisältöni (twiitit ja uudelleentwiittaukset, mutta syystä tahi toisesta ei vastauksia toisten twiitteihin) lisäksi asiallisempaa kuuaiheista sometusta NASAlta, Lunar Reconnaissance Orbiterilta, NASAn SSERVIltä, ja ensi viikolla ilmestyvän Chasing the Moon -kirjan tekijäryhmältä. Noiden kautta pääsee twitterittömänäkin kohtalaisen helposti seuraamaan, mistä alalla juuri nyt etenkin NASAn suulla puhutaan. Ja kun tässä nyt some-eläintä leikitään, heitin sivupalkin loppuun myös Goodreads-päivitykseni.

Sivupalkissa pidempään ollut Wolfram Alphan tarjoama Kuun vaiheen ja nousu- ja laskuaikojen laskuri on myös alkanut yskiä pahasti viime aikoina. Ainakaan Firefoxilla se ei toimi juuri ollenkaan. Olkoon nyt tuossa vielä siihen asti, kunnes kerkeän perehtymään siihen tarkemmin ja katsomaan, saanko sitä vielä ehjätyksi. Muokkaus 6.6.2019: Eipä tuohon korjaussarjaa löytynyt, joten se on nyt sitten poissa. Harmi, koska se oli oikeasti käyttökelpoinen.

Haastatteluja ja lehtijuttuja -sivulla puolestaan korjailin Bloggerin lukukelvottomaksi pienentämiä kuvia. Aloitin tuoreimmista jutuista, ja jatkan syvemmälle menneisyyteen kunhan kerkeän ja viitsin.

Kraatteriluentoja Saarijärvellä (Huomaa päivitys!)

Viikon kuluttua torstaina 8.11.2018 järjestetään Saarijärvellä törmäyskraattereita käsittelevä yleisötilaisuus. Aiheena on erityisesti viime kesänä julkistettu Suomen kahdestoista todistettu törmäyskraatteri Summanen.

Summasen löytöhistoriasta ja tutkimuksista kertoo Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) geologi Satu Hietala, joka oli keskeisimpänä tekijänä löytämässä Summasen törmäystodisteita. GTK:n Jari Nenosen aiheena puolestaan on Suomessakin yhä suurempaa kiinnostusta herättävä geomatkailu. Joukon jatkona olen minäkin. Minä luulisin puhuvani maapallon törmäyskraattereista ja niiden tutkimuksesta noin yleisemmällä tasolla, huomioiden niiden mahdollisuudet esimerkiksi koulutuksessa ja matkailussa. Ja tietysti vertailukohdiksi pitää näyttää muutama kuva Kuun kraattereista.

Tilaisuus on maksuton ja kaikille aiheesta kiinnostuneille avoin. Se järjestetään Saarijärven kaupungintalolla (Sivulantie 11) RahkolaPylkönmäkiRahkolasalissa. Ajankohta on yleisön kannalta hieman hankala, eli klo 12 18. Kullekin puhujalle on varattu puolisen tuntia aikaa, joten tilaisuuden kesto on kaikkineen luultavasti pari tuntia.

Päivitys 6.11.2018: Yleisötilaisuus onkin uusimman tiedon mukaan siis illalla klo 18. Päivätilaisuus on klo 12, mutta suunnattu kunnan edustajille ja alueen yrittäjille. Ainakin minun tietääkseni.

Päivitys 7.11.2018: Nyt salin nimi on Rahkolasali, kuten alkujaankin ilmoitettiin. Pääpiirteissään paikka joka tapauksessa lienee Saarijärven kaupungintalo.

P.S. 13.11.2018: Omasta puolestani vielä näin jälkikäteen kiitokset järjestäjille ja yleisölle onnistuneista tilaisuuksista ja terävistä kysymyksistä, sekä GTK:n kollegoille hyvästä yhteistyöstä! Lehtijuttuja tilaisuuden tiimoilta tulee tässä lähipäivinä tuonne Haastatteluja ja lehtijuttuja -sivulle.

P.P.S. 15.11.2018. Jutut löytyvät em. sivulta, ja heitin tähän mukaan tuon Saarijärveläisessä 6.11. olleen mainoksen.

Kuunnousu Lappajärvellä

Suurvaltojen avaruuskilpailulla 1950–70-luvuilla oli moninaisia seurauksia. Yksi niistä oli, että maapallon törmäyskraattereihin alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota. Jotta pystyttiin valmistautumaan miehitettyihin kuulentoihin, tuli ymmärtää mahdollisimman paljon niistä olosuhteista, jotka aurinkokuntamme merkittävin geologinen prosessi oli synnyttänyt. Tämän vuoksi modernin törmäyskraatteritutkimuksen katsotaan usein alkaneen 1960-luvulla.

Yksityiskohtaiset tutkimukset Maan kraattereista auttoivat ymmärtämään Kuun törmäyskiviä. Kuun hyvin säilyneiden kraattereiden muodot ja rakenteet puolestaan tarjosivat näkymän siihen, millaisia Maan kraatterit olivat ennen kuin eroosio pääsi niitä muokkaamaan. Monet 1960- ja 70-lukujen merkittävimmät kraatteritutkijat, Gene Shoemaker etunenässä, tutkivatkin niin Kuun kuin Maankin törmäyskraattereita. Tämä mahdollisti koko prosessin ymmärtämisen huomattavasti paremmin kuin perehtymällä vain jompaan kumpaan. Nykytutkijoiden parissa tuo on valitettavan harvinaista.

Kraatteritutkimuksen historian valossa onkin erittäin soveliasta, että 1960-luvun Lunar Orbiter -luotainten valokuvat Kuun kraattereista ovat arkistoituna Lappajärven kraatterin alueella. Vaikkeivat Nils-Bertil Svensson ja Martti Lehtinen ehkä kraatteri-innoitustaan suoraan Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton geo- ja astropoliittisesta valtataistelusta saaneetkaan, pohjautuivat heidän vuosina 1968 ja 1969 tekemänsä tulkinnat Lappajärven törmäyssynnystä kuitenkin perimmiltään avaruuskilpailun synnyttämään kraatterihuumaan.

Mitä tekemistä tällä kaikella on sitten kuunnousun kanssa? No ei oikeastaan mitään muuta, kuin että näitä asioita mietiskelin polkiessani Lunar Orbiter -kuvien parissa vietetyn antoisan päivän jälkeen kraatterin pohjalla kohti majapaikkaani ja ihastellessani Kuun nousua kraatterin reunan ylle.

Kuu nousemassa Lappajärven kraatterin itäreunan (Lakeaharjun) ylle Vimpelissä 21.8.2018 klo 20.54. Kuva: Teemu Öhman.

Laitetaan samaan syssyyn myös auringonlasku Lappajärven itäreunalta (Lakeaharjulta) nähtynä 20.8.2018 klo 22.30. Kuva: Teemu Öhman.

Kraatterijärven Georeitti

Tarkkaavaisimmat lukijat ovat epäilemättä jo huomanneet, että tuohon oikealla näkyvään sivulistaukseen on jokin aika sitten ilmestynyt uusi alasivu nimeltään Kraatterijärven Georeitti.

Kuten kyseisellä sivulla mainitsen, olin vuosina 2016–2017 Aisapari ry:n rahoittamassa ja Järviseutu-Seura ry:n hallinnoimassa Kraatterijärven Georeitti -hankkeessa kartoittelemassa yhdessä GTK:n tutkijoiden kanssa mielenkiintoisimpia geologisia vierailukohteita Lappajärven, Vimpelin ja Alajärven kuntien alueella sijaitsevan Lappajärven törmäyskraatterin ympäristössä. Hankkeen puitteissa toimittamani raportti on nyt virallisestikin ilmestynyt. Sitä voi lukea myös Issuu-palvelussa. Raportin ohella reittiin voi tutustua myös Google Mapsin ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunan kautta.

Fyysistä, maastoon merkittyä ja kyltitettyä geologista reittiä ei tämän Suomen nuorimman ja parhaiten tutkitun kraatterin ympärillä vielä ole! Raportin ja/tai sen verkkoversioiden avulla voi omatoimimatkailija kuitenkin käydä tutustumassa mm. kraatterin törmäyskivilajeihin, peruskallion eri kivilajeihin, kraatterin reunaan, pirunpeltoihin, luoliin ja drumliineihin tai vaikkapa edustaviin suoluontokohteisiin jo ennen fyysisen reitin valmistumista. Kohteet nimittäin ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta hyvin helposti saavutettavissa teiden tai polkujen varsilla. Etelä-Pohjanmaan järviseudulla ja etenkin Lappajärvellä on viime aikoina panostettu myös muuten kraatterin esilletuontiin Euroopan suurimpana kraatterijärvenä. Näistä on ainakin vakaa aikomukseni kirjoitella tuonne kraatteriblogin puolelle tässä lähiaikoina.

Minä myös juttelin mainiota Explore Finland Radio Show -podcastia tekevän Mark Wiltshearin kanssa georeitistä loppusyksyllä. Kyseinen jakso pitäisi tulla kuultavaksi tammikuun lopussa. Päivittelen tuonkin linkin tänne, jahka jakso ilmestyy.

P.S. 28.1.2018: Podcast ilmestyi tänään, joten lisäilin linkin ja editoin kevyesti tekstiä.

P.P.S. 21.3.2018: Raportin toinen, korjattu painos ilmestyi, samoin kuin raportin Issuu-versio, joten linkit on nyt päivitetty. Muutama paperiversiokin tuosta kakkospainoksesta olisi tarkoitus kevään kuluessa saada toimitettua alueen kirjastoihin.

P.P.P.S. 18.12.2018: Todettakoon selvyyden vuoksi, että raportin korjatusta painoksesta ei sitten koskaan ainuttakaan paperiversiota tehty, joten alueen kirjastoissa olevat kappaleet ovat ykköspainosta.

Vappukohteena Larrieun pato

2.5.2017: Huom! Aiemmin tässä mainostamani tulevan lauantain tilaisuus Alajärven messuilla on peruuntunut, joten poistin koko mainoksen.
 
Kuten Ursan Zeniitti-verkkolehden tuoreimmassa numerossa olleessa Rupes Altaita ja Nectariksen törmäysallasta käsitelleessä jutussa kerroin, on tulevan vapunpäivän iltana Kuussa nähtävillä varsin mielenkiintoinen valaistusilmiö. Se on havaittavissa Polybius K -kraatterin pohjoisreunalla, aivan Nectariksen törmäysaltaan reunan eli Rupes Altain sisäpuolella. Ilmiö näkyy kirkkaana hyvin terävänä viivana, joka erottaa pimennossa olevan 12-kilometrisen Polybius K:n pohjan ja sen pohjoispuolella olevan nimettömän kraatterinjäänteen pohjan. Ilmiö tunnetaan nimellä Larrieu's Dam eli Larrieun pato ensimmäisen raportoijansa A. C. Larrieun mukaan.

Kuu on tuolloin illalla 1.5. yhdentoista maissa noin 25 asteen korkeudella länsilounaassa. Aurinko on kerennyt jo täällä Lapissakin sen verran horisontin alapuolelle (noin -7°), että ilmiön luulisi olevan kohtalaisesti näkyvissä. Etelä-Suomessa tietysti tuota pääsee seurailemaan pimeämmissä oloissa. Sikäli kun oikein asiaa tarkistelin, nyt vappuna on tämän vuoden puolella paras mahdollisuus havaita tämä sinänsä "merkityksetön" mutta hauska ilmiö. Zeniitin juttua varten en joutanut eli viitsinyt tehdä uutta kuvaa, mutta tuossa alla on NASAn mainion Dial-a-Moonin avulla nyt tekaisemani kuva kuunpinnan valaistuksesta 1.5.2017 klo 23.00. Sen verran vaatimattoman kokoinen tuo Larrieu's Dam on, että pientä kaukoputkea sen näkeminen vaatii.

Jos siis keli ja kunto sallivat, kannattaa vapunpäivän iltana ehdottomasti kokeilla havaita tuo ohikiitävä ilmiö. Sittenpä alkaakin Kuun tarkempi havaitseminen käydä muutamaksi kuukaudeksi kovin hankalaksi, joten Larrieun patoa voisi pitää vaikka havaintokauden päättäjäisinäkin.

Kuu 1.5.2017 klo 23.00. Kuva: NASA Scientific Visualization Studio / Ernie Wright / Dial-A-Moon / T. Öhman.

---

Loppuun vielä huushollauspäivitystä: Tällä etusivulla oleva linkkilista jäi niin pahasti jälkeen linkkisivuni versiosta, että päätin poistaa sen kokonaan. Mahdottoman sekavahan se olikin. Lisäsin myös suorat linkit Zeniittiin tekemiini Kuuta käsitteleviin juttuihin.

Kraatterijärven kätketyt mahdollisuudet

Lappajärvellä, tarkemmin sanottuna Aquarius Innissä (Nykäläntie 137), on torstaina 7.4.2016 klo 18.00 alkaen kaikille avoin Kraatterijärvessä on vetovoimaa -tilaisuus. Minun olisi tarkoitus puhua siellä Lappajärvestä paitsi kraatterina, myös geoturismin kohteena otsikolla "Kraatterijärven kätketyt mahdollisuudet". Kuuhun esitelmä ei järin tiiviisti liity, mitä nyt yleisen kraatteroitumisen kannalta. Yhden tai kaksi kuvaa Kuuhun liittyen lupaan siellä kuitenkin näyttää. Asian taustoitusta on ehkä huomenna hieman tarjolla Suomen Kraatterit -blogin puolella.

P.S. 9.4.2016. Petin lupaukseni, ja viime hetkillä jätin pois molemmat kuvat Kuusta, mutta ehkäpä ilmankin pärjättiin. Kiitokset innokkaalle ja runsaslukuiselle yleisölle, sekä Järviseutu-Seuralle ja Hannu Nevalalle kutsusta! Mukavaa oli!
 

Suvasveden kraattereilla ikäeroa yli 600 miljoonaa vuotta

Uhkasin taannoin kirjoittelevani Maan törmäyskraattereista lähinnä Suomen Kraatterit -sivustollemme. Tämä uhkaus on pitänyt, mutta nyt uunituoreiden tulosten kiehtovuus suorastaan pakottaa mainitsemaan ja mainostamaan asiasta täälläkin. Tämänkin blogin lukijoille tuttu Martin Schmieder kollegoineen (minäkin siellä taas joukon jatkona) osoitti nimittäin argon/argon-ikämäärityksellä, että aiemmin yhtäaikaisesti syntyneiksi oletetut Suvasvesi N eli Kukkarinselkä ja Suvasvesi S eli Haapaselkä syntyivät aivan eri aikoihin. Ne ovat siis vain sattumalta vieretysten savolaista maisemaa koristamassa. Suvasvesi N:n ikä on noin 85 miljoonaa vuotta, kun Suvasvesi S on puolestaan iältään vähintään noin 710 miljoonaa vuotta. Ikäeroa kraattereilla on siis hulppeasti vähintään reilut 600 miljoonaa vuotta! Tämä tekee Suvasveden kraattereista täysin ainutlaatuisen kohteen. Meteoritics & Planetary Science -lehteen hyväksytyn artikkelin ennakkoversion* pääsee vapaasti lukemaan ResearchGate-palvelun kautta, ja Suomen Kraatterit puolestaan tarjoilee aihetta taustoittavan suomenkielisen, mahdollisesti myös suht selkokielisen blogipostin.

Landsat 5:n väärävärikuva Suvasvedestä. Nuolet osoittavat jäätikön kulkusuunnan, kolmiot pirstekartioiden löytöpaikat, viisikulmiot tutkimuksessa käytettyjen törmäyssulakivinäytteiden paikat, ja katkoviiva Suvasveden siirroksen likimääräisen kulun. Kuva: Schmieder et al. 2016.

*Schmieder M., Schwarz W. H., Trieloff M., Buchner E., Hopp J., Tohver E., Pesonen L. J., Lehtinen M., Moilanen J., Werner S. C. & Öhman T., 2016. The two Suvasvesi impact structures, Finland – Argon isotopic evidence for a ‘false’ impact crater doublet. Meteoritics & Planetary Science, vol. 51.

P.S. 6.3.2016: Naputtelin tarinalle muutama päivä sitten (2.3.) hieman jatkoa hollywoodilaisesta näkökulmasta. Suuntaa-antavia arvioita siitä, mitä Kuopiossa tapahtuisi jos yksikin Suvasveden törmäyksistä tapahtuisi tänään, löytyy tästä Suomen Kraatterit -blogin kirjoituksesta. 

Muualla mediassakin oli tuosta hieman tarinaa. Ensimmäisenä (heti 24.2.) oli kollega Jarmo Korteniemen artikkeli Tiedetuubissa, sitten reilua viiikkoa myöhemmin (3.3.) Taneli Arposen paikallisin teemoin elävöitetty juttu ilmestyi painettuna niin Savon Sanomissa kuin Keskisuomalaisessakin, ja lopuksi (5.3.) Jenna Heinon juttu oli Iltalehden verkkosivuilla.  

Suomen Kraatterit

Olen tässä blogissa tullut kulloisiakin mieltymyksiäni seuraillen kirjoitelleeksi vähän mistä sattuu, mukaan lukien Maapallon törmäyskraatterit niin eri puolilla Suomea kuin muuallakin maailmassa. Nyt kuitenkin lopetan Suomen kraattereista, ja ehkäpä osittain myös koko Maapallon kraattereista kirjoittelun tänne, ainakin toistaiseksi. Syy on yksinkertainen – moisille jutuille on tarjolla osuvampikin ympäristö, nimittäin uutukainen Suomen Kraatterit -sivusto. Entisen planetologikollegani Jarmo Korteniemen kanssa kokoamme sinne monenlaisia tietopaketteja Suomen törmäyskraattereista ja kraatteroitumisesta ylipäätään. Löytyypä sieltä myös Tutkijan Päiväkirja.

Suomen Kraatterit -sivusto löytyy osoitteesta: https://kraatterit.wordpress.com/

Sivusto on vain osa suurempaa Suomen törmäyskraattereita popularisoivaa projektia, jolle Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta myönsi pienen alkuavustuksen. Projektiin liittyvää hälyä ja asiaakin on tarjolla myös Twitterin ja Facebookin seuraajille. Tunnustan kyllä itse olevani lähes täysin ulkona niin Twitteristä kuin varsinkin Facebookista. Onneksi Jarmo ei ole.

Jo nyt Suomen Kraatterit -sivuilta löytyy muun muassa tarinaa niin Lumparnista kuin Keurusselästä ja Söderfjärdenistäkin, sekä perustietoa törmäys- ja muista kraattereista, ja taivaalta tipahtelevista objekteista. Runsaasti lisää on tulossa. Osa jutuista leviää yleensä aavistuksen toisessa muodossa myös Tiedetuubiin, joten olemme liikkeellä varsin leveällä rintamalla. Jos siis törmäyskraatterit sattuvat yhtään kiinnostamaan, kannattaa Suomen Kraatterit -sivustoa käydä vilkuilemassa.

- - -

Sivuhuomautuksena lopuksi todettakoon, että Hieman Kuusta tulee edelleen jatkamaan elämäänsä entiseen tapaan, eli satunnaisena niin päivitysten sisällön kuin niiden ajankohtienkin puolesta. Edistysaskeliakin hiljalleen tapahtuu: RSS-syötteiden sisällön esikatselua joissain sovelluksissa (ainakin igHomessa) vaivannut html-ongelma on nyt korjattu, ja tuonne oikealla puolelle on ilmestynyt niin Kuun paikallisen nousu- ja laskuajan laskeva kätevä sovellus, kuin kuunvaihekalenterikin. Tuo jälkimmäinen voisi olla selkeämpikin, sillä täysi- ja uusikuu tapahtuvat kolmen keskenään identtisen symbolin keskimmäisenä päivänä, mutta antaa se kuitenkin varsin näppärän yleiskäsityksen Kuun vaiheista kuukauden mittaan. Myös muun muassa pitkäksi kasvanut linkkilista hieman vaihtoi paikkaansa, samalla kun se sai kohtalaisen määrän lisäyksiä. Ja ilmestyihän tuonne ylänurkkaan myös esimerkiksi linkki ResearchGateen, jonka kautta löytyy aika moni vähän virallisemmista kirjoituksistani. Vaikka siis muutoksia on ilmassa, jotkin asiat pysyvät samoina vuodesta toiseen, kuten tämä Bloggerin hilpeä into muutella tekstin kirjasinkokoja täysin sattumanvaraisesti omia aikojaan...