InOMN 2023

Kansainvälinen ja jo perinteikkääksi luonnehdittava NASAn tukema kuutapahtuma International Observe the Moon Night (InOMN) on pian taas täällä. Tämän vuoden tapahtuma on lähtökohtaisesti lauantaina 21.10.2023, mutta oman InOMN-spektaakkelinsa voi järjestää koska tahansa 13.–31.10.2023. Vaikka tapahtuman nimessä viitataan Kuun havainnointiin, tämä ymmärretään InOMN-väen joukossa hyvin laajasti. Käytännössä kutakuinkin mikä tahansa Kuuhun liittyvä aktiviteetti kelpaa: Kuun kiikarointi yksikseen takapihalta, kuunäytös kauppatorilla, luentotilaisuus tai Apollo 13:n katsominen kaverien kanssa. Tapahtumat voivat siis olla yksityisiä, julkisia, verkossa tai vanhanaikaisesti ihan oikeiden ihmisten parissa järjestettäviä. Ainoa ”vaatimus” tilaisuuden virallistamiseksi on sen rekisteröiminen. Toistaiseksi Suomessa pidettäviä tilaisuuksia kartalla näyttäisi olevan yksi, mutta eiköhän niitä vielä jokunen muukin ilmesty. 

Koska InOMN järjestetään syksyisin kasvavan Kuun aikaan, Kuu näkyy Suomessa aina väkisinkin huonosti. Tämä vuosi on tässä suhteessa aivan kammottava, sillä juuri 21.10. Kuu ei omalta havaintopaikaltani Äänekoskelta edes nouse horisontin yläpuolelle (sattumalta korkeus etelässä on tasan 0,0°). Pohjoisempana se jää horisontin alapuolelle, Etelä-Suomessa taas viistää hetken etelähorisontin tuntumassa. Käytännössä Kuuta ei siis tuolloin voi havaita. 

Viimeinen mahdollinen virallinen InOMN-viikonloppu onkin sitten Kuun näkymisen kannalta paljon kiinnostavampi. Kuu on täysi, mikä esimerkiksi kuunäytöksen kannalta on aina huono juttu, mutta tuolloin illalla 28.–29.10. tapahtuu osittainen kuunpimennys. Se on varsin vähäinen pimennys, mutta näkyy kelin salliessa hyvin koko Suomessa. Kirjoittelin siitä erillisen blogijutun, joten ei siitä nyt sen enempää. Kuunpimennyksen yhdistäminen InOMNiin olisi suomalaisesta näkökulmasta paljon järkevämpää kuin tapahtuman järjestäminen juuri kaikkein virallisimpana iltana.

Jos siis tämänvuotisiin InOMN-aktiviteetteihin aikoo vallankin yleisötapahtuman järjestäjänä osallistua, kohtapuoliin alkaa tulla hieman kiirus. Kuu on kuitenkin niin monimuotoinen kohde, että siitä voi nauttia lukemattomin eri tavoin, oli sitten InOMN tai ei.

Kuu lokakuussa 2022 ja InOMN

Taas hivenen myöhässä tulee, mutta tässä Kuun nousu- ja laskuajat ja -suunnat, etelässäoloaika ja -korkeus, sekä vaihe Time and Date -palvelun laskemana (www.timeanddate.com) Äänekosken horisontin mukaan lokakuussa 2022. Timeanddate.com -palvelun luvalla. Tarkemmat taustatiedot tammikuun katsauksessa.

Pv Nousu Lasku Nousu Etelässä Vaihe 1 16:36  164° 18:58  194° - 17:50 0,6° 35 % 2 - - 18:52 -0,4° 46 % 3 19:08  170° 20:45  191° - 19:54 0,2° 58 % 4 18:58  155° 23:02  208° - 20:55 2,5° 70 % 5 18:53  140° - - 21:52 6,5° 80 % 6 - 1:07  224° 18:48  126° 22:45 11,9° 89 % 7 - 3:01  239° 18:43  112° 23:35 18,1° 95 % 8 - 4:49  254° 18:39  98° 9 - 6:31  269° 18:35  84° 0:22 24,6° 99 % 10 - 8:11  284° 18:31  70° 1:09 31,2° 100 % 11 - 9:51  298° 18:26  57° 1:55 37,4° 99 % 12 - 11:33  312° 18:22  44° 2:41 42,9° 95 % 13 - 13:19  326° 18:18  32° 3:29 47,6° 90 % 14 - 15:08  339° 18:13  19° 4:19 51,1° 82 % 15 - 17:02  353° 18:06  7° 5:10 53,4° 74 % 16 - 18:15  358° 18:40  3° 6:01 54,3° 65 % 17 - 18:04  344° 20:37  17° 6:52 53,8° 55 % 18 - 17:59  332° 22:23  30° 7:42 51,9° 46 % 19 - 17:55  320° - 8:30 48,9° 36 % 20 0:05  43° 17:51  308° - 9:16 44,8° 27 % 21 1:43  56° 17:46  296° - 10:01 39,8° 18 % 22 3:18  69° 17:42  283° - 10:44 34,2° 11 % 23 4:52  83° 17:38  270° - 11:28 28,1° 5 % 24 6:29  97° 17:33  256° - 12:13 21,7° 1 % 25 8:09  112° 17:29  243° - 12:59 15,5° 0 % 26 9:58  127° 17:24  228° - 13:50 9,6° 1 % 27 11:56  143° 17:19  214° - 14:44 4,7° 5 % 28 14:06  159° 17:11  199° - 15:43 1,3° 12 % 29 - - 16:45 -0,3° 21 % 30 - - 16:48 -0,2° 32 % 31 16:15  160° 19:34  202° - 17:50 1,5° 43 %

Kuun pituus- ja leveysastelibraatio ja etelässäolokorkeus (Timeanddate.com -palvelun mukaan) kymmenen asteen välein lokakuussa 2022. Muu paitsi etelässäolodata: Fred Espenak, www.astropixels.com. Tarkemmat taustatiedot libraatiosivulla.

Kuten libraatiosivulla on todettu, tämä lokakuun kaavio on todennäköisesti viimeinen tekemäni libraatiokaavio, koska tarkemmat, myös vuorokautisen libraation sisältävät kaaviot on saatavilla Ursan vuotuisista tähdenpeittoennusteista. Laajempaa markkinarakoa näillä meikäläisen epätarkemmilla versioilla ei siis ole. Minulla vain oli lokakuuhun asti pohjat tehtynä ennen kuin löysin nuo tarkemmat kaaviot, joten sillä tätä hupia tähän asti kesti. Toisaalta on toki niin, että nämä omiin kaavioihini lisäämäni vaihe- ja korkeustiedot ovat itselleni hyödyllisiä, joten eihän sitä tiedä jos vielä excelöinti-into vie voiton luontaisesta turhan työn vieroksumisesta.

InOMN 2022

Tämänvuotinen International Observe the Moon Night -havaintotapahtuma oli lauantaina 1.10. Tämän NASAn tukeman ja alkujaan junaileman tapahtuman päivämäärä on valittu amerikkalaisittain, joten Suomesta Kuu on aina InOMNin aikaan huonosti näkyvissä. Aiempina vuosina tapahtuma piti muistaakseni järjestää +/- viikon sisällä varsinaisesta InOMN-päivästä saadakseen virallisen tapahtuman leiman, mutta tämän vuoden sivuilta en löytänyt edes tuota kriteeriä.

Äärimmäisen ilahduttavaa oli huomata, että osallistujakartassa näkyi tällä kertaa Suomessa olevan peräti yksitoista rekisteröityä tapahtumaa/osallistumista. En tiedä mistä nyt oikein on kyse, mutta tämmöistä innostusta ei aiempina vuosina ole ollut. Voi olla, että Ursan Kuu ja planeetat -ryhmän ansiokas työ kuuharrastuksen markkinoinnissa muutaman viime vuoden aikana alkaa kantaa hedelmää. Tämän vuoden InOMNin kunniaksi ryhmä järjestää etänä pidettävän esitelmän maanantaina 3.10.2022 klo 18–20, kun Paula Wirtanen kertoo Apollon aikakaudesta. Ohjeistus tilaisuuteen osallistumiseen löytyy ryhmän InOMN-sivulta. 

Kuten yllä olevasta libraatiokaaviosta ja taulukosta käy ilmi, Kuu on virallisen InOMNin aikaan suurimmassa osassa Suomea horisontissa tai sen alapuolella. Vasta torstaina 6.10. Kuu kapuaa Keski-Suomessa yli kymmenen asteen korkeudelle. Lopulla viikkoa alkaa korkeus olla jo havaintojen kannalta siedettävä, mutta täysikuu on puoliltaöin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 9.–10.10., joten yksi InOMNin ideoista – Kuun havaitseminen silloin kun sen pinnanmuodot ovat parhaimmillaan näkyvissä – ei tälläkään kertaa pääse Suomesta käsin toteutumaan. No, onneksi tarjolla on kiinnostava esitelmä. Kannattaa myös muistaa, että "havaitseminen" ymmärretään InOMNin kohdalla erittäin laveasti. Tarkoitus on vain nauttia Kuusta, ja se onnistuu vaikka Kuu olisi metsän, pilvien ja horisontin takanakin.

InOMN ja Gruithuisenin tulivuoret

Tänään ympäri maailman vietetään International Observe the Moon Night -tapahtumaa. Eilen kirjoittelin hieman itse tapahtumasta ja Kuun näkymisestä tänä yönä noin yleensä, joten ei siitä nyt sen enempää. Äsken mahdollisiin illan havaintoihin valmistautuessani panin kuitenkin merkille, että kun antaa Kuun laskea hieman alemmaksi (kuten omalta havaintopaikaltani on pakkokin), tulee erinomaisesti näkyviin pari Kuun mielenkiintoisimpien tulivuorten joukkoon kuuluvaa kohdetta.

Franz von Paula Gruithuisen. Kuva: Public domain.

Baijerilainen lääkäri ja tähtitieteilijä paroni Franz von Paula Gruithuisen (1774–1852) tunnetaan lääketieteen puolella ainakin sappivirtsakivien murskausmenetelmän keksijänä. Kuututkimuksen historian kannalta oleellista on, että hän oli yksi varhaisimpia tutkijoita, jotka esittivät Kuun kraattereiden syntyneen törmäysten eikä suinkaan tuliperäisen toiminnan seurauksena. Gruithuisenin törmäysteoria tosin oli erittäin omituinen. Hänet muistetaan myös häkellyttävistä "havainnoistaan", etenkin Schröterin kraatterin pohjoispuolella "näkemästään" kuukaupungista. Aiheesta kiinnostuneen kannattaa lukaista Jari Kuulan mainio juttu Zeniitti-verkkolehdestä.

Nykyisin Gruithuisenin nimi on Kuusta kiinnostuneiden parissa tunnetuin Gruithuisenin kraatterin mukaan nimetyistä tulivuorista, joista ainoat virallisista kartoista löytyvät ovat Mons Gruithuisen Gamma ja Delta. Tutkijapiireissä vallitsee yksimielisyys siitä, että ne edustavat hapanta vulkanismia. Toisin sanoen ne syntyivät magmasta, jossa oli selvästi enemmän piidioksidia kuin Kuun meristä tutussa basalttisessa magmassa. Koostumuksensa vuoksi happamat laavat ovat myös jäykkäliikkeisempiä kuin basalttiset. Tämän vuoksi Gruithuisenin tulivuoretkin ovat ihan selväpiirteisiä tökkyröitä eivätkä erittäin loivia kumpareita.

Gruithuisenin tulivuorten ympäristö lauantai-iltana 16.10.2021 klo 23. Delisle-kraatterin läpimitta on noin 25 km. Kuva: NASA Scientific Visualization Studio / Ernie Wright / T. Öhman.

Vaikka niiden koostumus tunnetaan, Gruithuisenin vuorien synty on vielä hämärän peitossa. Happamien laavojen syntyminen Kuun kaltaisessa ympäristössä on nimittäin aika vaikeaa, eikä yksimielisyyttä syntymekanismista ole. Osin tämänkin takia NASA suunnittelee CLPS-ohjelmassaan lähettävänsä laskeutujan Gruithuisenien seudulle vuonna 2025.

Vuorista läntisempi eli Gamma on läpimitaltaan noin 23-kilometrinen tasalakinen vuori. Se kohoaa ympäröiviltä tasangoilta noin 1,6 km. Itäisempi eli tänäkin iltana ensin näkyviin tuleva Delta puolestaan on soikeampi, ollen halkaisijaltaan noin 31 x 19 km. Se on myös hieman korkeampi, suunnilleen 1,9 km. Profiililtaan sekin on varsin jyrkkäreunainen, mutta Gamman tapaan tasalakinen.

Mons Gruithuisenit NASAn LROC-kameran kuvaamina. Kannattaa katsella täysikokoista kuvaa LROCin blogista. Kuva: NASA / GSFC / Arizona State University / NAC M1096764863, M1096743429, M1096757719, M1096750574.

Terminaattorilla ollessaan Gruithuisenin tulivuoret näkyvät jo tuetulla kiikarilla, kunhan vain tietää tarkasti mistä etsiä. Kunnolla niiden maisemista pääsee tosin nauttimaan vasta kaukoputkella. Mikäli tänä iltana keli ei sattuisi suosimaan, kannattaa niitä yrittää katsella joskus myöhemmin, sillä Kuussa on kuitenkin vähemmän näin helposti harrastajankin nähtävissä olevia happaman vulkanismin synnyttämiä tulivuoria. Ja onhan se hauska nähdä omin silmin kohde, jonka alkuperän selvittämisestä NASAkin on kiinnostunut.

Havaitse Kuuta: International Observe the Moon Night 16.10.2021

Kansainvälistä, NASAn ja muidenkin avaruustoimijoiden tukemaa kuutapahtumaa vietään lauantaina 16.10.2021. Suomessa virallisesti rekisteröityjä International Observe the Moon Night (InOMN) -yleisötilaisuuksia on ollut jo pari, mutta nyt taitaa olla ensimmäinen kerta, kun Ursan Kuu ja planeetat -harrastusryhmä on isommalti kuvioissa mukana. Homma kulkee ytimekkäästi nimellä InOMN – Havaitse Kuuta.

 

Lauantai-iltana klo 18.00–19.30 pitkän linjan kuuharrastaja ja Kuu ja planeetat -ryhmän aktiivi Paula Wirtanen pitää Zoomissa kuuesitelmän, jossa on pari pääteemaa. Ensinnä tarjolla on vastaus kysymykseen "Mikä on InOMN, International Observe the Moon Night?" Sitten keskitytään Kuun havaitsemiseen ja esitellään kuuhavaintoja kuluneelta kaudelta. Esityksen pääkohderyhmänä ovat aloittelevat kuuharrastajat ja -havaitsijat, mutta varmasti siitä kokeneemmillekin Kuun ystäville iloa on. Tilaisuuteen on siis parasta osallistua Zoomin kautta, mutta sitä voi seurata myös Ursan harrastustoiminnan Youtube-kanavalta. Tarkemmat ohjeet löytyvät Ursan Kuu ja planeetat -ryhmän sivulta.

Kuun näkyminen InOMNin aikaan

Toisin kuin useimpien edellisten InOMNien aikaan, tällä kertaa on myös Suomessa jonkunmoisia mahdollisuuksia päästä omin silmin näkemään Kuu ja jopa vähän tarkemmin sen pinnanmuotoja. Nyt Kuu nimittäin kapuaa sen verran horisontin yläpuolelle, että siitä voi toivoa erottavansa kiikarilla tai kaukoputkella jonkun verran yksityiskohtia pelkän oranssin tutinan sijaan. Säätiedotuskaan ei tässä vajaat pari vuorokautta ennen h-hetkeä näytä ihan toivottomalta.

Torsten Hoffmannin oivallisen MoonCalc-palvelun mukaan keskeiset Kuun näkymistä koskevat lukemat näyttävät Äänekosken horisontin mukaan InOMNin aikaan tältä:

 

 Kuun nousuaika ja -suunta: klo 18.12, 121° (kaakko)

Kuu etelässä ja korkeus: klo 22.27, 13°

Kuun laskuaika ja suunta: klo 01.20, 221° (lounas)

 

Rovaniemellä Kuu on horisontin yläpuolella klo 18.35–00.42 ja kohoaa etelässä ollessaan kymmeneen asteeseen. Helsingissä tilanne on tuntuvasti parempi, sillä Kuu nousee jo klo 18.03, on etelässä peräti 16°:n korkeudella ja laskee klo 01.40.

Kuu on InOMNin aikaan vajaan kymmenen ja puolen vuorokauden ikäinen. Toisin sanoen se on sellainen puolikuun ja täysikuun kupera välimuoto, jolle ei suomessa ole vakiintunutta nimitystä. Yön ja päivän raja eli terminaattori kulkee mm. Mare Imbriumin länsiosien, Oceanus Procellarumin itäosien ja Mare Humorumin poikki. 

Yksi kuuharrastajien suosikkikohteista, Mare Imbriumiin teräväpiirteisen lahden muodostava Sinus Iridum on oikein mukavasti lähellä terminaattoria, joten maisemat ovat jylhät. Nuori, komean sädejärjestelmän ympäröimä mutta vielä hienompien Copernicuksen ja InOMNin aikaan pimeydessä olevan Aristarchuksen kuvaannolliseen varjoon jäävä Kepler on melkein yön ja päivän rajalla siten, että sen pohja on yhä pimeydessä, mutta länsireuna loistaa kirkkaana kaarena mustuuden keskellä.

Kuu 16.10.2021 klo 22. Kuva: NASA Scientific Visualization Studio / Ernie Wright.

Etelämpänä Mare Humorumin pohjoisrannalla oleva suuri ja mahtava Gassendi on juuri tuloillaan päivänvaloon, joten sen itäreuna on komeasti näkyvissä. Itse Mare Humorumissa kannattaa kiinnittää huomiota vaikkapa meren itäosien harjanteisiin, jotka näyttävät rantaan lyöviltä mainingeilta. Mielellään hivenen kookkaamman kaukoputken omistaja taas voi yrittää metsästää Humorumin altaan itäpuolella kaareutuvia Rimae Hippaluksen kauniita grabeneja eli hautavajoamia, jotka ovat syntyneet altaan venyttäessä Kuun kuorta.

Etelän kraatteroituneella ylängöllä on hienosti näkyvissä silmiinpistävä Hainzelin kraatterikolmikko. Itse Hainzel (halk. 71 km) on kolmikosta huomaamattomin. Havaitessa huomio kiinnittyy sen sijaan yhteensulautuneisiin Hainzel A (56 km) ja C (38 km) -kraattereihin. Ne muodostavat hieman jalanjälkeä muistuttavan rakenteen, joka kuuluu Kuun tunnistettavimpien pinnanmuotojen joukkoon.

Lunar Orbiter IV -luotaimen kuva Hainzelin kolmikosta. Hainzel A:n halkaisija on noin 56 km. Kuva: NASA / Lunar Orbiter IV / LPI / T. Öhman.

Kraattereista Hainzel on tietysti vanhin, koska se on jäänyt kahden muun alle. Iältään se on nektarinen, eli se syntyi Kuun toiseksi vanhimmalla geologisella kaudella. Jokseenkin kulmikas Hainzel C puolestaan on joko nektarinen tai varhaisimbrinen. Hainzel A on kolmikon nuorin. Se syntyi Kuun toiseksi nuorimmalla, eratostheenisellä kaudella. Se on myös noin 1–1,5 km syvempi kuin Hainzel C. Nyt InOMNin aikaan syvyyseron voi helposti itsekin havaita, sillä A:n pohja pysyy varjossa pidempään kuin C:n.

Jos jostain syystä lauantai-iltana ei halua kuunnella esitelmää Kuusta tai katsella Kuuta itse, voi InOMNista nauttia sosiaalisen median kauttakin. Virallinen tunniste näkyy olevan #ObserveTheMoon, mutta seurantaan kannattaa laittaa myös #InOMN ja pelkkä #Moon. Kuvia ja videopätkiä tulee ainakin aiempien vuosien kokemusten perusteella hiljakseen pitkin päivää ympäri maailmaa. Aktiivisempaa toimintaa kaipaaville näkyy tarjolla olevan myös nuoremmille kuuharrastajille suunnattu kuukuvabingo. Ja mikäpä siinä, tapoja Kuusta nauttimiseen on yhtä monta kuin nauttijoitakin.

Suomen toinen* Moon Night Kauhavalla 24.9.2020

NASA alkoi Lunar Reconnaissance Orbiter -luotaimen myötä järjestää vuotuista suurelle yleisölle suunnattua kuutapahtumaa vuonna 2009. Seuraavana syksynä International Observe the Moon Night (lyhyesti InOMN, tai Moon Night) sai suunnilleen nykyisen olomuotonsa kansainvälisenä kaikkien Kuusta kiinnostuneiden yhteisenä hyvin matalan kynnyksen tapahtumana. Kuka tahansa voi järjestää virallisen Moon Night -tapahtuman esimerkiksi näyttämällä takapihallaan Kuuta kiikareilla kavereilleen, kunhan vain rekisteröi tilaisuuden etukäteen.

Vähäisestä byrokratiasta huolimatta aina syys–lokakuussa olevia InOMNeja ei ainakaan minun tietääkseni ole Suomessa järjestetty kuin yksi, eli Evijärven Moon Night vuonna 2016. Se oli ainakin omasta jäävistä mielestäni mukava ja kokolailla suosittu tapahtuma. Sen takeena olivat tunnetusti mainioita yleisötilaisuuksia järjestävät Evijärven Taivastelijat ja partiolaisten muurinpohjaletut.

Kuva: NASA GSFC / Vi Nguyen

Nyt on kuitenkin vettä Häränvirrassa virrannut riittävästi, että on aika Suomen toisen Moon Nightin. Torstaina 24.9.2020 klo 18–20 Kauhavan Y-kinolla (Kauppatie 109) pidetään International Observe the Moon Night -tilaisuus otsikolla Päämääränä Kuu. Järjestelyistä vastaa Järvilakeuden kansalaisopisto. Puitteista johtuen tämänkertainen InOMN on hieman erilainen kuin edellinen, eli valitettavasti tähtitornia tai muurinpohjalettuja ei ole tarjolla.

Alkajaisiksi minä puhun vajaan tunteroisen Apollo-ohjelman tieteellisestä merkityksestä. Laiska kun olen, kertaan osittain vanhaa, joten jos paikalle osuu porilaisia (tai harjavaltalaisia...), he kuulevat osin samaa tarinaa Apollo 11:n annista kuin viime syksynä Karhunvartijoiden 45-vuotijuhlissakin. Hieman toki hommaa pitää päivittää myöhempien, tieteellisesti kunnianhimoisempien lentojen suuntaan.

Kuten kaikki suomalaista kuuharrastusta seuraavat tietävät, on Kauhavalle jostain syystä osunut joukko Suomen taitavimpia Kuun valokuvaajia. InOMNin pääanti kulkeekin otsikolla Kuu Kauhavan yllä. Luvassa on Stella Arcti -voittaja Jari Kankaanpään, Elina Niemen ja Oskari Syynimaan valokuvia Kuusta. Kuvien kommentit tulevat etupäässä minulta, joten Kuun kiehtovasta geologiasta ei tuossakaan vaiheessa päästä täysin eroon.

International Observe the Moon Night on luonnollisesti maksuton ja kaikille avoin tilaisuus. Koska järjestäjänä on kansalaisopisto, ja koska elämme näitä omituisia aikoja, on tilaisuuteen kuitenkin syytä ilmoittautua etukäteen torstaihin 17.9. mennessä. En toki voi järjestäjän puolesta mitään luvata, mutta kuvittelisin, että myöhässäkin voi ilmoittautumisen hoitaa.

Tietenkin vielä ehtii aivan hyvin järjestää lisääkin tilaisuuksia. Varsinainen virallinen InOMN on lauantaina 26.9., mutta kaikki 19.9.–3.10.2020 järjestetyt tapahtumat kelpaavat. Koska InOMN on aina syksyisin Kuun ensimmäisen neljänneksen aikoihin, varsinaisesta omin silmin tapahtuvasta Kuun katselemisesta ei Suomessa voi juuri puhua, koska Kuu on tuolloin aina hyvin matalalla. "Havaitseminen" kuitenkin ymmärretään tässä yhteydessä hyvin laajasti, joten kaikki Kuuhun, sen tutkimukseen ja merkitykseen liittyvät tapahtumat ovat "havaitsemista". 

Hienoa olisikin, jos tulevaisuudessa Moon Night -tapahtumia olisi Suomessa enemmänkin, ja niissä tuotaisiin Kuuta esille aivan toisenlaisistakin näkökulmista. Sitä odotellessa voi kuitenkin pistäytyä ensi viikolla Kauhavalla. Sen voin ainakin taata, että kauhavalaisten valokuvat Kuusta ovat upeita.

Kuva: NASA GSFC / Tyler Nordgren

---

^*P.S. 18.9.2020: Huhu kertoo, että UrSalo olisi joskus järjestänyt InOMN-tapahtuman. Minkäänmoista varmistusta tuolle en ole löytänyt. Näin ollen olkoon tämä nyt edelleen ehdollisesti Suomen toinen, ja se ensimmäinen ehdollisesti ensimmäinen.

P.S. 2 23.9.2020: Nyt on ainakin selvää se, että UrSalo järjestää tänä vuonna InOMNin Halikon vesitornin tähtitornilla lauantaina 26.9. Hienoa!

International Observe the Moon Night lauantaina 5.10.2019

Tulevana lauantaina 5.10.2019 vietetään jälleen kansainvälistä Kuun havaintotapahtumaa. Tämä International Observe the Moon Night (InOMN) järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2009. Tällä kertaa tapahtuma sattuu yhtä aikaa YK:n alaisen maailman avaruusviikon (World Space Week) kanssa. Myös sen teemana on tänä vuonna Kuu, joten maailmalla on tällä viikolla runsain mitoin erilaisia Kuuhun liittyviä tapahtumia. Suomessa tapahtumia ei valitettavasti ainakaan tällä tietoa olla järjestämässä.

NASAn ja etenkin Lunar Reconnaissance Orbiter (LRO) -luotaimen tutkimustyhmän tukema InOMN järjestetään aina syys–lokakuussa Kuun ensimmäisen neljänneksen tienoilla. Tämän vuoksi Kuu ei tule koskaan InOMNin aikaan Suomessa näkymään kovin hääppöisesti. Näin ollen tuo varsinainen Kuun havaitseminen jää väkisinkin meillä melkoisen heikoksi. Sehän ei kuitenkaan estä järjestämästä onnistunutta kuuaiheista tapahtumaa, mikä tuli jokunen vuosi sitten todistettua Suomen toistaiseksi ainoassa InOMN-tilaisuudessa. 

InOMNin yksi hyvistä puolista on matala kynnys: kuka tahansa voi järjestää oman virallisen InOMN-tilaisuutensa, kunhan vain rekisteröi sen järjestäjien sivulle. Jopa ajankohtaa voi viilata itselleen sopivammaksi, eli tällä kertaa mikä tahansa 27.9.–13.10. järjestettävä kuuaiheinen tilaisuus kelpaa.

Äänekosken horisontista katsellen Kuun näkyminen 5.10.2019 on kehnoa. Kuu nousee (CalSky-sivuston mukaan) ennen auringonlaskua klo 16.46 eteläkaakosta (148°) ja on korkeimmillaan etelässä klo 19.13 alle neljän asteen eli vajaan kahdeksan Kuun näennäisen läpimitan korkeudella. Kuu laskee etelälounaaseen (212°) klo 21.39. Etelä-Suomesta katsellen Kuu kohoaa noin kuuteen asteeseen. Oulussa se jaksaa kivuta vielä noin kahteen asteeseen, mutta Utsjoella se jää saman verran horisontin alapuolelle.

Kuu 5.10.2019 klo 19.00. Kuva: NASA Scientific Visualization Studio / Ernie Wright.

Ainakin tällä hetkellä lauantain sääennuste on varsin lohduton. Mikäli Kuu kuitenkin sattuisi tuolloin näkymään, ovat maisemat ensimmäiselle neljännekselle ominaisen komeat. Omia suosikkejani hyvin näkyvissä olevista kohteista ovat tällä kertaa tektoniset rakenteet. Melko pohjoisessa aivan Kuun terminaattorilla eli yön ja päivän rajalla on Vallis Alpes eli Alppilaakso, joka katkaisee Imbriumin törmäysaltaan reunan eli Montes Alpes -vuorijonon. Sen synty lienee tavalla tai toisella kytköksissä törmäysaltaiden säteittäisiin heikkousvyöhykkeisiin, mutta täysin sen syntyä ei ymmärretä. Vallis Alpes on Kuussa aunutlaatuinen piirre, vaikka periaatteessa vastaavia voisi hyvin kuvitella syntyvän muidenkin törmäysaltaiden reunoille.

Keskempänä Kuun kiekkoa sijaitsevat Alppilaaksoa perinteisemmät, tuliperäisten juonien yläpuolella syntyneet grabenit eli hautavajoamat Rima Ariadaeus ja Rima Hyginus (tai ainakin Rima Hyginus syntyi niin, Ariadaeus on hieman avoimempi kysymys, sillä sen yhteydessä ei ole havaittu yhtä selviä merkkejä vulkanismista). Nectariksen törmäysaltaan reuna Rupes Altai puolestaan edustaa törmäyssyntyistä tektoniikkaa. Se sijaitsee jo hieman kauempana terminaattorista, mutta on silti vielä komeasti näkyvissä kirkkaana kaartuvana seinämänä. Tämä käy nätisti ilmi tuosta yllä olevasta Kuun tarkan vaiheen 5.10. klo 19.00 esittävästä kuvasta. Rupes Altaista kirjoittelin enemmän Ursan Zeniitti-verkkolehteen keväällä 2017 ja Rima Hyginuksesta ja hivenen myös Rima Ariadaeuksesta keväällä 2016.

Koska nuo mainitsemani kohteet on merkitty myös InOMNin järjestäjien valmiiseen karttaan, en viitsi alkaa erikseen väkertää omia karttojani noista, vaan kopsaan valmiit kartat tuohon alle. Vaikka olosuhteet eivät suotuisilta vaikutakaan, toivottavasti kartoille löytyy käyttöä ja Kuu edes jotenkin ensi lauantaina Suomessakin näkyisi. Ja jollei muu auta, niin ainakin voi seurata #ObserveTheMoon-tunnistetta sosiaalisessa mediassa. 
 

Kuva: NASA Planetary Science Communications team / NASA JPL / NASA GSFC.

 

Kuva: NASA Planetary Science Communications team / NASA JPL / NASA GSFC.

P.S. 2.11.2019: Merkittäköön jälkipolville tiedoksi, että pilvessä tuo taas oli, joskin periaatteessa ihan loppupuolella olisi saattanut olla mahdollista päästä jotain näkemään, jos aivan horisonttiin olisi päässyt katselemaan.

International Observe the Moon Night lauantaina 20.10.2018

Taas on koittanut se aika vuodesta, kun ympäri maailmaa järjestetään suurempia ja pienempiä yleisötapahtumia, joiden teemana on Kuu. International Observe the Moon Night -tapahtuma (InOMN) järjestetään tällä kertaa lauantaina 20.10. Tällä hetkellä, viikkoa ennen h-hetkeä, InOMN-sivuston laskurin mukaan rekisteröityjä tapahtumia on 553. Valitettavasti Suomessa tai edes Pohjoismaissa ei tällä(kään) kertaa ole ainakaan toistaiseksi ilmoitettu järjestettävän ainuttakaan tapahtumaa.

Toisin kuin esimerkiksi kaksi vuotta sitten, Kuu on InOMNin aikaan Suomesta katsellen lähes siedettävästi, vaikkakaan ei missään nimessä hyvin havaittavissa. Kuu on lauantai-iltana 85 %:sti valaistu. CalSky-sivuston perusteella sen näkyvyys Äänekosken horisontin mukaan on tuolloin tällainen:

• Kuu nousee klo 17.37 suunnasta 115°.
• Kuu on etelässä klo 22.17 16°:n korkeudella.
• Kuu laskee klo 01.51 suuntaan 240°.

Terminaattorilla eli yön ja päivän rajalla on hyvinkin näyttäviä ja mielenkiintoisia kohteita havaittavissa. Eteläisillä ylängöillä sijaitsee suuri, hyvin loivalla kulmalla tapahtuneen törmäyksen (vai kenties törmäyksien?) synnyttämä Schiller. Hieman pohjoisempana tarjolla ovat Humorumin törmäysaltaan keskusalueen vajoamisesta kielivät Mare Humorumin itärannan normaalisiirrokset, kuten Rupes Liebig. Pohjoisella pallonpuoliskolla upea Aristarchus on ympäröivine tuliperäisine rakenteineen juuri tulossa aamuaurinkoon. Kiinnostavaa havaittavaa ja kuvattavaa riittää siis kiikaria käyttäville vasta-alkajille kuin Kuun valokuvaamisen mestareillekin. 

Hieman tarkemmin näkyvissä olevia kohteita voi tarkastella alla olevasta NASAn Scientific Visualization Studion Dial-a-Moon -palvelulla tehdystä kartasta. Toivottavasti tähän mennessä harvinaisen selkeän lokakuun kelit suosivat myös InOMNia, jotta niitä pääsee ihastelemaan myös muutenkin kuin karttaa katsellen.

Kuu lauantaina 20.10.2018 klo 22. Kuva: NASA Scientific Visualization Studio / Ernie Wright / T. Öhman.

P.S. 21.10.2018: Todettakoon jälleen, että tämäkin InOMN jäi omalla kohdallani pilvien taakse.