Lisää järjettömiä nimiä Kuuhun

Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin IAU:n alainen Kuun nimistöstä vastaava työryhmä jatkaa armotonta sekoiluaan. Ryhmä toki tekee paljon hyvää työtä, mutta se myös jatkuvasti rikkoo omia sääntöjään. Samalla se sotkee Kuun muutenkin äärimmäisen sekavaa nimistöä entisestään. Esimerkkeinä tästä ovat täysin pieleen menneet Hildegard ja Hildegard K, ja toisaalta omasta mielestäni onnistuneet mutta IAU:n sääntöjen vastaiset (tai ainakin hyvin tummanharmaalla alueella liikkuvat) Mount Marilyn ja Chang'e 3:n laskeutumisalueen Tai Wei, Zi Wei ja Tian Shi.

Erittäin hämmentävät uusimmat nimistömuutokset nähtiin eilen 5.10.2018. Tapaus oli IAU:n mielestä niin merkittävä, että he julkaisivat siitä oikein lehdistötiedotteen. Yleensä uudet nimet ainoastaan mainitaan lyhyesti USGS:n planeettageologian uutissivulla. Uusimmat nimet Kuussa ovat nyt 8 Homeward ja Anders' Earthrise. Näillä halutaan kunniottaa parin kuukauden kuluttua 50-vuotisjuhliaan viettävää Apollo 8-lentoa ja erityisesti maineikasta Earthrise-valokuvaa, jossa molemmat kraatterit näkyvät. Aina on toki ollut tiedossa, että kuvan varsinaisesti otti Apollo 8:n kuumodulin pilotti Bill Anders, mutta osa kunniasta on usein jaettu myös komentomodulin pilotti Jim Lovellille ja lennon komentaja Frank Bormanille, sillä onnistunut kuvaus oli kuitenkin ryhmätyön tulosta. Nyt päätettiin kunnioittaa pelkästään Bill Andersia.

Uusissa nimissä on mielestäni monikin asia täysin pielessä. Ensinnäkin ne ovat harvinaisen hankalia. Numero nimen alussa on aina ongelmallinen, minkä vaikkapa asteroidien ja komeettojen nimet kiistatta osoittavat. Englannin genetiivi puolestaan on vaikea etenkin englantia äidinkielenään kirjoittaville. Tästä todisteena on vaikkapa Science Daily-tiedeuutissivuston juttu, jossa Anders' Earthrise kulkee nimellä Anders's Earthrise. Kumpikaan nimi ei myöskään noudata Kuun kraattereiden nimeämisohjetta, jonka mukaan ne tulisi nimetä merkittävien kuolleiden luonnontieteilijöiden tai naparetkeilijöiden mukaan, tai erityistapauksissa etunimien mukaan.

IAU:n nimeämisohjeiden ensimmäisessä pykälässä lukee näin:

1. Nomenclature is a tool and the first consideration should be to make it simple, clear, and unambiguous.

Ohjeen mukaan nimistö on siis ennen kaikkea työkalu, ja nimistö tulisi pitää selvänä ja yksiselitteisenä. Nyt 8 Homewardiksi nimetty kraatteri tunnettiin aiemmin "yksiselitteisellä" nimellä Ganskiy (Hansky) M. Sen virallisessa nimessä todellakin oli kaksi kirjoitusasua. Vaikea sanoa, onko uusi nimi yhtään selkeämpi kuin vanha. Anders' Earthrise puolestaan oli aiemmin Pasteur T, mutta se tunnettiin eräissä vanhemmissa kartoissa nimellä Voltaire. Hommaa sotkee vielä huomattavasti se, että jos USGS:n tietokannasta alkaa 8 Homewardia tai Anders' Earthrisea etsiä, niitä ei löydä kraatterien alta, vaan molemmat luokitellaan jostain syystä edelleen satelliittikraattereiksi, joiden isäntäkraatterit ovat Ganskiy (Hansky) ja Pasteur. Simple, clear, and unambiguous?

IAU:n PR-kuva uudelleennimetyistä kraattereista Apollo 8:n Earthrise-klassikossa. Kuva: NASA / IAU.

IAU:n PR-kuva 8 Homewardista ja Anders' Earthrisesta ilmeisesti WAC-mosaiikkitaustalla. Pohjoinen ylhäällä, 8 Homewardin läpimitta noin 12,5 km ja Anders' Earthrisen läpimitta noin 40,2 km. Kuva: NASA / IAU.

Molemmat uudelleennimetyistä kraattereista sijaitsevat Kuun etäpuolella juuri itäisen reunan takana. 8 Homewardin virallinen läpimitta on 12,52 km, leveysaste -12.02° ja pituusaste 97.09°. Äkkiseltään ajatellen se saattaisi erittäin suotuisissa libraatio-olosuhteissa kenties jopa olla havaittavissa Maasta. Anders' Earthrise on selvästi suurempi kraatteri, läpimitaltaan 40,15 km. Sen leveysaste on -11,73° ja pituus 100,47°. Iältään se on kohtalaisen vanha, eli nektarinen.

Jos Apollo-ohjelmaa ja siinä mukana olleita ihmisiä haluttaisiin kunnioittaa Kuun nimistössä, yksi erittäin hyvä tapa olisi virallistaa  astronauttien kraattereille ja muille laskeutumisalueiden läheisille kohteille antamat nimet. Jonkin verran niitä on virallistettukin, mutta minkäänlaista logiikkaa siitä on ulkopuolisen hyvin vaikea löytää. Nämä nimet ovat käytössä esimerkiksi LRO QuickMapissä, joten selkeämpää olisi, jos kyseiset nimet olisivat virallisia.

Asian hyvä puoli on tietenkin se, että Kuu ja Apollo 8 saavat tiedotusvälineissä hivenen näkyvyyttä. Mitään muuta hyvää tästä sekoilusta en sitten pystykään keksimään. Parempi olisi, jos IAU kirjoittaisi Kuun nimistösäännöt kokonaan uusiksi, koska se ei kuitenkaan nykyisiä sääntöjään noudata. Hyvä lähtökohta olisi, jos säännöissä todettaisiin, että vuosisataisia perinteitä noudattaen kaikki käy...

Kuu on koko ihmiskunnan yhteistä "omaisuutta". Sen pinnanmuotojen nimeämisen periaatteet ovat järkevät ja lämpimästi kannatettavat. Sitä vain toivoisi, että noita periaatteita myös noudatettaisiin, eikä turhan päiten lisättäisi hämmennystä ja sekasortoa.

Suomalaiset Kuussa, osa 5: Donner ja muut laitapuolen suomalaiset

Ursan Kuu ja planeetat -ryhmän Suomalaiset Kuussa -projekti saatiin lopultakin päätökseen, kun yhteenvetoartikkelin toinen osa ilmestyi tuoreimmassa Zeniitti-verkkolehdessä heinäkuun alussa (#3/2018). Ensimmäisessä osassa käsiteltiin helpoimmin havaittavat suomalaiskraatterit. Tässä toisessa osassa käytiin läpi Väisälä ja heikosti havaittavissa olevat Donnerin ja Sundmanin ryhmät, sekä kokonaan Maasta näkymättömissä sijaitseva Virtasen ryhmä.

Donnerin ja Sundmanin ryhmien kraatterit vaativat suotuisaa libraatiota näkyäkseen. Läntisimpiä Donnerin kraattereita voi seuraavan kerran yrittää havaita noin 16.–20.7., 14.–16.8., 13.–15.9. ja 12.–14.10.2018. Sundmanin ryhmän itäisimpien kraattereiden havaintoikkunat puolestaan ovat rakosellaan noin 4.–9.7., 1.–6.8., 30.8.–2.9., 26.–30.9. ja 25.10.2018. Noita hankalampia suomalaiskraattereita jos useamman onnistuu löytämään, on tehnyt jotain sellaista, mihin kovin moni muu suomalainen ei ole kyennyt. Kannattaa kokeilla.

Donnerien kraatteriryhmä aivan Kuun lähipuolen kaakkoisreunalla Mare Australen pohjoispuolella Apollo 14:n kuvaamana. Kuva: NASA / LPI / AS14-71-9878 / T. Öhman.

Humboldt-mosaiikki

Humboldtista ISIS-ohjelmistolla tehty mosaiikki LRO-
luotaimen WAC-kuvista M119319377ME, M119339740ME,
M119326173ME, M119325981ME, M119319185ME,
M119305812ME, M119305620ME, M119346344ME,
ja M119299015ME Mercator-projektiossa, alkuperäinen
erotuskyky 70 m kuvapistettä kohti.
Kuva: NASA / GSFC / ASU / LRO WAC / T. Öhman.

Ursan Kuu ja planeetat -havaintoryhmän libraatiokohteiden projektissa koko kevätkauden kohteiksi päätettiin Humboldt kaakkoisreunalta ja Humboldtianumin törmäysaltaan tienoo koillisreunalta. Näistä olisi tarkoitus tehdä juttu seuraavaan Ursan Zeniitti-verkkolehden numeroon. Niinpä en kohteista nyt sen enempää tarinoikaan, vaan näytän vain äsken tekemäni LRO WAC-mosaiikin Humboldtista.

Syynä tämän blogi-postin tekoon oli se, että Zeniitin juttuun kuvaa täytyy pienentää ja rajata, ja netissä tarjolla olevat hienot koko Humboldtin kattavat LRO-kuvat ovat myös hieman heikommalla erotuskyvyllä, kuin mihin kuva-aineisto antaa mahdollisuuden. Oheinen lähes täyden resoluution (70 metriä per kuvapiste, tosin sitähän ei koskaan tiedä, antaako aina arvaamaton Blogger katsella kuvaa täydellä erotuskyvyllä) kuva ei ole mikään paras mahdollinen, sillä kuvien saumat ovat paikoin hieman turhan ilmeisiä. Mutta onpahan nyt tuollainen, luultavasti parhaalla resoluutiolla oleva netistä löytyvä LRO WAC -kuva koko Humboldtista. Olkoon vaikka jonkinlainen maistiainen tulevasta jutusta.

---

P.S. Muutamaa minuuttia myöhemmin: Hukkaan meni hyvä yritys, eli eihän tuota kuvaa Bloggerista irti saa alkuperäisellä resoluutiolla. No, tulipahan kokeiltua.