Chang'e 3:n laskeutumisalue on nyt Guang Han Gong

Guang Han Gongiksi nyt nimetty Chang'e 3:n laskeutumisalue sijaitsee
Mare Imbriumin pohjoisosissa, 40 km Laplace F:stä eteläkaakkoon.
Kuva: NASA / ASU / LRO WAC M119979060ME ja M119985856ME /
T. Öhman

Tänä vuonna Kuun pinnanmuotojen nimeämisen vauhti on kiihtynyt edellisiin vuosiin verrattuna. Jo keväällä nimensä Kuuhun saivat tutkijat Marie Tharp, Betty Pierazzo ja David Slater. Nyt kansainvälisen tähtitieellisen unionin IAU:n planetaaristen nimien työryhmän (Working Group for Planetary System Nomenclature) Kuun nimistöstä vastaava toimikunta on antanut neljä uutta nimeä Chang'e 3 -aluksen laskeutumispaikalle ja sitä ympäröivillä pienille kraattereille.  

Chang'e 3:n laskeutumisalusta ja Yutu-kulkijaa ympäröivä alue Mare Imbriumin pohjoisosissa Montes Rectin eteläpuolella on nyt siis nimeltään Guang Han Gong (44,12°N 340,49°E). Sen välittömästä läheisyydestä löytyvät kraatterit Tai Wei (pohjoisin, halkaisija D=480 m, 44,15°N 340,51°E), Zi Wei (läntisin, D=420 m, 44,12°N 340,48°E) ja Tian Shi (itäisin, D=470 m, 44,10°N 340,55°E). Guang Han Gong on Zi Wein itäreunalla, ja on viralliselta läpimitaltaan 80 metriä. 

Uudet nimet tulevat kiinalaisesta mytologiasta. Tämä on tietenkin tavallaan erittäin sopivaa, sillä Guang Han Gong oli kiinalaisessa mytologiassa palatsi, jossa Kuun jumalatar Chang'e asui jadekaniini Yutun kanssa. Kraattereiden nimet puolestaan ovat peräisin 900-luvulta olevasta tähtikartasta, jossa kaikki kiintotähdet kuuluvat johonkin kolmesta suljetusta "tarhasta", joiden nimiä kraatterit nyt kantavat.

Chang'e 3 laskeutui Zi Wein itäreunalle valkealla neliöllä merkitylle alueelle (ks. seuraava kuva). Kaikki nyt nimetyt kraatterit ovat läpimitaltaan alle 500 m. Huomaa etenkin Tian Shin itäosissa näkyvä konsentrinen rakenne, joka kertoo kovempaa pintaa peittävän regoliittikerroken paksuudesta. Kuva: NASA / ASU / LRO NAC M1154358210RE / T. Öhman

Chang'e 3:n laskeutumisalue on nyt nimeltään Guang Han
Gong. Se kattaa 80 metriä kuvassa keskellä näkyvän
laskeutujan ympärillä. Suurin kuvassa näkyvä kraatteri on
läpimitaltaan 20 m. Laskeutujasta parikymmentä metriä
alavasemmalle näkyy Yutu-kulkija. Sen paikka selviää
helpommin ASU:n laskeutujakuvaston avulla (kannattaa
klikata "Hardware" -nappulaa).
Kuva: NASA / ASU / LRO NAC M1154358210RE /
T. Öhman

Hiukan kummallista etenkin kraattereiden nimeämisessä kuitenkin on, että IAU:n omien ohjeiden mukaan mytologisia nimiä ei pitäisi käyttää kraattereiden kohdalla: pienten, syystä tai toisesta kiinnostavien, eli yleensä laskeutumisalueiden lähellä olevien kraatterien nimeämisessä pitäisi käyttää etunimiä. No, Kuun nimistön historia on niin omituinen ja monivaiheinen, ettei muutama uusi poikkeus säännöistä tunnu enää missään. Suotavaa kuitenkin olisi, että tämä olisi yksittäistapaus eikä merkki alkavasta uudesta nimistösekoilusta. Tästä lievästä hämmennyksestä huolimatta uudet kiinalaisnimet ovat kuitenkin erittäin tervetullut lisä Kuun nimistöön!