Hivenen himmenee

Huomisiltana eli perjantain ja lauantain välisenä yönä 5.–6.6.2020 tapahtuu Kuun puolivarjopimennys. Se on erittäin hankalasti havaittavissa, sillä tämä puolivarjopimennys ei ole järin syvä, ja Suomesta katsottuna sen maksimikin tapahtuu jo ennen kuin Kuu nousee. Lisäksi esimerkiksi Aurinko on pimennyksen selvimmin näkyvän vaiheen aikana vielä horisontin yläpuolella. Pohjois-Suomessa pimennys ei näy lainkaan.

Äänekosken havaintohorisontin mukaan tilanne on huomenna seuraavanlainen (Äänekosken likimääräiset arvot laskettu CalSkylla, Helsingin ja Oulun korrektimmat arvot napsittu Yliopiston almanakasta):

• Puolivarjopimennys alkaa klo 20.46 (ei näy missään päin Suomea)
• Pimennyksen syvin vaihe on klo 22.25 (näkyy esim. Helsingissä, jossa Kuu nousee klo 22.14)
• Kuu nousee kaakosta (~143°) noin klo 22.37 (Oulussa Kuu nousee vasta klo 23.14)
  
• Aurinko laskee noin klo 23.05 luoteeseen (~330°) (Helsingissä Aurinko laskee jo klo 22.36, Oulussa vasta klo 23.53)
• Pimennys päättyy klo 00.04 eteläkaakossa (~163°) alle neljän asteen korkeudella
• Kuu etelässä klo 01.24 alle viiden asteen korkeudella
• Kuu laskee lounaaseen (~215°) noin klo 04.02

Jos pimennyksen aikoo nähdä missään päin Suomea, on esteetön näkyvyys kaakkoiselle taivaalle välttämättömyys. Mitä etelämpänä on, sitä paremmin eli vähemmän surkeasti pimennys näkyy. Ilmakehän puhtaudesta (niin paikallisesti kuin globaalistikin) riippuen eteläisten ylänköjen voi hieman havaita tummenevan, tai sitten ei. Jos Oulun korkeudella oikeasti mitään muutosta voi rehellisesti sanoa näkevänsä, se on jo kova temppu. Valokuvia vertailemalla voi tietysti onnistua helpommin.

Kuun puolivarjopimennyksen maksimi 5.6.2020 klo 22.25, jolloin Kuu ei vielä Äänekoskella ole edes ennättänyt nousta. Puolivarjopimennyksen aikaan Kuussa pimennysvyöhykkeellä oleva havaitsija näkisi osittaisen auringonpimennyksen. Ja kuten näissä kuvissa pitää aina sanoa: täys- ja puolivarjo eivät näy taivaalla. Kuva: T. Öhman (täysikuu on kuukauden takaa) F. Espenakin pimennyskaavion mukaan.

Eihän tämä mikään unohtumattoman vaikuttava kokemus varmaankaan tule olemaan, mutta kannattaa tuotakin katsella, sikäli kun sää sattuu suosimaan. Tällä hetkellä ainakin Äänekosken ennuste vaan näyttää aika lohduttomalta. Edellinen yritys, eli viime heinäkuun osittainen pimennys jäi täysin pilvien taakse. Seuraava puolivarjopimennys tapahtuu 30.11.2020 ja näkyy vain Pohjois-Suomessa (näkyy miten näkyy, kun on marraskuu...), joten kovin yleistä herkkua nämä eivät ole.

P.S. kotvaa myöhemmin: Äsken kirjoittaessani tuntuikin siltä, että jotain on unohtumassa: olihan tuossa viime tammikuussakin puolivarjopimennys, joka näkyi mainiosti. Se tosin oli korkealla taivaalla, joten tilanne oli paljon helpompi kuin nyt. Jolleivat puolivarjopimennykset ole tuttuja, voi noista kuvista kuitenkin hieman yrittää hahmottaa sitä, miltä puolivarjopimennys näyttää.

P.P.S. 6.6.2020: Näkemättähän tuo pimennys sitten pilvien vuoksi jäi, vaikka ei se paljosta ollut kiinni. Pilvissä oli kovastikin aukkoja, mutta ei oikealla kohdalla. Kuutisen minuuttia ennen loppua Kuun eteläreuna vilahti pilvien takaa, mutta tuossa vaiheessa pimennyksen näkeminen olisi ollut mahdotonta, vaikka koko Kuun kiekko olisikin ollut näkyvissä. Kaunis ja mukava yö silti, kun saattoi mm. ihmetellä salakoiden raivoisaa kutemista ja kummallisen myöhään liikenteessä ollutta meriharakkaa. Ne tosin ovat alkaneet pesiä myös sisämaassa, joten ehkäpä tämäkin yksilö harkitsi sitä, eikä vain ollut kovin myöhäinen muuttaja.

Kuhnamon sataman vieressä sijaitsevat vanhan puuhiomon hiomakivet ovat harvoja 
osoituksia siitä, että Äänekoski on ollut puuteollisuuspaikkakunta jo yli 120 vuotta. 
Sama tauti vaivaa tietysti koko Suomea. Kulttuuri on äärimmäisen nuorta, ja sekin 
vähä mitä on, tuhotaan ja  yritetään piilottaa mahdollisimman tehokkaasti. 
Tämä ja sivun muut kuvat: T. Öhman.