torstai 17. kesäkuuta 2021

Kesäkuun osittainen auringonpimennys kuvina

Viime viikon osittainen auringonpimennys (10.6.2021) näkyi Äänekoskella käytännössä pilvettömältä taivaalta. Koska se tapahtui korkealla etelätaivaalla, sitä oli helppo ja mukava katsella ja kuvata omalta pihalta. 

En ole tullut tehneeksi Celestron 8 -kaukoputkeeni täysaukkosuodatinta, joten vanha sotaratsu RET-45 sai taas kerran olla pimennyskaukoputkena. Välillä tökkäsin sen kylkeen toisen vanhuksen eli Canon Ixus 70 -digipokkarin. Tuolla virityksellä otetut kuvat ovat okulaarin roskien kirjomia. Vähän parempia kuvia otin Nikon Coolpix P900:lla. Auringossa oli pimennyksen aikaan näkyvissä joitakuita pienehköjä pilkkuja ja reunalla erottui myös kirkkaita fakula-alueita. Kuviin ne tarttuivat varsin vaatimattomasti.

 

Pimennyksen kuvaus- ja katseluvälineet, eli RET-45, Nikon Coolpix P900, Vixen 10x25 -kiikarit ja erinäinen määrä suodattimia paljain silmin katselua varten. Jalustat piti laittaa rinteeseen, koska pihamänty olisi estänyt pimennyksen alun katselun tasaisemmalta pihalta. Kuva: T. Öhman.

 

Auringonpilkut ovat varmasti kaikille tuttuja, yleensä noin 1500°C Auringon keskimääräistä pintaa viileämpiä alueita. Hieman harvempi kadunhenkilö on kuitenkaan tietoinen fakuloista ja etenkään siitä, että niitäkin pystyy helposti havaitsemaan yksinkertaisilla harrastajavälineillä. Fakulat esiintyvät usein yhdessä auringonpilkkujen kanssa ja usein niiden ympärillä, mutta ovat pilkkuja laaja-alaisempia. 

Fakulat ovat tyypillisesti ainoastaan noin muutaman sata astetta lämpimämpiä kuin ympäröivä Auringon pinta. Tämän vuoksi fakuloiden kontrasti normaaliin Auringon pintaan nähden ei ole järin suuri. Siksi fakulat erottuvat parhaiten Auringon näkyvän kiekon reunalla, jossa reunatummenemisen ansiosta kontrasti on suurempi.

Vaan pidemmittä höpinöittä itse asiaan, eli kuvakavalkadi kesäisestä auringonpimennyksestä.

Pimennys alkoi Äänekoskella Suncalc.orgin mukaan klo 12.52.02. Tämä kuva on otettu noin klo 12.52.20 ja mitä ilmeisimmin tuohon aikaan pimennys ainakin oli ihan oikeasti jo käynnissä. Tämä ja muut pimennyskuvat otettu Nikon Coolpix P900:lla ellei toisin mainittu. Kuva: T. Öhman.

Noin klo 12.53.17 eli vajaa minuutti edellisestä pimennys erottuu kuvassa selvästi ja suunnilleen näihin aikoihin se näkyi melko helposti jo paljainkin, tietysti suodattimella suojatuin silmin. Pimennyksen alussa ja lopussa tuppaa aina tulemaan kiire, vaikka pimennyksen keskivaiheilla asiat tuntuvat etevän melkoisen hitaasti. Kuva: T. Öhman.

Alussa taivaalla piipahti sen verran pilviä, että niistä ehti noin klo 13.08.51 muutaman kuvankin ottamaan. Kuva: T. Öhman.

Noin klo 13.14.41 pilvistä ei enää ollut tietoakaan. Kuva: T. Öhman.

Noin klo 13.31.49. Toisin kuin muita koko Auringon kiekon kuvia, tätä kuvaa on rääkätty GIMPillä jonkun verran, jotta pilkut ja fakulat erottuvat hieman paremmin. Kuva: T. Öhman.

Laskennallisesti pimennyksen maksimi oli klo 14.05.18. Tämä kuva on otettu noin klo 14.05.37. Kuva: T. Öhman.

GIMPillä rääkätyissä osasuurennoksissa pieniä auringonpilkkuja ja fakuloita.Kuva otettu noin klo 14.30.56. Kuva: T. Öhman.

Tämä kuva on otettu noin klo 14.31 vanhalla Canon Ixus 70 -digipokkarilla RET-45 -kaukoputken ja H20 mm:n okulaarin läpi. Epämääräiset töhryt ovat roskia (joskin alkuperäiskuvassa epäterävät pilkutkin heikosti näkyvät). Halvoilla vanhoilla vempeleilläkin siis saa omaan käyttöön muistoksi ja dokumentiksi kelpaavia otoksia. Kuva: T. Öhman.

Laskennallisesti pimennys päättyi Äänekoskella klo 15.17.43. Tämä kuva on otettu noin klo 15.17.29, jolloin hyvin kapea siivu Kuuta oli vielä Auringon edessä. Kuva: T. Öhman.


Digiscoping-kuvauksessa digipokkari tai puhelin laitetaan okulaarin taakse siihen kohtaan, mihin silmä normaalisti havaitessa tulisi. Käsivaraltakin kuvia voi ottaa, mutta yleensä vähän parempia tuloksia saa kun pistää kameran telineeseen. Kuvan laatu olisi luultavasti hieman parempi, jos putken edessä oleva suodatinkalvo olisi hieman tasaisempi, mutta ratkaisevaa merkitystä tuolla tuskin on. Kuva: T. Öhman.

Digiscopingissa tarkentaminen on aina hieman arpapeliä, koska ei kameran näytöltä kunnollista tarkkaa kuvaa kuitenkaan pääse näkemään. Kuva: T. Öhman.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti