Useimmat ihmiset tietänevät Kuun valaisevan siksi, että se heijastaa Auringon valoa. Suht moni ymmärtää ainakin vähän miettimällä, että kun on täysikuu, Kuu on vastapäätä Aurinkoa, siis täysin vastakkaisella puolella taivasta. Ihan samalla Maan kautta kulkevalla suoralla ne eivät kuitenkaan yleensä ole, koska Maan ja Kuun ratatasot poikkeavat hivenen toisistaan. Siksi Kuu on yleensä hieman tuon suoran linjan ”ylä- tai alapuolella”. Samasta syystä auringon- tai kuunpimennyksiä ei synny kuukausittain.
Kun ajatusta vie hieman pidemmälle, päätyy siihen johtopäätökseen, että täysikuu on taivaalla siellä, missä Aurinko on puolen vuoden päästä tai oli puoli vuotta sitten. (Unohdetaan tässä ja jatkossa ratatasojen kaltevuudet ja eletään onnellisen suurpiirteisessä maailmassa.) Tämän asian ymmärtäjät ovat jo melko harvassa ja he usein tunnustautuvat jonkinsorttisiksi tähtitieteen harrastajajiksi. Hommahan menee siis niin, että talvinen täysikuu on korkealla, mutta Aurinko viistää horisonttia. Aivan samoin juhannuksena Aurinko on korkeimmillaan, mutta täysikuu möllöttää todella matalalla. Tähän asti kaikki on vallan yksinkertaista, eikö?
Edellisen pohjalta lienee varsin helppo uskoa, että myös Kuun ensimmäinen ja viimeinen neljännes ovat jotensakin käsitettävissä olevassa suhteessa Auringon liikkeeseen ja sijaintiin taustataivaaseen nähden. Mutta kuinka moni muistaa lonkalta, mikä tämä suhde on? Aivan, en minäkään. Hetken miettimällä toki hoksaa, että varmaankin kolmen kuukauden ajanjakso kytkeytyy asiaan jollain tapaa. Mutta jollei asiaa pyörittele vähän aikaa päässään tai paperilla, en ainakaan minä koskaan kykene muistamaan, miten päin homma oikein menee. Asioiden kolmiulotteinen hahmotuskyky kun on lahja, jota minulle ei ole suotu.
Parasta tietenkin on, jos asian oikeasti miettii päässään selväksi ja muistaa sen loppuikänsä sen pohjalta. Toinen vaihtoehto on sitten vain painaa koko kuvio mieleensä, sillä se ei ole kovin monimutkainen. Näin se menee:
- Ensimmäinen neljännes kertoo, missä Aurinko on kolmen kuukauden kuluttua (tai oli yhdeksän kuukautta sitten).
- Täysikuu kertoo, missä Aurinko on puolen vuoden kuluttua (tai oli puoli vuotta sitten).
- Viimeinen neljännes kertoo, missä Aurinko on yhdeksän kuukauden kuluttua (tai oli kolme kuukautta sitten).
Testataanpa. Seuraava ensimmäinen neljännes on 9.4.2022. Tähtikarttaohjelma näyttää Kuun olevan tuolloin Kaksosten tähdistössä. Kun samaisella ohjelmalla rullailee kolme kuukautta eteenpäin eli heinäkuun alkupuolelle, Aurinko näyttää olevan Kaksosissa.
Sama juttu 23.4.2022 olevan viimeisen neljänneksen suhteen. Kuu lymyilee horisontin alla Jousimiehen ja Kauriin välimaastossa. Yhdeksän kuukauden kuluttua on tammikuu ja kyllä, samoilla seuduilla Aurinko tuolloin on. Ja jos huhtikuusta laskee kolme kuukautta taaksepäin, päätyy myös tammikuuhun. Toimii.
Koska en luota omaan muistiini, saati sitten järjenjuoksuuni, minä excelöin. Piirsin siis kuvan, josta nämä asiat toivottavasti käyvät myös selväksi. Siitä tuli tällainen:
En nyt onnistunut saamaan pystyakselille kuukausien nimiä, joten täytyy pärjätä ilman. Kuukaudet siinä kuitenkin ovat, eli ykkönen on tammikuu ja sitä rataa. Kuvaa luetaan siis yksinkertaisesti siten, että ensiksi valitaan eri värisistä käyristä, mitä Kuun vaihetta halutaan tutkia. Sitten vain tarkistetaan, mitä X-akselin Kuun kuukautta vastaa Y-akselin Auringon kuukausi. Esimerkiksi jos katsomme vaikkapa sinistä täysikuun käyrää, näyttää vahvasti siltä, että tammikuun täysikuu sijaitsee taivaalla samassa paikassa kuin heinäkuinen Aurinko. Kesäkokemusten perusteella tuntuu siis uskottavalta. Edellä kertomani huhtikuun esimerkit vihreän käyrän viimeisestä neljänneksestä ja punaisen käyrän ensimmäisestä neljänneksestä näyttävät toimivan myös.
En tiedä, auttaako tämä edes pubivisassa pärjäämisessä, mutta tulipahan väännettyä asia itsellenikin rautalangasta. Ehkä tämän nyt taas vähän aikaa muistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti