Näytetään tekstit, joissa on tunniste mediakritiikki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mediakritiikki. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 17. helmikuuta 2019

Lunohodit, Apollot ja Wikipedian ensimmäinen virke

Pohjoismaiden suurimman tähtitiedelehden tämän vuoden ensimmäisessä numerossa oli mielenkiintoinen juttu yksityisellä rahalla toteutettavista kuulentohankkeista. Artikkeli oli, kuten yleensä, hyvin kirjoitettu ja ajankohtainen. Puoliväliin asti sujui jutun lukeminen oikein mukavasti, mutta sitten törmäsin tähän virkkeeseen:

"Kuu on niin lähellä maapalloa, että ajaminen onnistuu hyvin kauko-ohjattuna aivan kuin Neuvostoliiton Lunohod-mönkijöillä vuosina 1969 ja 1977."

Minä olin luullut, että Lunohodit kulkivat Sinus Iridumin lounaispuolella ja Le Monnierin kraatterissa vuosina 1970 ja 1973. Oliko kyseessä kirjoittajan viaton näppihärö, joita aina väkisinkin sattuu? Tuskinpa vain, kun neljästä oleellisesta luvusta kolme on väärin. Olkapäälläni alituiseen istuskeleva pikku piru, joka jo vuosia sitten palkkasi minut asianajajakseen helkkarin huonolla tuntipalkalla kuiskutteli korvaani jotain Wikipediasta. Se piru on ollut turhan usein oikeassa, joten pitihän asia tarkistaa. Lunohod-artikkelin ensimmäinen rivi englanninkielisessä Wikipediassa kertoo ainakin tätä kirjoittaessani 17.2.2019 klo 00.50 seuraavaa:

"Lunokhod (Russian: Луноход, "Moonwalker") was a series of Soviet robotic lunar rovers designed to land on the Moon between 1969 and 1977."

Siinäpä se. Ei tarvitse etsiä kirjoittajan lähdettä tuon kauempaa. Olisi hänen kuitenkin kannattanut lukea Wikipedian artikkelia vähän pidemmälle, edes kolmanteen virkkeeseen:

"The 1969 Lunokhod 1A (Lunokhod 0, Lunokhod No. 201) was destroyed during launch, the 1970 Lunokhod 1 and the 1973 Lunokhod 2 landed on the moon, and Lunokhod 3 (Lunokhod No. 205, planned for 1977) was never launched."

Tuosta olisi kovin helposti saanut oikeat vuodet 1970 ja 1973. Mutta se olisi vaatinut, että olisi jaksettu lukea Wikipediaa kolmen virkkeen verran...

Mutta ei tässä vielä kaikki. Koko artikkelin viimeinen virke kuuluu näin:

"Kandidaattialueet sijaitsevat Kuun vaaleilla ylängöillä eivätkä tummilla mare-alangoilla, kuten Apollo-lentojen laskeutumisalueet."

Tuohon täysin perättömään Apollo-väitteeseen törmää aina silloin tällöin (ei, minulla ei ole tarjota tähän hätään muuta lähdettä väitteeni tueksi), ja joka kerta se ärsyttää yhtä paljon. Myönnän toki, että tuossa ei täysin yksiselitteisesti sanota, että jokainen Apollo-lento olisi laskeutunut mare-tasangoille, mutta niinhän käytännössä jokainen tuon virkkeen lukeva ymmärtää asian. Tuon typeryyden toistaminen vähättelee insinöörien kykyjä tehdä ylänkölaskeutumiseen kykenevä laitteisto, se vähättelee astronauttien kykyjä laskeutua haastavampaan maastoon, ja se vähättelee tutkijoiden panosta, sillä kaikkien kuuden miehistöitetyn Kuuhun laskeutuneen Apollo-lennon käyttäminen mare-tasankojen tutkimiseen olisi ollut tieteellisesti kohtalaisen älytöntä.

Apollo-lennot 11 ja 12 toki laskeutuivat tasangoille. Periaatteessa myös Apollot 15 ja 17 laskeutuivat tasangoille, joskin geologiselta kannalta asia on hieman monisyisempi, koska 15 ja 17 suuntasivat laskunsa törmäysaltaita ympäröivien vuoristojen juurelle. Ylänköjen geologia oli siis vahvasti niiden asialistalla.

Jäljelle jäävät Apollot 14 ja 16. Ne laskeutuivat kiistattomasti ylängöille. Apollo 14:n tapauksessa Fra Mauron ylängölle, 16:n kohdalla Descartesin ylängölle. Geologien näkökulmasta Apollo 14 laskeutui Imbriumin altaan heittelettä edustavalle Fra Mauron muodostumalle, Apollo 16 puolestaan Cayleyn muodostumalle, joka on vahvimman tulkinnan mukaan Imbriumin heitteleen möyhentämää Nectariksen altaan heittelettä. Näistä kumpikaan siis ei edusta mare-tasankoa. Sana "highlands" löytyy vaikkapa Apollo 14:n laskeutumisalueen geologisen raportin nimestä. Apollo 16:n tapauksessa  jopa Wikipedian artikkelin ensimmäinen virke(!) kertoo lennon laskeutuneen ylängölle. Sapiskaa Wiki tosin saa siitä, että se väittää kyseessä olleen ensimmäinen ylängöille laskeutunut lento. Mutta ei se tuonkaan asian tarkistaminen siis kovin hankalaa olisi ollut.

Olisi homman voinut tietysti selvittää myös vaikka vilkaisemalla Kuun karttaa. Kuten jutussakin sanottiin, ylängöt tuppaavat olemaan vaaleita, mare-tasangot tummia. Tekaisin Virtual Moon Atlaksen Chang'e 2-luotaimen mosaiikista oheisen kuvan, johon merkkasin Apollojen laskeutumisalueet. Ainakin minun silmääni 14:n ja 16:n laskeutumisalueet ovat vaaleita.
Kuun pinnalle laskeutuneiden Apollo-lentojen laskeutumispaikat. Kuun ylängöt näkyvät vaaleina, mare-tasangot tummina. Apollot 11 ja 12 laskeutuivat selvästi tasangoille, 14 ja 16 yhtä ilmeisesti ylängöille. Tässä mittakaavassa ei käy selväksi, millaiselle alueelle 15 ja 17 laskeutuivat. Periaatteessa niiden laskeutumisalueet olivat mare-tasankoja, mutta kuten niiden sijainnista törmäysaltaiden reunamilla käy ilmi, paikkojen valinnassa juuri ylänköjen geologian selvittäminen oli keskeisessä roolissa. Kuva: Virtual Moon Atlas / Chang'e 2 / T. Öhman.

Ongelma tässä kaikessa ei varsinaisesti ole se, että Lunohodien vuodet ovat väärin. Muutama vuosi sinne tai tänne, mitäpä siitä? Tai no, jos suurvaltojen kuukilpajuoksun lasketaan onnistuneiden lentojen mukaan kestäneen Luna 1:stä Luna 24:ään eli vuodesta 1959 vuoteen 1976, niin onhan neljä vuotta prosentuaalisesti aika iso moka. Mutta paljon enemmän minua kuitenkin häiritsee se, että minä en voi luottaa oikeastaan mihinkään, mitä tuossa jutussa sanotaan. Kun kaksi alan perusasiaa on täysin pielessä ja toinen munauksista mitä ilmeisimmin perustuu Wikipedian pikaiseen vilkaisemiseen, niin miten minä lukijana voin luottaa jutun muiden faktojen paikkansapitävyyteen? Ja mistä minä voin tietää, etteivät lehden muut kirjoittajat toimi täysin samalla tavalla? Tottakai toimittajilla on aina kiire ja asioiden tarkistaminen vaatisi aikaa eli rahaa, mutta ei se ole mikään selitys. Näin on ollut niin kauan kuin nykymuotoista journalismia on ollut olemassa.

Joku minua paljon viisaampi kirjoitti joskus, että minä lehden tilaajana maksan ajasta. Siis siitä, että joku perehtyy puolestani minua kiinnostavaan aiheeseen, haastattelee asiantuntijoita, tarkistaa faktat ja tarjoilee työnsä hedelmät minulle hyvin kirjoitettuna, selkeänä, ainakin jollain tavalla viihdyttävänä ja vähintään tietojani ellei peräti ymmärrystäni lisäävänä artikkelina. Nyt minulla menee taas melkoisen pitkään pohdiskellessani, mistä ja miksi minä oikeastaan maksan.

maanantai 21. tammikuuta 2019

Ihan tavallinen kuunpimennys

Tänä aamuna ei näkynyt verta tai supersusia. Sen sijaan näkyi oikein kaunis täydellinen kuunpimennys, ihan kuten pitikin. Tunnustan, että pakkanen, jota havaintopaikallani oli arviolta 25 astetta, lannisti sen verran, etten seurannut sitä ihan alusta asti, mutta kolme ja puoli tuntia nyt kuitenkin. Vanhan uskollisen pokkarini akut lannistuivat huomattavasti pahemmin, sillä pakkanen hyydytti ne jo siinä ajassa, joka kului kameran digiscoping-telineeseen kiinnittämiseen, telineen kiinnittämiseen kaukoputkeen, ja teline-kamera-kaukoputki-Kuu-yhdistelmän saamiseen keskenään yhdensuuntaiseksi. Niinpä tapahtuman ikuistaminen rajoittui muutamaan käsivaralta napattuun kuvaan pimennyksen loppuvaiheista, jotka kerkesi ottaa käsissä lämmitetyllä akulla. Ehkä pitäisi suosiolla jättää nuo kuvausharrasteet osaavammille. No, jäipähän paremmin aikaa nautiskella itse pimennyksen seuraamisesta ja kauniista talvisesta pakkasaamusta.

Käsivaralta Kowa TSN-821:n läpi
Canon Ixus 70 -digipokkarilla räpsäisty
kuva pimennyksen osittaisesta vaiheesta
21.1.2019 klo 08.24. Kuva: T. Öhman.
Näin kärttyisenä vanhana miehenä minulla oli taas kohtalaista suurempia vaikeuksia ymmärtää tiedotusvälineiden nykykäytäntöjä. Superverisusikuu-älyttömyydet valtasivat vähän laadukkaammatkin tiedotusvälineet, kuten tietysti sopi olettaakin. Kai se sitten on niin, että median on vain pakko löytää pienin yhteinen nimittäjä. Mutta olisiko liikaa pyydetty, että edes noita typeryyksiä käytettäisiin oikein? Tiede-lehden mukaan "Verikuu pimenee maanantaina". Siis ensin Kuu muuttuu veriseksi ja sitten se pimenee?

Yle pisti kuitenkin paremmaksi. Sen mukaan Wolf Moon tarkoittaa tammikuista kuunpimennystä. Oikeasti kyse on kuitenkin vain joidenkin amerikkalaisten vaihtelevasta tavasta nimetä jokaisen kuukauden täysikuu. Tammikuun täysikuu sattuu olemaan heille susikuu. Kuunpimennyksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.


Osittaisen vaiheen loppua klo 08.40. Kuva: T. Öhman
Vielä pahemmin metsään Yle meni kuvavalinnassaan. Nyt tätä kirjoittaessani he ovat jo tilanteen korjanneet, mutta alkujaan kuunpimennyksestä kertoneen jutun pääkuvana oli ihan kiva kuva osittaisesta auringonpimennyksestä. Vaan pimennys kuin pimennys, ei kai se niin nuukaa...

Ensi heinäkuun matalalla näkyvä osittainen pimennys tuskin innostaa median lammaslaumaa ihan vastaavaan typerehtimiseen. Seuraava täydellinen kuunpimennys Suomessa näkyy vasta vuonna 2025, joten siihen mennessä on varmasti keksitty ihan uusia hölmöyksiä. Mitä ikinä ne ovatkaan, kyse on kuitenkin tuolloinkin vain ihan tavallisesta kuunpimennyksestä.  

Klo 08.55 enää puolivarjopimennys tummensi Kuun oikeaa alareunaa. Kuva: T. Öhman.

torstai 3. tammikuuta 2019

Pimeä media

Tänä aamuna Kiinan Chang'E-4 luotain teki historiaa laskeutumalla onnistuneesti Kuun etäpuolelle von Kármanin kraatteriin. Tämänhetkisen alustavan tiedon mukaan laskeutumispaikan koordinaatit ovat 177,6°E, 45,5°S. Tästä on syytä kaikkien kuuhullujen olla erittäin iloisia.

Suomenkin media oli ihan kiitettävästi hereillä (itse nukuin, kun olin sitä jonnekin lähes puoli viiteen asti turhaan odottanut). Siihenpä se kehuminen sitten saakin loppua. Tein pienen ja epätieteellisen tutkimuksen: Googlasin. Ainakin seuraavat mediat kertovat yleensä joko Google-haun tarjoamassa otsikossaan tai heti parilla ensimmäisellä rivillään Chang'E-4:n laskeutuneen tai aikovan laskeutua Kuun "pimeälle puolelle", lainausmerkeillä tai ilman:
  • Tiedetuubi
  • Yle
  • Ilta-Sanomat
  • MTV
  • Verkkouutiset
  • Savon Sanomat
  • Keskisuomalainen
  • Karjalainen
  • Suomenmaa
  • Tekniikan Maailma
  • Uusi Suomi
  • Turun Sanomat
  •  MSN
  • Verkkouutiset
  • Maaseudun Tulevaisuus
  • The World News
  • Moreenimedia
  • Peda.net
Median pimeä puoli. Kuva: T. Öhman.
Päivitys 3.1.2019 klo 22.00: Jatketaanpa syntilistaa:
  • Aamulehti
  • Pohjalainen
  • Kaleva
  • Lapin Kansa
  • Tekniikka & Talous
Merkittävämpiä tiedotusvälineitä ei hirveästi enää tämän listan ulkopuolelle jää.
 
Pikkuisenkaan syvemmälle penkomalla löytäisi epäilemättä runsaasti lisää. Puhtaat paperit voi tällä kertaa antaa Ursalle ja Hesarille ja Etelä-Suomen Sanomille. Toimin kuten oletan keskivertokansalaisen toimivan, eli luin vain otsikot ja Googlen tarjoamat pari riviä, joten en tiedä, yritettiinkö itse jutussa sitten paikkailla tuota otsikon hörhöilyä.

On vaikea ymmärtää, että tuota olisi vaikea ymmärtää. Olisi kiva kuulla jonkun media-alan ammattilaisen kertovan, miksi näin jatkuvasti toimitaan. Olen vuosikymmenten varrella sen verran paljon pitänyt tähtinäytöksiä ja erilaisia kansanvalistustilaisuuksia tietääkseni erittäin hyvin, että ihmiset eivät tarvitse tiedotusvälineitä sotkemaan maailmankuvaansa enää yhtään enempää. Tämä oli toki täysin odotettua, mutta yhtä kaikki erittäin surullista.

P.S. 7.1.2019: Kuten minua tuolla alla kommentissa valistettiin, on The World News uutiskerääjä, joka siis vaan toistaa muiden lähteiden uutisia, eikä näin ollen itsessään ole perinteinen media. Sama osittain pätee Peda.nettiin, josta en pahemmin tolkkua ottanut, mutta joka vissiin on joku peruskoulujen opetus- ja uutissysteemi, jossa myöskin vaan lähinnä kerätään muista lähteistä uutisia (tai niin ainakin oli tuon "pimeän puolen" kanssa). Yhtä kaikki, eipä tuo tilannetta sinänsä ruusuisemmaksi muuta, ja tietenkin on vain pahasta, jos peruskouluissakin horistaan Kuun pimeästä puolesta. 
Otos tutkimusaineistostani.