 |
| Kuu kuvattuna Äänekosken Likolahdessa 23.2.2018 klo 20.04. Kowa TSN-821 ja Canon Ixus 70 -digipokkari, turhan reipas Photoshoppaus. Kuva: T. Öhman. |
 |
| Puolikuun suomalaisalue kuvattuna 23.2.2018 klo 21.01. RET-45 ja Canon Ixus 70 -digipokkari, kevyehkö Photoshoppaus. Kuva: T. Öhman. G=Gyldén, P=Ptolemaeus, Alp=Alphonsus, Arz=Arzachel, RR=Rupes Recta, Alb=Albategnius, Arg=Argelander, D=Descartes, L=Lexell. |
Zeniitin jutuissa kuvituksen pääpaino on tietenkin aina suomalaisharrastajien upeissa valokuvissa, joten esimerkiksi avaruusluotainten kuvia tulee juttuihin yleensä laitettua vähemmän kuin niitä olisi tarjolla. Niinpä niitä tuleekin sitten heiteltyä tänne oman blogin puolelle. Tälläkin kertaa hyviä historiallisia kuvia tuli juttua tehdessäni vastaan. Alla pari omasta mielestäni kaunista ja kiinnostavaa kuvaa Gyldénistä, ja yksi Argelanderista.
 |
| Gyldén näkyy keskellä yläreunassa, kuvattuna noin 2500 km:n etäisyydeltä 24.3.1965. Ranger IX -luotaimen B-kameran ensimmäinen kuva. Kuva: NASA / LPI / T. Öhman. |
 |
| Gyldén Apollo 12:n miehistön kuvaamana. Vasemman laidan komea kraatteri on Herschel. Oikeassa yläkulmassa näkyy hyvin hieman reilun kilometrin levyinen Rima Reaumur. Kuva: NASA / LPI / AS12-50-7431 / T. Öhman. |
 |
| Argelander nähtynä pohjoisesta. Rajattu Apollo 16 -kuvasta AS16-M-0707. Kuva: NASA / Apollo 16 / LPI / T. Öhman. |
Koska Zeniittiin ei taittorajoitteista johtuen saanut kattavaa taulukkoa suomalaiskraattereista ihan haluamassani muodossa, laitetaan sekin tähän loppuun, sikäli kun Blogger suo:
| Nimi | Halk. | Ikä | Lev. | Pit. | Nim. / Hyv. | Tausta |
| Argelander | 33,72 | eN-N | -16,55 | 5,8 | 1876 / 1935 | Friedrich Wilhelm August Argelander (1799-1875); observaattorina Turun akatemiassa; Helsingin yliopiston ensimmäinen tähtitieteen professori; Bonnin observatorion johtaja; suomalais-preussilainen tähtitieteilijä, positioastronomian kehittäjä. |
| Argelander A | 8,65 | E | -16,54 | 6,75 | 2006 | |
| Argelander B | 5,6 | -15,6 | 5,1 | 2006 | ||
| Argelander C | 3,87 | E | -16,28 | 5,72 | 2006 | |
| Argelander D | 10,69 | K | -17,64 | 4,44 | 2006 | |
| Argelander W | 18,63 | eN-N | -16,75 | 4,18 | 2006 | |
| Donner | 55,05 | N | -31,35 | 97,99 | 1970 | Anders Severin Donner (1854-1938); Helsingin yliopiston tähtitieteen professori ja mm. rehtori; positioastronomian ja taivaanmekaniikan tutkija, ja valokuvaukseen perustuvan tähtien luettelointi- ja kartoitustyön edistäjä. |
| Donner N | 19,91 | E | -33,17 | 97,19 | 2006 | |
| Donner P | 40,72 | eN | -33,51 | 96,39 | 2006 | |
| Donner Q | 15,61 | -34,29 | 95,63 | 2006 | ||
| Donner R | 14,9 | -34,34 | 92,28 | 2006 | ||
| Donner S | 23,39 | N | -32,02 | 93,55 | 2006 | |
| Donner T | 46,21 | eN | -31,15 | 94,77 | 2006 | |
| Donner V | 18,84 | mI | -30,56 | 95,59 | 2006 | |
| Donner Z | 11,4 | -29,76 | 98,09 | 2006 | ||
| Gyldén | 48,15 | eN-N | -5,37 | 0,23 | 1898-1912 / 1935 | Johan August Hugo Gyldén (1841-1896); Tukholman observatorion johtaja; taivaanmekaniikan tutkija. |
| Gyldén C | 5,88 | K | -5,9 | 0,99 | 2006 | |
| Gyldén K | 4,25 | I-E | -5,46 | 0,6 | 2006 | |
| Lexell | 63,7 | N | -35,78 | -4,27 | 1791 / 1935 | Anders Johan Lexell (1740-1784); Pietarin tiedeakatemian tähtitieteen professori; matemaatikko ja taivaanmekaniikan tutkija; osoitti Uranuksen olevan planeetta eikä komeetta; laski ensimmäisenä Jupiterin muokkaavan komeettojen ratoja (-> komeetta P/Lexell). |
| Lexell A | 33,59 | E | -36,92 | -1,39 | 2006 | |
| Lexell B | 21,63 | I | -37,27 | -3,41 | 2006 | |
| Lexell D | 18,47 | I | -36,18 | -0,75 | 2006 | |
| Lexell E | 13 | I | -37,23 | -0,42 | 2006 | |
| Lexell F | 7,46 | I | -36,56 | -5,38 | 2006 | |
| Lexell G | 9,26 | I | -37,3 | -4,94 | 2006 | |
| Lexell H | 8,98 | I | -36,58 | -4,88 | 2006 | |
| Lexell K | 10,39 | eN-N | -35,98 | -6,48 | 2006 | |
| Lexell L | 7,18 | I | -36,04 | -6,12 | 2006 | |
| Sundman | 41,04 | N | 10,76 | -91,69 | 1970 | Karl Frithiof Sundman (1873-1949); Helsingin yliopiston tähtitieteen professori; matemaatikko ja tähtitieteilijä; kolmen kappaleen probleeman ratkaisija; "perturbografin" (analogisen tietokoneen) suunnittelija. |
| Sundman J | 10,34 | 8,84 | -90,24 | 2006 | ||
| Sundman V | 17,93 | E | 11,96 | -93,56 | 2006 | |
| Virtanen | 40 | K | 15,64 | 176,7 | 1979 | Artturi Ilmari Virtanen (1895-1973); Valion laboratorion johtaja; Suomen Akatemian ensimmäinen esimies; kemisti; kemian Nobel-palkinto 1945 lähinnä AIV-rehun keksimisestä. |
| Virtanen B | 27 | N | 17,83 | 177,9 | 2006 | |
| Virtanen C | 20 | N | 17,28 | 178,2 | 2006 | |
| Virtanen F | 11,6 | K | 15,79 | 177,3 | 2017 | |
| Virtanen J | 20 | 14,03 | 178,1 | 2006 | ||
| Virtanen Z | 34 | N | 16,75 | 176,7 | 2006 | |
| Väisälä | 8,12 | K | 25,9 | -47,9 | (1951?) / 1973 | Yrjö Väisälä (1891-1971); Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen professori; geodeetti, tähtitieteilijä ja optiikan kehittäjä, asteroidien (128 kpl) ja komeettojen (3 kpl) löytäjä. |
| Halk. = virallinen halkaisija kilometreissä. | ||||||
| Ikälyhenteet vanhimmasta nuorimpaan: eN = esinektarinen, eN-N = esinektarinen tai nektarinen, N = nektarinen, I = imbrinen (mI = myöhäisimbrinen), I-E = imbrinen tai eratostheninen, E = eratostheninen, K = kopernikaaninen. | ||||||
| Leveysaste positiivinen pohjoiseen, pituusaste positiivinen itään. | ||||||
| Nim. / Hyv. = nimen ensimmäinen esiintyminen ja virallinen hyväksymisvuosi. Satelliittikraatterien osalta mainittu vain hyväksymisvuosi. | ||||||
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti