Valoa pimeyteen

NASA julkisti eilen tehneensä valintansa Etelä-Korean ilmailu- ja avaruusjärjestö KARIn Korea Pathfinder Lunar Orbiter (KPLO) -kuuluotaimeen tulevaksi amerikkalaisintrumentiksi. Valinnassa päädyttiin Arizona State Universityn ja Malin Space Science Systemsin valmistamaan ShadowCamiin. Laite perustuu huikean menestyksekkään Lunar Reconnaissance Orbiterin (LRO) kahteen Narrow Angle Cameraan (NAC), mutta sen on tarkoitus olla peräti 800 kertaa herkempi. Nimensä mukaisesti kameran on tarkoitus kuvata Kuun varjossa pysytteleviä alueita, eli sen navoilla "ikuisessa pimeydessä" sijaitsevien kraatterien pohjia.

Taiteilijan näkemyksessä ShadowCam on kuvaamassa Shackletonin pohjaa lähellä Kuun etelänapaa. Kuva: NASA.

Korean KPLO-kuuluotaimeen tuleva ShadowCam. Kuva: ASU / MSSS.

Vaikka suoraa auringonvaloa ei näihin kraattereiden pohjiin osukaan, täysin pimeitä paikkoja ne eivät ole. Niihin nimittäin päätyy heijastunutta valoa ympäröivistä kraatterien reunoista. Tämän ansiosta varjoisista alueista on aiemminkin saatu sieltä täältä melko heikkotasoisia kuvia, kun NAC-kuvista on puristettu kaikki irti. Samoin LRO:n laserkorkeusmittarilla on mitattu kraatterien muodot. Nyt ShadowCamin myötä tilanne kuitenkin muuttuu merkittävästi, kun pääsemme oikeasti näkemään, miltä Kuun viimeisetkin enemmän tai vähemmän piilossa pysytelleet alueet todella näyttävät.

Napojen kraattereita ei kuvata pelkästä kuvaamisen ilosta, vaan tarkoitus on paikata NASAn määrittelemiä kuututkimuksen strategisia tietoaukkoja. Napojen varjoissa tiedetään esiintyvän vettä, mutta sen tarkka sijainti ja vallankin esiintymismuoto ovat vielä lähinnä valistuneiden arvailujen varassa. Tarkempi selvyys asiasta saadaan vasta navoille suuntautuneiden laskeutujien myötä. Tällaisia suunniteltuja vesivarantoja tutkivia hankkeita ovat muun muassa NASAn Resource Prospector-laskeutuja sekä Venäjälle niin tyypillisen puliveivauksen ja ESAn byrokraattisuuden takia jatkuvasti muuttuvat Venäjän/ESAn/Intian Luna-Glob- ja etenkin Luna-Resurs-ohjelmat. KPLO on kuitenkin oman epätieteellisen näppituntumani perusteella huomattavasti lähempänä toteutumistaan kuin venäläisvetoiset hankkeet.

Moni olisi kenties ShadowCamia mieluummin nähnyt KPLO:n mukana esimerkiksi suoremmin veden globaalista esiintymisestä kertovan amerikkalaislaitteen, esimerkiksi spektrometrin. Kuvat kun kuitenkin ovat "vain" kuvia. Veden globaaliin kartoitukseen viritetyllä spektrometrillä ei kuitenkaan olisi päästy napojen merkittävien vesivarastojen kimppuun. Vaikka ShadowCam ei siis pystykään suoraan vettä havaitsemaan, tullee se silti olemaan merkittävässä osassa suunniteltaessa kohteita, jonne esimerkiksi Resource Prospector voitaisiin lähettää.
 
KPLO on toki paljon muutakin kuin pelkkä ShadowCam. Luotain on määrä laukaista toistaiseksi määrittelemättömällä kaupallisella raketilla Kuuta kiertävälle radalle vuoden 2018 loppuun mennessä, luultavasti joulukuussa 2018. KPLO kartoittaa Kuuta 100 km:n polaariradalta vuoden ajan tehden mittauksia ShadowCamin lisäksi neljällä korealaisella mittalaitteella. Näistä Lunar Terrain Imager kuvaa Korean suunnitellun kuulaskeutujan ja -kulkijan mahdollisia laskeutumispaikkoja alle viiden metrin erotuskyvyllä. Wide-Angle Polarimetric Camera puolestaan tutkii Kuun pintakerroksen eli regoliitin ominaisuuksista valon polarisaation perusteella. Itse odotan paljon KPLO:n magnetometrilta, sillä se voi tuoda kaivattua lisävalaistusta esimerkiksi kummallisten kiehkuroiden olemukseen. Gammaspektrometrillä puolestaan kartoitetaan Kuun pinnan geokemiaa, mukaan lukien vedyn esiintyminen.

NASAn omin voimin toteuttamiin miehitettyihin lentoihin tähtäävän SLS-ohjelman ensimmäisen koelennon siirtyessä yhä kauemmas tulevaisuuteen, on oikein mukava samaan aikaan kuulla myönteisiä ja ennen kaikkea uskottavia uutisia miehittämättömien lentojen puolelta. Eritoten kun kohteena on Kuu.