sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Kuun lähipuolen kraatterien määrä

Viime perjantaina ilmestyneessä alati ansiokkaassa kotimaisessa tiedelehdessä käsiteltiin kysymyspalstalla Kuun lähipuolen kraattereiden määrää. Kysymykseen kraatterien määrästä on tietenkin mahdotonta antaa vastausta, koska pienimpiä makroskooppisia kraattereita ei kukaan pysty laskemaan, mikrokraattereista nyt puhumattakaan.

Ongelmaa voi kuitenkin yrittää kiertää kertomalla kuinka paljon on tietyn kokoisia kraattereita, tai kuinka moni niistä on nimetty. Vastauksessa mainittu vähintään miljoona kilometrin läpimittaista kraatteria koko Kuun pinnalla kuulosti minusta oikealta, mutta lähipuolen nimettyjen kraatterien määräksi ilmoitettu noin 700 tuntui olevan raskaasti alakanttiin. Jotta mieleni sai rauhan, piti nuo arviot tietenkin tarkistaa.

Stuart Robbins on laskenut monta kraatteria, aika usealla eri taivaankappaleella. Jos puhutaan pelkistä törmäyskraatterien määristä, itse pidän hänen työtään alalla luotettavimpana. Tähän vaikuttaa merkittävästi se, ettei hän käytä työssään automaattista kuvantunnistusta, vaan jokaisen kraatterin on ihminen tarkastanut. Ihmisaivot ovat hahmontunnistuksessa vielä täysin ylivertaiset laskualgoritmeihin verrattuna. Robbinsin uusimpien, toistaiseksi vasta kokousabstraktin ja posterin asteella olevien tulosten mukaan Kuussa on 9337 vähintään 15 km:n läpimittaista kraatteria. Tältä osin lehdessä mainittu yli 6000 20-kilometristä vaikuttaa siis oikealta.

Kun Kuun pinnasta on tutkittu 35%, sisältäen suurimman osan vähäkraatterisista mare-alueista, on vähintään kilometrin kokoisia kraattereita Robbinsin mukaan 390 474. Tasaisen vauhdin taulukolla yli kilometrisiä kraattereita olisi koko Kuun alueella siis pitkälti toista miljoonaa. Koska ylängöillä kraatteritiheys on kuitenkin erittäin paljon suurempi kuin tasangoilla, tulee todellinen lukumäärä olemaan merkittävästi suurempi. Suuruusluokka oli kuitenkin tässäkin aivan oikein.

Sitten päästäänkin kiinnostukseni herättäneeseen väitteeseen, eli lähipuolen nimettyjen kraatterien määrään. Asiaa voi varsin helposti tutkailla netistä saatavien luetteloiden avulla. USGS:n viralliset kraatteritaulukot ovat tietenkin ilmeisin ratkaisu. Jos ei viitsi käyttää USGS:n hakukoneen suodatuksia tai itse kääntää tekstimuotoisia taulukoita taulukkolaskentaohjelmaansa, voi käyttää LPI:n nimettyjen kraatterien tietokantaa¤, jonka viimeisimmässä, viime syksynä julkaistussa versiossa kraatterien koordinaatit ja läpimitat on otettu USGS:n luettelosta.

Kuun lähipuolella on noin 6375* virallisesti nimettyä
kraatteria. Kuva: NASA / ASU / LROC / USGS.
Tietokantojen tarkastelu osoitti alkuperäisen näppituntumani olleen oikea. Lehdessä mainittu noin 700 nimettyä lähipuolen kraatteria on nimittäin lähes suuruusluokan verran liian pieni. Omien laskujeni mukaan Kuun lähipuolella (määriteltynä 90°W–90°E, 90°N–90°S) on noin 6375* virallisesti nimettyä kraatteria.

Ihan helposti ei aukea, mistä tuo lehden vastauksessa annettu 700 on saatu. Vaikka nimilaskuista jostain syystä unohdettaisiin niin "Apollo-kraatterit"§ kuin "satelliittikraattereiksi" yleensä kutsutut "pääkraatteria" ympäröivät kraatterit, joiden nimenä on "pääkraatterin" nimi ja sen perässä kirjain (siis vaikkapa Messier A) ja jotka ovat olleet vuosisatoja käytössä ja virallisesti hyväksyttyjäkin jo kymmenen vuotta, on kerrottu tulos silti noin 30% liian pieni. Oma laskuni nimittäin antaa vastaukseksi noin 910* kraatteria.

Aivan kaikkea, mitä painetussa sanassa sanotaan, ei siis välttämättä aina kannata suoralta kädeltä uskoa.



¤LPI:n tietokannan käytössä on huomattava, että mukana ovat törmäysaltaat, jotka virallisesta luettelosta puuttuvat, mutta ne on aineistosta helppo suodattaa pois. Samoin listassa ovat Apollo-lentojen aikaan nimetyt, nykyään virallistetut kohteet, joista osa on yksittäisten kraatterien sijasta kraatteriryppäitä. LPI:n sivuilla olevaa versiota päivitetään harvoin, mutta ajantasaisimman version saa aina halutessaan minulta, minä kun tietokannasta olen vastuussa.

*"Noin" siksi, että kaikissa isoissa luetteloissa voi aina olla pieniä virheitä. Lisäksi laskutulos riippuu siitä, kuinka kysymystä tulkitaan. Yksi ongelma on, että sittemmin virallistettujen Apollo-ohjelman yhteydessä nimettyjen kraatterien nimien joukossa on kraatteriryppäitä. Lisäksi kaikki nimetyt kraatterit eivät ole törmäyskraattereita, vaan joukossa on vulkaanisia rakenteita, kuten vaikkapa Hyginus ja Birt E ja F.  

§Linkissä annettu USGS:n "Landing site name" -luettelo sisältää kraatterien lisäksi myös muut kohteet. LPI:n luettelossa on vain kraatterit ja kraatteriryppäät.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti