Tälle sivulle olen koonnut pieniä maistiaisia lähinnä erilaisista geologiaa, mineralogiaa, törmäyskraattereita ja planeettoja käsittelevistä näyttelyistä – niin isommista kuin hyvin pienistäkin – joita olen ainakin joiltain osin ollut toteuttamassa. Näistä suurin osa juontaa juurensa suunnilleen vuosina 2016–2018 Järviseutu-Seura ry:n hallinnoimiin ja Leader Aisapari ry:n rahoittamiin hankkeisiin, joissa olin suunnittelemassa ja toteuttamassa näyttelyitä Etelä-Pohjanmaan Järviseudulle.
Sinivihreällä on otsikoitu ne näyttelyt, joiden sisällöstä ja toteuttamisesta olin täysin tai suurimmaksi osaksi vastuussa, vaaleanpunaisella puolestaan ne, joita olin lähinnä vain rakentamassa ja/tai sisältöä kevyesti muokkaamassa.
Päivitetty viimeksi 18.10.2024.
2024
Suomalaiset Kuussa
Vuonna 2018 Aisapari ry:n rahoittamassa ja Järviseutu-Seura ry:n hallinnoimassa AstroPlan-hankkeessa tein valokuvanäyttelyn seitsemästä suomalaisesta tai suomalaistaustaisesta tutkijasta, jotka ovat saaneet nimensä Kuun karttoihin, sekä heidän mukaansa nimetyistä 39:stä kraatterista. Näyttely meni valmistuttuaan suoraan varastoon, jossa se muhi useamman vuoden. Kesällä 2022 se saatiin kuitenkin hotelli Kivitipun erään kokoushuoneen takaseinälle. Siellä sitä ei varmasti kovinkaan moni päässyt näkemään. Kivitipun konkurssin jälkeen näyttelykin oli tietysti täysin tyhjän panttina, kunnes se yllättäen saatiin lokakuuksi 2024 Lappajärven kirjastoon esille.
Näyttely perustuu nykyisin Lappajärven kunnan omistamiin aikoinaan Oulun yliopistossa toimineen NASAn Pohjoismaisen planeettakuva-arkiston Lunar Orbiter- ja Apollo-valokuviin Kuusta. Aiempaan verrattuna vuoden 2024 näyttelyversiossa on päivitetyt kuvatekstit.
Sijainti: Lappajärven kirjasto, Hyytisentie 5, LappajärviEsilläoloaika: Lappajärven kirjastossa 1.–31.10.2024. Lisäksi Kivitipussa kokoushuoneen takaseinällä kesästä 2022 alkaen 6.4.2024 saakka.
Toteutus ja rahoitus: Järviseutu-Seura ry., Aisapari ry., Lappajärven kunta, Lappajärven kirjasto, Kraatterijärvi Geopark
Avoinna: kirjaston aukioloaikoina
Huom: Näyttelyyn liittyi myös 7.10.2024 pidetty luento.
 |
| Seitsemässä kuvassa ja niiden kuvateksteissä esitellään suomalaiskraatterit ja -tutkijat. Jarmo Korteniemen tyylikkäästi toteuttamassa johdantotaulussa puolestaan kerrotaan hieman kuvien taustasta ja annetaan yleistietoja suomalaiskraattereista. |
 |
| Johdantotaulusta käy ilmi muun muassa kaikkien suomalaiskraatterien sijainti ja koko. |
 |
| Gyldéniä esitellään komealla Apollo 16:n viistokuvalla. |
Järviseudun tuulimyllyt ja kärnäiitti Markin museossa
Kesäoppaana toimiessani löysin Markin museon yläkerran nurkasta höyliä sisältäneen hyllyn alta pari pölyn ja lian peittämää merkitsemätöntä kivenlohkaretta. Kiviä pyyhkäistessäni totesin ne suureksi ilokseni kärnäiiteiksi, joita oli käytetty tuulimyllyjen vaaka-akseleiden alla. Ensimmäisen tällaisen olin löytänyt pari vuotta aiemmin Evijärven Väinöntalolta alkujaan Lappajärven Itäkylästä tuodusta myllystä. Tämä oli niin kiehtova ja maailman mittakaavassakin sen verran poikkeuksellinen löytö, että kivet oli saatava esille. Niinpä kirjoittelin esittelytekstin ja laitoin kivet Raamatun kivien kanssa samaan huoneeseen näytteille. Loppukesällä Kortesjärvi-Seuran puheenjohtaja Mauri Jokela toi paikalle myös kiillegneissin, jota on ilmeisesti käytetty myllyn pystyakselin alla.
Sitä en tiedä, ovatko kivet esillä Markin museossa myös jatkossa. Joka tapauksessa aihe on niin kiinnostava, että aivan varmasti jossain muodossa palaan siihen.
Raamatun kivet edelleen Kortesjärven Markin museossa
Raamatun kivet -näyttely, josta tarkempaa tietoa löytyy alempaa, oli kolmatta ja viimeistä kesää esillä Markin museossa Kortesjärvellä. Tällä kertaa poikkeuksellista oli, että olin itse museolla töissä oppaana, joten muutamille asiasta kiinnostuneille saatoin kertoa asiasta hieman enemmänkin.
 |
| Kesämainoksen kuvan graafisesta puolesta vastasi aikoinaan Jarmo Korteniemi, sen tekstistä ja viimeisen kesän mainoksesta vastuun kannan minä. |
Radiomallistoa 1920–70-luvuilta
Markin museon uutuusnäyttelynä kesällä 2024 oli upea otos Juhani Viitalan radiokokoelmasta. Itse en tiennyt radioista mitään ja museo-oppaana toimiessani tämä oli toki joltisenkinmoinen ongelma. Näyttelyhuoneessa oli Juhanin tekemä lappunen, jossa oli numerojärjestyksessä radioiden mallit ja vuodet. Huomasin kuitenkin, että ihmiset eivät sitä käyttäneet ja kiersivät näyttelyn todella nopeasti läpi. Niinpä pyysin Juhanin paikalle kertomaan minulle radioista. Hänen kertomansa ja netistä tekemäni tiedonhankinnan pohjalta kirjoittelin sitten lyhyet esittelytekstit kullekin radiolle. Oli siitä ainakin se hyöty, että ihmiset alkoivat viipyä kauniiden ja kiehtovien radioiden äärellä hieman pidempään silloinkin kun eivät halunneet kysyä oppaalta eli minulta mitään.
Näyttelyn mahdollisesta jatkosta itselläni ei ole tietoa.
 |
| Juhani Viitalan kokoaman radionäyttelyn vanhempaa puoliskoa. Taustalla olevan Kortesjärven koulujen valokuvanäyttelyn kanssa itselläni ei ollut mitään tekemistä. |
 |
| Kuten tyylistä huomaa, näyttelyn mainoslappunen oli ihan itse tehty... |
 |
| Radioiden esittelytekstit olivat myös tekemiäni. |
2023
Raamatun kivet Kortesjärvellä
Vuonna 2021 Soinissa esillä ollut Raamatun kivet -näyttely siirtyi kesäkaudeksi 2022 Kortesjärven keskustaan Markin museoon. Näyttely jatkaa samoissa tiloissa myös kesällä 2023! Esillä on reilut 400 näytettä edustaen noin 40:ää Raamatussa mainittua kiveä tai mineraalia. Tarkempi näyttelyn kuvaus on luettavissa vuoden 2021 Soinin näyttelyn yhteydestä ja kuvia Markin museon näyttelystä on esillä viime vuoden näyttelyn kohdalla.
Näyttelyssä vierailun taustaksi voi lukea vaikkapa tekemäni näyttelyoppaan tai myös allakin olevan Järviseudun Sanomien nettisivulta poimitun Mauri Jokelan kirjoittaman puffin. Näyttelyn avajaiset ovat lauantaina 1.7.
2022
Nuken mekot ja nallen tamineet – kotitekoisia nukenvaatteita ja nukkekoteja
Tämä oli itselleni vähän erikoisempi pienimuotoinen osallistuminen näyttelyn käytännön rakentamiseen. Kauhavan museointendentti Hanna Rieckin suunnittelemassa ja toteuttamassa upeita nukkekoteja ja nuken vaatteita esittelevässä näyttelyssä sain olla mukana kirjoittamassa ja editoimassa näyttelyesineiden esittelytekstejä. Näyttelyssä on myös suurennoksia vanhoista valokuvista, jotka kertovat nukkejen historiasta Suomessa. Olin työstämässä niidenkin esittelytekstejä ja ripustamassa itse kuvia. Kyseessä on Kauhavan Puukko- ja tekstiilimuseon vaihtuva näyttely 2022–2023, joskin osa esineistä on nähtävissä vain tämän kesän.
 |
| Ritva Sompinmäen valmistamia nukenvaatteita. |
 |
| Riitta Koukkusen valmistama nukkekoulu. |
 |
| Finna.fi -palvelun kautta hankitut kuvat kertovat nukkejen historiasta Suomessa. |
Raamatun kivet Kortesjärvellä Markin museossa
 | |||
| Lapislatsulia luonnollisena ja hiottuna. |
Näyttelyssä vierailun taustaksi voi lukea vaikkapa tekemäni näyttelyoppaan tai myös allakin olevan Järviseudun Sanomien nettisivulta poimitun Mauri Jokelan kirjoittaman puffin.
Raamatun kiviä pääsee katselemaan jo keskiviikosta 29.6. alkaen, mutta varsinaiset avajaiset ovat lauantaina 2.7. klo 11.00. Olen tuolloin paikalla ja pidän 15–20 minuutin esittelyn aiheesta. Avajaisten yhteydessä tehty Järviseudun Sanomien haastattelu tulee Haastatteluja ja lehtijuttuja -sivulle vielä jossain vaiheessa.
Sijainti: Markin museo, Jääkärintie 71, Kortesjärvi (Kauhava)
Esilläoloaika: 29.6.–7.8.2022, 27.8.2022
Avoinna: ke–su klo 12–17, la 27.8. klo 10–15
 |
| Seinillä on lyhyet tietopläjäykset esillä olevista mineraaleista. |
 |
| Järviseudun Sanomien nettisivulla 15.6.2022 julkaistu Raamatun kivien puffi. |
 |
| Kvartsi kulkee Raamatussa nimellä kristalli. Sillä tarkoitettiin omamuotoisia kvartsikiteitä eli vuorikiteitä. Kuva: T. Öhman. |
 |
| Näyttelyn mainosjuliste on edelleen Jarmo Korteniemen käsialaa. |
Mars- ja Merkurius-kuvia Soinissa
Vuoden 2021 Mars- ja Merkurius-näyttelyiden kuvat ovat esillä Soinin Kuninkaantuvalla kesäkauden 2022 ajan. Facebookissa olleen kuvan perusteella luotainkuvien selitetauluja ei mukana ole, joten sikäli tämä Soini-Seura ry:n planeettakuvanäyttely on keskimääräiselle kävijälle aika turha, koska alkuperäiseen näyttelyyn kuvia ei suinkaan valittu pelkän visuaalisuutensa vuoksi vaan siksi, että ne kertovat jotain kiinnostavaa Marsin ja Merkuriuksen geologisesta historiasta. Ilman selitteitä kertomus jää aika ohkaiseksi... no, ilmeisesti tilaa selitteille ei ollut. Tiedossani ei myöskään ole, onko esillä täydet Mars- ja Merkurius-näyttelyt vai jonkinlainen valikoima, sillä mediatiedot kuvien määrästä vaihtelevat.
Todettakoon vielä selvyyden vuoksi, että minulla tai kenelläkään Arctic Planetary Science Institute ry:n jäsenellä ei ollut osaa eikä arpaa näiden Soinin eikä ilmeisesti Kauhavan lukiolla talvella olleiden näyttelyiden toteutuksessa. Ainoastaan vuoden 2021 Kortesjärven näyttely oli minun toteuttamani.
Sijainti: Kuninkaantupa, Multiantie 27c, Soini
Esilläoloaika: 7.6.2022–13.8.2022
Avoinna: ti–la klo 12–17
 |
| Katkelma Torstai-lehden nettijutusta 22.6.2022. Näköislehdessä oli paljon lyhyempi maininta planeettakuvista. Myös Järviseutu-lehdessä oli 16.6.2022 maksumuurin takana ainakin jonkinlainen maininta aiheesta. |
 |
| Katkelma Ähtärinjärven Uutisnuotan Kesälehti 2022:n jutusta. Todellisuudessa useimmat kuvat ovat selvästi suurempia kuin A3. |
2021
Mars- ja Merkurius-kuvanäyttelyt Kortesjärvellä
 | ||
| Planeettakuvat vievät Markin museosta yhden huoneen. | |
Molemmissa näyttelyissä on yhdeksän kuvaa tai kuvakollaasia, sekä kuvissa näkyviä pinnanmuotoja selittävät kuvatekstit. Mars-näyttely koostuu NASAn Marsia kiertäneiden Mariner 9- ja Viking 1 & 2 -luotainten kuvista. Merkurius-kuvat puolestaan ovat peräisin kolmesti Merkuriuksen ohittaneelta Mariner 10 -lennolta ja luotainkuvien pohjalta tehdyistä kartoista. Kyseessä eivät ole nettikuvien tulosteet, vaan aidot NASAn valmistamat valokuvavedokset. Vaikka nykyisin valtaosa NASAn luotainlentojen tuottamasta kuva-aineistosta on olemassa myös sähköisessä muodossa, kaikkia näyttelyissä esillä olevia kuvia ei Internetistä saatavilla ole.
 |
| Mariner 10 sai otettua Merkuriuksesta myös jonkin verran stereokuvapareja, jotka mahdollistavat pinnan kolmiulotteisen tarkastelun. Tyylikkäiden kuvatekstikylttien ilmeestä ja valmistuksesta vastasi suomalaisissa kuuharrastuspiireissä hyvin tunnettu Oskari Syynimaa. Kuva: T. Öhman. |
Mars-
ja Merkurius-näyttelyt ovat omia kokonaisuuksiaan. Molemmat ovat kuitenkin yhtä
aikaa esillä Kauhavan Kortesjärvellä Markin museossa. Viehättävä, vanhan viljamakasiinin kahteen kerrokseen rakennettu kotiseutumuseo sijaitsee Kortesjärven keskustassa, osoitteessa Jääkärintie 71 (heti tien toiselta puolelta löytyvät niin Kortesjärven Luontomuseo kuin Suomen Jääkärimuseokin). Vieraat voivat tuoda näyttelyhuoneen vitriineihin esille myös omia avaruusaiheisia pienoismalleja, leluja ja muuta asiaankuuluvaa.
Markin museo on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin klo 12–17 8.8.2021 saakka. Sitä ylläpitää
Kortesjärvi-Seura ry. Valokuvanäyttelyyn on vapaa pääsy.
Sijainti: Markin museo, Jääkärintie 71, Kortesjärvi (Kauhava)
Esilläoloaika: 3.7.2021–8.8.2021
Avoinna: ke–su klo 12–17
 |
| Molemmista planeetoista on näyttelyhuoneen oven pielessä esillä myös Jarmo Korteniemen kaunista ja havainnollista infografiikkaa sisältävät johdantoposterit. Ne kannattaa lukaista ennen itse valokuviin perehtymistä. Kartoista myös selviää suunnilleen, miltä alueilta kuvat on otettu. Minä tein tekstit ja ideoin sisällön, Jarmo teki grafiikat, taiton ja editoinnin. Kuva: T. Öhman. |
 |
| Planeettakuvanäyttelyiden avajaiset olivat osa Kortesjärven Suvipäiviä. Koko Aviisin Suvipäivät-puffin voi lukea lehden näköisversiosta. Välimerkkivirheet tekstiini lisäsi tietääkseni toimitus. |
Huom: Mars- ja Merkurius-näyttelyt tiettävästi siirtyivät marraskuun 2021 puolivälissä Kauhavan lukiolle, jossa ne lienivät nähtävissä loppuvuoden ajan. Tarkempaa tietoa asiasta ei itselläni ole, mutta näin toisen käden tietona kuulin.
Raamatun kivet Soinissa
Jo jokunen vuosi sitten Järviseutu-Seura ry:n Kraatterijärven mineraalimaailma -hankkeen alempana esiteltyjen toteutuneiden kivinäyttelyiden ohella kokosin alustavasti joitakuita kivilaji-, mineraali- ja korukivinäytteitä sitä silmällä pitäen, että niistä voitaisiin joskus tarvittaessa toteuttaa myös Raamatun kivet -näyttely. Aikaa kului ja kivikokoelma siirtyi Lappajärven kunnan omistukseen. Kesällä 2020 Järviseutu-Seurassa samoin kuin Soini-Seurassa kuitenkin heräsi uudelleen ajatus siitä, että ainutlaatuisella kivikokoelmalla voisi olla jotain parempaakin käyttöä kuin Lappajärven entisessä putkassa makuuttaminen. Päädyin kokoamaan näyttelyn ja tekemään sille näyttelyoppaat kesän 2021 näyttelykaudeksi.
Näyttelyn idea on esitellä reilut 40 Raamatun eri käännöksissä mainittua kivilajia, mineraalia, korukiveä tai perinteisesti korukiveksi luokiteltua elollisen luonnon tuotetta. Vitriineihin on poimittu noin 400 erillistä näytettä. Samalla tietenkin siteerataan Raamatun jakeita, joissa nämä kivet mainitaan. Kyseisiä Raamatun jakeita on myös kuunneltavissa QR-koodien takana SoundCloud-palvelussa.
Näyttelyä varten on ResearchGate-palvelussa tarjolla kaksi opasta. Raamatun kivet – Pikaopas kiireiselle kävijälle (16 s.) on ladattavissa tästä linkistä. Huomattavasti laajempi Raamatun kivet – Näyttelyopas (79 s.) löytyy puolestaan täältä. Näyttelyopasta ei tietenkään ole tarkoitettu kannesta kanteen luettavaksi, vaan näyttelyn ulkopuolella ajattelisin sen kenties toimivan opettavaisen vessalukemiston tyyppisenä tekstinä. Toisin sanoen siitä voi löytää kaikenlaisia pieniä detaljeja esimerkiksi mineralogiasta, geologiasta ja mineraalinimien etymologiasta, sekä osin myös historiasta ja arkeologiasta.
Lienee myös syytä korostaa, että aiheestaan huolimatta kyseessä ei ole uskonnollinen tai hengellinen näyttely, eikä oppaissa tai näyttelyssä oteta minkäänlaista uskonnollista tai hengellistä kantaa Raamatun teksteihin, tai tulkita niitä.
 |
| Ametisti on yksi arvostetuimmista kvartsin värimuunnoksista. Kuva: T. Öhman. |
Näyttelyn alkuperäisideasta en voi ottaa kunniaa (pienimuotoisesti tämän kokoelman Raamatun kiviä oli esitelty jo Vaasassa), mutta muutoin vastasin koko näyttelyn ja oppaiden tekemisestä itse. Kustannukset kuittasi Järviseutu-Seura ry ja näyttelytiloista vastaa Soini-Seura ry. Näytteet omistaa Lappajärven kunta.
Sijainti: Kuninkaantupa, Multiantie 27c, Soini
Esilläoloaika: 2.6.2021–14.8.2021; tilauksesta ryhmille 20.10.2021 saakka
Avoinna: ti–la klo 12–17
Näyttelystä kertoivat niin Torstai-lehti kuin Järviseudun Sanomatkin.
Näyttelyoppaassa havaittuja painovirheitä:
- s. 61, kuvateksti, toinen rivi, lukee: alajärveltä. Pitäisi lukea: Alajärveltä.
 |
| Korallit ovat elävän luonnon tuotteita, eivätkä siten mineraaleja. Ne kuitenkin koostuvat mineraaliaineksesta, ja ne on vuosituhansien ajan käytännössä rinnastettu mineraaleihin ja korukiviin. Niin on myös Raamatussa, minkä vuoksi koralleja on esillä myös Raamatun kivet -näyttelyssä. Kuva: T. Öhman. |
 |
| Noin 400 näytettä mahtuu aika kompaktiin näyttelytilaan kun tarvis on. Kuva: T. Öhman. |
Huom: Raamatun kivet -näyttelyä on alustavasti kaavailtu kesäksi 2022 Kortesjärven Markin museoon. Palattaneen tähän aiheeseen kesemmällä.
2019
Summasen pirstekartio Saarijärven Luontotuvalla
Saarijärven kierrätyskeskuksessa pitämäni esitelmän jälkeen kiertelin Summasen ympäristössä Lanneveden kyläaktiivi Heikki Takalan kanssa. Tiedossa jo vanhastaan oli, että Lanneveden kylätalo Sampolan pihaan viedyn suuren upean pirstekartion ja toisen Kivikauden kylään (ks. alla) päätyneen vähemmän näyttävän todella ison pirstekartiolohkareen alla pellonlaidan kivirauniossa oli myös kolmas, hieman pienempi mutta kohtalaisen lupaavalta näyttänyt pirstekartiolohkare. Nyt kun isommat lohkareet olivat sen päältä poissa, asian pääsi varmistamaan. Totesin Heikille, että tämänhän voisi vaikka viedä Saarijärven kierrätyskeskuksen Luontotuvan geologiseen näyttelyyn ennen kuin se päätyy yksityisen keräilijän kokoelmiin. Heikki pani toimeksi, ja jo seuraavana päivänä lohkare oli Luontotuvalla. Kierrätyskeskuksen henkilökunta Kaisa Rautiaisen johdolla pisti lohkareen esille, ja minulta pyydettiin sen yhteyteen lyhyt esittelyteksti.Sijainti: Luontotupa, Saarijärven kierrätyskeskus, Oppitie 2, Saarijärvi
Esilläoloaika: 8(?)/2019–
Avoinna: ma–pe klo 9–16, la klo 9–14, arkipyhinä suljettu
 |
| Summasen pirstekartio Saarijärven Luontotuvan geologisessa näyttelyssä. Teksti on minun, fonttivalinta ei. Kuva: Kaisa Rautiainen / Saarijärven kierrätyskeskus. |
Summasen törmäyskraatteri Saarijärvellä
Osana Saarijärven Museota toimivassa, kauniissa Summassaaressa sijaitsevassa Kivikauden kylässä avautui 12.6.2019 ulkoilmanäyttely, jossa kerrotaan Summasen törmäyskraatterista. Nykyiseltä läpimitaltaan noin 2,6-kilometrinen Summanen on Suomen kahdestoista todistettu törmäyskraatteri. Vastasin näyttelyn teksteistä ja kuvasuunnittelusta. Grafiikasta ja näyttelyn esillepanosta puolestaan olivat vastuussa Janne Timperi ja näyttelyidean isä Kari Kotilainen Saarijärven museosta. Pirstekartiolohkareen toivat esille Lanneveden kyläaktiivit Pekka Rämänen ja Heikki Takala. Kuvia näyttelyn käyttöön antoivat FM, diplomigemmologi Satu Hietala Geologian tutkimuskeskuksesta ja PhD Jüri Plado Tarton yliopistosta.Näyttelyn suunnittelussa kävin Jaakobin painia tekstin määrän ja omasta mielestäni oleellisten asioiden sivuuttamisen suhteen. Lopputulosta voi perustellusti pitää tekstimäärän osalta liian raskaana, mutta päädyin käyttämään mahdollisesti ainutkertaisen tilaisuuden kertoa yleisölle perusasiat Summasen kraatterista oikomatta aivan ylettömästi.
Summasesta kertovaan näyttelyyn tutustuessa kannattaa tietenkin samalla perehtyä myös Kivikauden kylän muihin kohteisiin, joissa kerrotaan paitsi alueen kiehtovasta arkeologiasta, myös maaperägeologiasta.
Sijainti: Kivikauden kylä, Kivikirveentie 10, Saarijärvi
Esilläoloaika: 6/2019–
Huom! Näyttelyyn tutustuminen vaatii yleensä Kivikauden kylän pääsylipun lunastusta. Ilmaiset näyttelyn esittelyt järjestetään 12.6. ja 17.7.2019. Kivikauden kylä on auki yleisölle vain kesäisin.
 |
| Näyttelyn avajaistilaisuus 12.6.2019. Kuva: Saarijärven museo / Janne Timperi. |
2018
Etelä-Pohjanmaan kuntakivet Lappajärvellä
Lappajärven kirjastossa avautui juhannuksen alla 2018 näyttely, jossa esillä ovat Etelä-Pohjanmaan kuntakivet. Vuonna 1995 viisitoista silloista eteläpohjalaista kuntaa valitsi Lakeuden Kivikerho ry:n esityksestä itselleen nimikkokivilajit tai -mineraalit. Kaikki kuntakivet soveltuvat korukiviksi, ja joukossa on tavallisten mineraalien lisäksi mineraali- ja kivilajiharvinaisuuksiakin. Esimerkiksi Lapuan kuntakivi sinikvartsi on peräisin merivedestä saostuneesta kvartsista, joka muodostaa Suomen suurimman metaserttiesiintymän. Lappajärven kuntakivi kärnäiitti on puolestaan Suomen nuorin kivilaji ja samalla mm. tunnetuin törmäyssyntyisistä kivilajeistamme. Ensimmäisestä julkaistusta kärnäiittitutkimuksesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 160 vuotta, joten siinäkin mielessä kärnäiittiä on syytäkin mainostaa paitsi Lappajärvellä, myös laajemminkin.Näyttelyä tukee kirjoittamani opas, joka on vapaasti saatavilla ResearchGaten kautta. Opas on toki myös luettavissa näyttelyn yhteydessä Lappajärven kirjastossa.
 |
| Kärnäiitti on paitsi Suomen nuorin kivilaji, myös Lappajärven kuntakivi ja koko Etelä-Pohjanmaan maakuntakivi. Näyttelyssä on kärnäiittiä esillä sahattuna, kiillotettuna, pinnaltaan rapautuneena irtokivenä, sekä tuoreen murtopinnan paljastavana lohkareena. Kuva: T. Öhman. |
Toimin Etelä-Pohjanmaan kuntakivet -näyttelyn suunnittelijana, ja fyysisestä toteutuksesta vastasin yhdessä Kraatterijärven mineraalimaailma -hankkeen projektipäällikkö Hannu Nevalan kanssa. Näyttelyoppaan taitosta vastasi Jarmo Korteniemi.
Sijainti: Lappajärven kirjasto, Hyytisentie 5, Lappajärvi
 |
| Ylistaron kuntakivi rodoniitti on harvinainen mangaanipitoinen mineraali, jonka merkittävin esiintymisalue Suomessa on Ylistaron Vittingissä. Kuva: T. Öhman. |
 |
| Kunnat katoavat, mutta kivet pysyvät. Lepidoliitti on harvinainen, kauniin violetti litiumpitoinen kiillemineraali, jota esiintyy melko runsaasti entisen Peräseinäjoen kunnan alueella sijaitsevassa Haapaluoman louhoksessa. Kuva: T. Öhman. |
 |
| Etelä-Pohjanmaan kuntakiviä esillä Lappajärven kirjastossa. Kuva: T. Öhman. |
Kaunis ja kiehtova kvartsi Evijärvellä
Kesäkuussa 2018 avautui Evijärven uudistuneessa kirjastossa näyttely ”Kaunis ja kiehtova kvartsi”. Siinä tutustutaan kvartsiin, joka on maankuoren kolmanneksi yleisin mineraali. Sen värikirjo on laajempi kuin millään muulla korukivellä, ja siitä tunnetaan kymmeniä erilaisia muunnoksia. Näyttely johdattelee kävijän maailmanympärimatkalle tutustumaan kvartsin muunnoksiin Evijärveltä Suomen poikki Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, Etelä-Afrikkaan, Intiaan, Australiaan ja Thaimaahan, päätyen Lappajärven törmäyskraatterin täysin muuttuneeseen kvartsiin. Matkalla kohdataan paitsi kvartsin erilaisia muunnoksia, myös tieteenhistorian merkkihenkilöitä ja tutustutaan mm. kvartsin moninaisiin käyttötapoihin ihmiskunnan esihistoriasta nykypäivään. 
Tein näyttelyä varten myös 30-sivuisen oppaan. Kaunis ja kiehtova kvartsi -näyttelyopas on luettavissa näyttelyn yhteydessä Evijärven kirjastossa. Oppaan sähköinen versio on myös vapaasti saatavilla, tällä hetkellä tosin vain ResearchGaten kautta. Oppaassa esitellään kaikki näyttelyssä mukana olevat 25 kvartsin – tai oikeammin sanottuna piidioksidin – muunnosta. Yksittäisiä näytteitä on näyttelyssä mukana noin 250.
Toimin näyttelyn suunnittelijana, ja fyysisestä toteutuksesta vastasin yhdessä Kraatterijärven mineraalimaailma -hankkeen projektipäällikkö Hannu Nevalan kanssa. Näyttelyoppaan taitosta vastasi Jarmo Korteniemi.
Sijainti: Evijärven kunnankirjasto, Voltintie 6, Evijärvi
Esilläoloaika: 6–11/2018
 |
| Kaunista ja kiehtovaa kvartsia on Evijärven kirjastossa kahdessa suuressa vitriinissä. |
 |
| Onyksi on joko kokonaan mustaa tai mustavalkoraidallista. Järviseutu-Seuran mineraalikokoelmassa on varsin runsaasti myös kivestä valmistettuja koruja ja koriste-esineitä. |
 |
| Tiikerinsilmä vaihettuu lähisukulaisekseen haukansilmäksi. Vasemmalla akaatteja, vasemmassa yläkulmassa opaaleja. |
 |
| Opaalin väriloiston kannalta sen rakenteessa oleva vesi on erittäin tärkeää, minkä vuoksi opaaleja kannattaakin säilyttää vedessä. Etualalla ja takana myös kuivana säilytettyjä opaaleja. |
 |
| Evijärven Kaunis ja kiehtova kvartsi -näyttelyssä esillä olevien näytteiden tärkeimmät löytöalueet maailmankartalla. Kuva: Jarmo Korteniemi |
Meripihkanäyttely Lappajärvellä
Syksyyn 2019(?) saakka Lappajärvellä esillä ollut näyttely kertoi Baltian meripihkan tarinan muinaisen Suomen metsistä Eridanos-jokea pitkin Baltiaan ja pohjoiseen Keski-Eurooppaan. Näyttelyssä pääsi mm. tutkimaan kymmeniä miljoonia vuosia sitten meripihkaan juuttunutta kärpästä mikroskoopilla.*Näyttelyn suunnittelijana toimi FM, diplomigemmologi Satu Hietala GTK:lta. Oma osuuteni näyttelyn valmistumisessa sisälsi posteritekstien muokkausta, näyttelyn fyysistä rakentamista, sekä valaistuksen suunnittelua ja toteutusta yhdessä projektipäällikkö Hannu Nevalan kanssa.
Sijainti: Hotelli Kivitippu, vaihtuvien näyttelyiden tila, Nykäläntie 137, Lappajärvi
Esilläoloaika: 1/2018–2019?
 |
| Suolaliuoksessa aito meripihka kelluu, mutta muoviset väärennökset uppoavat. |
 |
| Meripihkanäyttelyssä pääsi tutkimaan meripihkaan juuttunutta muinaista kärpästä mikroskoopilla.* |
*Ilkivaltaan rinnastettavan välinpitämättömyyden vuoksi kärpäsnäyte jouduttiin poistamaan näyttelystä heinäkuun 2018 loppupuolella.
2017
Kivitipun "teaserit" Lappajärvellä
Lappajärvelle, perinteikkääseen hotelli Kivitippuun oli kesällä 2017 tarkoitus tulla enemmänkin Järviseutu-Seuran näytteitä esille. Niistä esimakua antamaan rakennettiin yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kanssa Kivitipun aulan porrastasanteelle kaksi "teaseria". Vitriineistä toinen sisältää upeita korukiviä ja mineraalinäytteitä, toinen puolestaan lähinnä simpukoita ja koralleja.Matkan varrella suunnitelmat kuitenkin muuttuivat moneen kertaan, kuten niillä usein on tapana. Niinpä suurempaa yhtenäistä Järviseutu-Seuran kivilaji- ja mineraalinäyttelyä Kivitippuun ei koskaan tehty, vaan ainoastaan vieraileva, yllä esitelty meripihkanäyttely. Maistiaisia seuran kokoelmasta on kuitenkin Kivitipussa siis tarjolla. Vitriinit pyrkivät lähinnä tarjoamaan visuaalisen elämyksen, sillä tiedollista antia ei näissä teasereissa juuri ole.
"Houkutuslintujen" pääsuunnittelijana toimi FM, diplomigemmologi Satu Hietala GTK:lta. Oma osuuteni sisälsi näyttelyn fyysistä rakentamista, sekä valtaosan simpukka- ja korallivitriinin toteutuksesta yhdessä GTK:n Jari Nenosen kanssa.
Sijainti: Hotelli Kivitippu, aulan porrastasanne, Nykäläntie 137, Lappajärvi
Esilläoloaika: 6/2017–
2016
Lappajärven törmäyskraatterin kallioperä
Kraatterijärven georeitti -hankkeessa yksi osa työtä oli ihmisten tapaaminen ja Lappajärven törmäyskraatterin geologiasta kertominen. Tätä silmällä pitäen kokosin Lappajärven törmäyskiviä ja kohdekallioperää esittelevän (suurinta kärnäiittilohkaretta lukuun ottamatta) kevyen kiertävän mininäyttelyn ja tein näytteiden esittelytekstit. Näytteet olivat esillä niin Lappajärven kuin Vimpelinkin markkinoilla, ja samoja näytteitä käytin esimerkiksi Alajärven 4H-kerholaisille pitämässäni esityksessä.Sijainti: Lappajärvi, Vimpeli, Alajärvi
Esilläoloaika: kesä ja syksy 2016
Toteuttamattomat näyttelyt
Syksyllä 2018 valitsin kuvat, tein täydentäviä karttoja ja kirjoitin esittelytekstit Astroplan-hankkeessa kolmeen planeettakuvanäyttelyyn. Tekstit luki SoundCloud-palveluun QR-koodien taakse hankepäällikkö ja radioääni Hannu Nevala. Näyttelyiden teemoina olivat Lappajärven vertailukohdat, Suomalaiset Kuussa, ja Apollo-lennot. Ainakaan toistaiseksi en ole kuullut, että näyttelyitä olisi koskaan toteutettu. PÄIVITYS 6.6.2023: Näyttelyt ovat olleet kesästä 2022 alkaen esillä Hotelli Kivitipussa! Päivitetään tätä sivua lisää jossain vaiheessa kunhan muistetaan ja ennätetään...
P.S. 27.9.2019: Ilmeisesti tänään (27.9.2019) Kokkolassa on Tutkijoiden yö -päivätapahtumassa on ollut esillä joitain kuvia tiettävästi Apollo- ja Lappajärvi-näyttelyistä, käsittääkseni ainakin osittain selitetekstien kera. Mahdollisesti osa kuvista on ollut esillä jo aiemmin. Varsinaisia näyttelyitä tuolla ei kuitenkaan toteutettu.
P.S. 1.6.2021: Hotelli Kivitipussa Lappajärvellä on ainakin vuoden 2020 heinäkuusta alkaen ollut näytteillä Jarmo Korteniemen kauniisti toteuttama Suomalaiset Kuussa -posteri, samoin kuin Apollo-lennot -näyttelyä varten Jarmon tekemä kartta laskeutumispaikoista. Pari planeettakuvaa on myös ollut seinillä ilman niihin kuuluvia kuvatekstejä. Varsinaiset näyttelyt makaavat edelleen varastossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti