Näyttelyt

Tälle sivulle olen koonnut pieniä maistiaisia erilaisista geologiaa käsittelevistä näyttelyistä, joita olen ainakin joltain osin ollut tekemässä. Näistä suurin osa juontaa juurensa Järviseutu-Seura ry:n hallinnoimiin ja Leader Aisapari ry:n rahoittamiin hankkeisiin, joissa olin suunnittelemassa ja toteuttamassa näyttelyitä Etelä-Pohjanmaan Järviseudulle. Näyttelyiden taustalla oli Suomen tiettävästi suurin yksityinen mineraalikokoelma, joka oli Järviseutu-Seuran omistuksessa syksystä 2016 kevääseen 2019. Nykyisin Lappajärven kunnan omistama kokoelma perustuu Kauko Alasaarelan ja Sirpa Mäki-Rajalan elämäntyöhön, ja se oli aiemmin esillä Lapuan Hirvijoella.

Päivitetty viimeksi 27.9.2019.

2019

Summasen pirstekartio Luontotuvalla

Saarijärven kierrätyskeskuksessa pitämäni esitelmän jälkeen kiertelin Summasen ympäristössä Lanneveden kyläaktiivi Heikki Takalan kanssa. Tiedossa jo vanhastaan oli, että Lanneveden kylätalo Sampolan pihaan viedyn suuren upean pirstekartion ja toisen Kivikauden kylään (ks. alla) päätyneen vähemmän näyttävän todella ison pirstekartiolohkareen alla pellonlaidan kivirauniossa oli myös kolmas, hieman pienempi mutta kohtalaisen lupaavalta näyttänyt pirstekartiolohkare. Nyt kun isommat lohkareet olivat sen päältä poissa, asian pääsi varmistamaan. Totesin Heikille, että tämänhän voisi vaikka viedä Saarijärven kierrätyskeskuksen Luontotuvan geologiseen näyttelyyn ennen kuin se päätyy yksityisen keräilijän kokoelmiin. Heikki pani toimeksi, ja jo seuraavana päivänä lohkare oli Luontotuvalla. Kierrätyskeskuksen henkilökunta Kaisa Rautiaisen johdolla pisti lohkareen esille, ja minulta pyydettiin sen yhteyteen lyhyt esittelyteksti.

Sijainti: Luontotupa, Saarijärven kierrätyskeskus, Oppitie 2, Saarijärvi
Esilläoloaika: 8(?)/2019–
Avoinna: ma–pe klo 9–16, la klo 9–14, arkipyhinä suljettu

Summasen pirstekartio Saarijärven Luontotuvan geologisessa näyttelyssä. Kuva: Kaisa Rautiainen / Saarijärven kierrätyskeskus.

Summasen törmäyskraatteri

Osana Saarijärven Museota toimivassa, kauniissa Summassaaressa sijaitsevassa Kivikauden kylässä avautui 12.6.2019 ulkoilmanäyttely, jossa kerrotaan Summasen törmäyskraatterista. Nykyiseltä läpimitaltaan noin 2,6-kilometrinen Summanen on Suomen kahdestoista todistettu törmäyskraatteri. Vastasin näyttelyn teksteistä ja kuvasuunnittelusta. Grafiikasta ja näyttelyn esillepanosta puolestaan olivat vastuussa Janne Timperi ja näyttelyidean isä Kari Kotilainen Saarijärven museosta. Pirstekartiolohkareen toivat esille Lanneveden kyläaktiivit Pekka Rämänen ja Heikki Takala. Kuvia näyttelyn käyttöön antoivat FM, diplomigemmologi Satu Hietala Geologian tutkimuskeskuksesta ja PhD Jüri Plado Tarton yliopistosta.

Näyttelyn suunnittelussa kävin Jaakobin painia tekstin määrän ja omasta mielestäni oleellisten asioiden sivuuttamisen suhteen. Lopputulosta voi perustellusti pitää tekstimäärän osalta liian raskaana, mutta päädyin käyttämään mahdollisesti ainutkertaisen tilaisuuden kertoa yleisölle perusasiat Summasen kraatterista oikomatta aivan ylettömästi.

Summasesta kertovaan näyttelyyn tutustuessa kannattaa tietenkin samalla perehtyä myös Kivikauden kylän muihin kohteisiin, joissa kerrotaan paitsi alueen kiehtovasta arkeologiasta, myös maaperägeologiasta.

Sijainti: Kivikauden kylä, Kivikirveentie 10, Saarijärvi
Esilläoloaika: 6/2019–
Huom! Näyttelyyn tutustuminen vaatii yleensä Kivikauden kylän pääsylipun lunastusta. Ilmaiset näyttelyn esittelyt järjestetään 12.6. ja 17.7.2019. Kivikauden kylä on auki yleisölle vain kesäisin.

Näyttelyn avajaistilaisuus 12.6.2019. Kuva: Saarijärven museo / Janne Timperi.

2018

Etelä-Pohjanmaan kuntakivet

Lappajärven kirjastossa avautui juhannuksen alla 2018 näyttely, jossa esillä ovat Etelä-Pohjanmaan kuntakivet. Vuonna 1995 viisitoista silloista eteläpohjalaista kuntaa valitsi Lakeuden Kivikerho ry:n esityksestä itselleen nimikkokivilajit tai -mineraalit. Kaikki kuntakivet soveltuvat korukiviksi, ja joukossa on tavallisten mineraalien lisäksi mineraali- ja kivilajiharvinaisuuksiakin. Esimerkiksi Lapuan kuntakivi sinikvartsi on peräisin merivedestä saostuneesta kvartsista, joka muodostaa Suomen suurimman metaserttiesiintymän. Lappajärven kuntakivi kärnäiitti on puolestaan Suomen nuorin kivilaji ja samalla mm. tunnetuin törmäyssyntyisistä kivilajeistamme. Ensimmäisestä julkaistusta kärnäiittitutkimuksesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 160 vuotta, joten siinäkin mielessä kärnäiittiä on syytäkin mainostaa paitsi Lappajärvellä, myös laajemminkin.

Näyttelyä tukee kirjoittamani opas, joka on vapaasti saatavilla ResearchGaten kautta. Opas on toki myös luettavissa näyttelyn yhteydessä Lappajärven kirjastossa.

Kärnäiitti on paitsi Suomen nuorin kivilaji, myös Lappajärven kuntakivi ja koko Etelä-Pohjanmaan maakuntakivi. Näyttelyssä on kärnäiittiä esillä sahattuna, kiillotettuna, pinnaltaan rapautuneena irtokivenä, sekä tuoreen murtopinnan paljastavana lohkareena. Kuva: T. Öhman.

Toimin Etelä-Pohjanmaan kuntakivet -näyttelyn suunnittelijana, ja fyysisestä toteutuksesta vastasin yhdessä Kraatterijärven mineraalimaailma -hankkeen projektipäällikkö Hannu Nevalan kanssa. Näyttelyoppaan taitosta vastasi Jarmo Korteniemi.

Sijainti: Lappajärven kirjasto, Hyytisentie 5, Lappajärvi

Esilläoloaika: 6–12/2018

Ylistaron kuntakivi rodoniitti on harvinainen mangaanipitoinen mineraali, jonka merkittävin esiintymisalue Suomessa on Ylistaron Vittingissä. Kuva: T. Öhman.

Kunnat katoavat, mutta kivet pysyvät. Lepidoliitti on harvinainen, kauniin violetti litiumpitoinen kiillemineraali, jota esiintyy melko runsaasti entisen Peräseinäjoen kunnan alueella sijaitsevassa Haapaluoman louhoksessa. Kuva: T. Öhman.

Etelä-Pohjanmaan kuntakiviä esillä Lappajärven kirjastossa. Kuva: T. Öhman.

Kaunis ja kiehtova kvartsi

Kesäkuussa 2018 avautui Evijärven uudistuneessa kirjastossa näyttely ”Kaunis ja kiehtova kvartsi”. Siinä tutustutaan kvartsiin, joka on maankuoren kolmanneksi yleisin mineraali. Sen värikirjo on laajempi kuin millään muulla korukivellä, ja siitä tunnetaan kymmeniä erilaisia muunnoksia. Näyttely johdattelee kävijän maailmanympärimatkalle tutustumaan kvartsin muunnoksiin Evijärveltä Suomen poikki Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, Etelä-Afrikkaan, Intiaan, Australiaan ja Thaimaahan, päätyen Lappajärven törmäyskraatterin täysin muuttuneeseen kvartsiin. Matkalla kohdataan paitsi kvartsin erilaisia muunnoksia, myös tieteenhistorian merkkihenkilöitä ja tutustutaan mm. kvartsin moninaisiin käyttötapoihin ihmiskunnan esihistoriasta nykypäivään.


Tein näyttelyä varten myös 30-sivuisen oppaan. Kaunis ja kiehtova kvartsi -näyttelyopas on luettavissa näyttelyn yhteydessä Evijärven kirjastossa. Oppaan sähköinen versio on myös vapaasti saatavilla, tällä hetkellä tosin vain ResearchGaten kautta. Oppaassa esitellään kaikki näyttelyssä mukana olevat 25 kvartsin – tai oikeammin sanottuna piidioksidin – muunnosta. Yksittäisiä näytteitä on näyttelyssä mukana noin 250.

Toimin näyttelyn suunnittelijana, ja fyysisestä toteutuksesta vastasin yhdessä Kraatterijärven mineraalimaailma -hankkeen projektipäällikkö Hannu Nevalan kanssa. Näyttelyoppaan taitosta vastasi Jarmo Korteniemi.

Sijainti: Evijärven kunnankirjasto, Voltintie 6, Evijärvi
Esilläoloaika: 6–11/2018

Kaunista ja kiehtovaa kvartsia on Evijärven kirjastossa kahdessa suuressa vitriinissä.

Onyksi on joko kokonaan mustaa tai mustavalkoraidallista. Järviseutu-Seuran mineraalikokoelmassa on varsin runsaasti myös kivestä valmistettuja koruja ja koriste-esineitä.

Tiikerinsilmä vaihettuu lähisukulaisekseen haukansilmäksi. Vasemmalla akaatteja, vasemmassa yläkulmassa opaaleja.

Opaalin väriloiston kannalta sen rakenteessa oleva vesi on erittäin tärkeää, minkä vuoksi opaaleja kannattaakin säilyttää vedessä. Etualalla ja takana myös kuivana säilytettyjä opaaleja.

Evijärven Kaunis ja kiehtova kvartsi -näyttelyssä esillä olevien näytteiden tärkeimmät löytöalueet maailmankartalla.
Kuva: Jarmo Korteniemi

Meripihkanäyttely

Näillä näkymin ainakin syksyyn 2019(?) saakka Lappajärvellä esillä oleva näyttely kertoo Baltian meripihkan tarinan muinaisen Suomen metsistä Eridanos-jokea pitkin Baltiaan ja pohjoiseen Keski-Eurooppaan. Näyttelyssä pääsi mm. tutkimaan kymmeniä miljoonia vuosia sitten meripihkaan juuttunutta kärpästä mikroskoopilla.*

Näyttelyn suunnittelijana toimi FM, diplomigemmologi Satu Hietala GTK:lta. Oma osuuteni näyttelyn valmistumisessa sisälsi posteritekstien muokkausta, näyttelyn fyysistä rakentamista, sekä valaistuksen suunnittelua ja toteutusta yhdessä projektipäällikkö Hannu Nevalan kanssa.

Sijainti: Hotelli Kivitippu, vaihtuvien näyttelyiden tila, Nykäläntie 137, Lappajärvi
Esilläoloaika: 1/2018–

Suolaliuoksessa aito meripihka kelluu, mutta muoviset väärennökset uppoavat.

Meripihkanäyttelyssä pääsi tutkimaan meripihkaan juuttunutta muinaista kärpästä mikroskoopilla.*

*Ilkivaltaan rinnastettavan välinpitämättömyyden vuoksi kärpäsnäyte jouduttiin poistamaan näyttelystä heinäkuun 2018 loppupuolella.

---

2017

Kivitipun "teaserit"

Lappajärvelle, perinteikkääseen hotelli Kivitippuun oli kesällä 2017 tarkoitus tulla  enemmänkin Järviseutu-Seuran näytteitä esille. Niistä esimakua antamaan rakennettiin yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kanssa Kivitipun aulan porrastasanteelle kaksi "teaseria". Vitriineistä toinen sisältää upeita korukiviä ja mineraalinäytteitä, toinen puolestaan lähinnä simpukoita ja koralleja.

Matkan varrella suunnitelmat kuitenkin muuttuivat moneen kertaan, kuten niillä usein on tapana. Niinpä suurempaa yhtenäistä Järviseutu-Seuran kivilaji- ja mineraalinäyttelyä Kivitippuun ei koskaan tehty, vaan ainoastaan vieraileva meripihkanäyttely. Maistiaisia seuran kokoelmasta on kuitenkin Kivitipussa siis tarjolla. Vitriinit pyrkivät lähinnä tarjoamaan visuaalisen elämyksen, sillä tiedollista antia ei näissä teasereissa juuri ole.

"Houkutuslintujen" pääsuunnittelijana toimi FM, diplomigemmologi Satu Hietala GTK:lta. Oma osuuteni sisälsi näyttelyn fyysistä rakentamista, sekä valtaosan simpukka- ja korallivitriinin toteutuksesta yhdessä GTK:n Jari Nenosen kanssa.

Sijainti: Hotelli Kivitippu, aulan porrastasanne, Nykäläntie 137, Lappajärvi
Esilläoloaika: 6/2017–








2016

Lappajärven törmäyskraatterin kallioperä

Kraatterijärven georeitti -hankkeessa yksi osa työtä oli ihmisten tapaaminen ja Lappajärven törmäyskraatterin geologiasta kertominen. Tätä silmällä pitäen kokosin Lappajärven törmäyskiviä ja kohdekallioperää esittelevän (suurinta kärnäiittilohkaretta lukuun ottamatta) kevyen kiertävän mininäyttelyn ja tein näytteiden esittelytekstit. Näytteet olivat esillä niin Lappajärven kuin Vimpelinkin markkinoilla, ja samoja näytteitä käytin esimerkiksi Alajärven 4H-kerholaisille pitämässäni esityksessä.

Sijainti: Lappajärvi, Vimpeli, Alajärvi
Esilläoloaika: kesä ja syksy 2016

Toteuttamattomat näyttelyt

Syksyllä 2018 valitsin kuvat, tein täydentäviä karttoja ja kirjoitin esittelytekstit Astroplan-hankkeessa kolmeen planeettakuvanäyttelyyn. Niiden teemoina olivat Lappajärven vertailukohdat, Suomalaiset Kuussa, ja Apollo-lennot. Ainakaan toistaiseksi en ole kuullut, että näyttelyitä olisi koskaan toteutettu. P.S. 27.9.2019: Ilmeisesti tänään (27.9.2019) Kokkolassa on Tutkijoiden yö -päivätapahtumassa on ollut esillä joitain kuvia tiettävästi Apollo- ja Lappajärvi-näyttelyistä, käsittääkseni ainakin osittain selitetekstien kera. Mahdollisesti osa kuvista on ollut esillä jo aiemmin. Varsinaisia näyttelyitä tuolla ei kuitenkaan toteutettu.  

Kraatterijärven mineraalimaailma -hankkeen yllä esiteltyjen toteutuneiden näyttelyiden lisäksi kokosin mineraalinäytteet myös Raamatun kivet -näyttelyyn. Sittemmin sekä mineraali- että planeettakuvakokoelmien omistussuhteet ovat muuttuneet, joten oletettavasti tekemiäni näyttelykokonaisuuksia ei tulla toteuttamaan.