sunnuntai 30. heinäkuuta 2023

Päivän kraatteri: Alpetragius

Omituisen idean tausta

Yksi kaikkein kaheleimmista saunaidiksistäni on ollut Päivän kraatteri. Ajatuksena oli twiitata päivittäin aakkosjärjestyksessä Kuun nimetyt kraatterit läpi. Homma alkoi vuoden 2023 alussa ja tämän hetken nimeämismäärillä sen oli tarkoitus periaatteessa jatkua vuoden 2046 loppupuolelle saakka. Toki tiesin jo aloittaessani, että edes suunnilleen päivittäinen twiittaaminen olisi mahdotonta ja että jossain luultavimmin hyvin varhaisessa vaiheessa homma tyssää omaan mahdottomuuteensa. 

Muutaman kuukauden jaksoin kuitenkin aika hyvällä prosentilla niitä vääntää. Muutama ihminen kraatteritwiittauksista jopa aika säännöllisesti piti, joten ehkä niissä heidänkin mielestään oli jotain ideaa. Sitten elämä tyypilliseen tapaansa pisti kabulia rattaisiin ja kuten edellisessä blogipostauksessa mainitsin, nyttemmin olen häipynyt Twitteristä. Maaliskuun jälkeen en siis Päivän kraatterista ole twiittaillut. Mutta ehkäpä aiheen voisi siirtää ihan samassa formaatissa blogin puolelle? 

Blogissa on Twitteriin (vai mikä X se nykyisin onkaan) verrattuna se hyvä puoli, että linkkien myötä lukijalle avautuu paljon mahdollisuuksia syventää tietojaan. Koska ideana oli hoitaa homma Twitterissä, pitkiä jaarituksia ei ollut kraattereista tarkoitus kirjoitella. Lähinnä oli vain suunnitelmana samanlaisella päivästä toiseen toistuvalla formaatilla esitellä kraatterin koko, sijainti, tyyppi, ikä ja nimeämishistoria, sekä pääkraattereiden osuessa kohdalle myös lyhyet elämänkertatiedot nimensä Kuuhun saaneesta henkilöstä. Läpimitat ja koordinaatit ovat virallisia IAU:n lukuja, paitsi silloin kun ne ovat selvästi pielessä. Selvitystyön kattavuus myös vaihteli, sillä suinkaan aina ei ollut aikaa, puhtia tai muualla kuin kotona kirjoitellessani edes mahdollisuuksia tarkistella asioita järin syvällisesti.

Omasta näkökulmastani homman varsinainen taustatarkoitus ja motivaatio oli ja on, että oppisin itse Kuusta lisää ja erityisesti se, että kraattereita läpikäydessäni saisin samalla helposti täydennettyä Kuun nimettyjen kraatterien tietokantani ikäsarakkeita. Tietokanta on iloinen ikuisuusprojekti, jonka seuraava eli neljäs virallinen versio olisi hyvä saada julki vielä tämän vuoden puolella. 

Sitä en kuvittele, että juuri kukaan näitä Päivän kraatteri –juttuja täältä blogistani lukisi. En myöskään erehdy luulemaan, että tästä tulisi päivittäistä tai ylipäätään säännöllistä tai pitkään jatkuvaa tapaa. Saattaa kuitenkin käydä niin, että näitä aina silloin tällöin tulee tänne lisäiltyä, mikä sekin olisi tietokannan päivitysprojektin kannalta oivallista. Eli katsotaan taas kerran, kuinka äijän käy. 

Alpetragius 

40-kilometrinen Alpetragius sijaitsee komean ja tunnetun PtolemaeusAlphonsusArzachel -kolmikon kupeella (16,05°S; 4,51°W) kahden viimeksi mainitun välissä. Se on kuuluisa poikkeuksellisen suuresta ja pehmytpiirteisestä (eli selittämättömästä) keskuskohoumastaan, joka sopivissa valaistusoloissa näyttää ihan pesässä olevalta suurelta linnun munalta. Keskuskohouma on halkaisijaltaan noin 15×11 km ja kohoaa noin 1,3–1,9 km kraatterin pohjalta. Pohja tosin on aika olematon ja käytännössä keskuskohouman ja sisäreunan välissä on vain pieni taitekohta ilman varsinaista pohjaa. 

Alpetragius. Kuva: NASA / ASU / LRO WAC / QuickMap / T. Öhman.

 

Alpetragius sijaitsee sen verran Alphonsuksen reunalla, että koko kraatteri on hieman vinossa siten, että lounaispuoli on noin 600 m alempana kuin koillispuoli. Syvyyttä kraatterilla on mittauspaikasta riippuen noin 3–3,7 km. Muutoin kraatteri on melko pyöreä, mutta luoteisreuna on varsin suora mahdollisesti indikoiden jotain vanhaa rakenteellista heikkouspintaa. 

Alpetragiuksen ikä ja ikäsuhde varhaisimbriseen Arzacheliin ovat hieman hämäriä. Joissakin kartoituksissa se on tulkittu osittain Arzachelin heitteleen peittämäksi eli sitä vanhemmaksi, toisissa taas leikkaussuhde on toisin päin. Päätin uskoa tarkimmaksi veikkaamaani kartoitusta ja listasin sen varhaisimbriseksi. 

Alpetragius eli Nur ad-Din al-Bitruji eli Nur al-Din Ibn Ishaq al-Betrugi eli Abu Ishâk ibn al-Bitrogi oli andalusialainen arabi, jonka elämästä tiedetään hyvin vähän. Hänen kukoistuskaudekseen mainitaan vain vuodet 1185–1192 ja hän kuoli kenties noin vuonna 1204 kuten Wiki väittää. IAU:n mainitsema kuolinvuosi n. 1100 on joka tapauksessa väärin. 

Alpetragiuksen kirjoituksista on säilynyt vain yksi (Kitāb fī al-hay’a), jossa hän esittelee Ptolemaioksen mallista poikkeavan aristotelisen maailmanselityksensä. Siinä Maa sijaitsee pallonkuorien keskellä, ei siis keskikohdasta sivussa. Vaikka sen tarkkuus oli huonompi kuin Ptolemaioksen mallin, Alpetragiuksen mallia ja teosta pidettiin varteenotettavana vaihtoehtona Ptolemaioksen Almagestille vielä 1500-luvun Euroopassa. 

Alpetragiuksen mallissa planeettoja liikutti yhdeksäs pallonkuori, joka kiersi Maan kerran 24 tunnissa ja jonka liike siirtyi muihin pallonkuoriin. Mielenkiintoinen on myös Alpetragiuksen ehdotus, että Merkurius ja Venus saattavat olla itsevalaisevia, minkä vuoksi niiden ylikulkuja Auringon poikki ei oltu havaittu. 

Nimen nykyiselle Alpetragiukselle antoi jo Riccioli vuonna 1651. Satelliittikraattereita Alpetragiuksella on 11. Luultavasti joku niistä tulee käsittelyyn seuraavan puolentoista viikon kuluessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti