tag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.comments2022-08-28T04:47:08.076+03:00Hieman KuustaTeemu Öhmanhttp://www.blogger.com/profile/00129877697312282766noreply@blogger.comBlogger41125tag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-29466364209147384412020-06-12T19:07:37.030+03:002020-06-12T19:07:37.030+03:00Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/09249669063005427202noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-34936077835570496332020-06-12T18:03:07.849+03:002020-06-12T18:03:07.849+03:00Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-26056783068851217802019-01-22T22:48:32.781+02:002019-01-22T22:48:32.781+02:00Silloin kun me Roaldin kanssa tuota artikkelia vää...Silloin kun me Roaldin kanssa tuota artikkelia väännettiin, oli jutussa mainittu Meloshin ja Beyerin laskuohjelma paras helppo menetelmä arvioida noita kokoja. En tiedä, mistä tuon softan nykyään löytäisi, ehkä Internet Archivesta? Tosin jollain ikivanhalla koneella mulla olisi varmaan tuon ohjelman Fortran-emulaattorilla pyörinyt versio! Vaan eipä sillä väliä, sillä siitä on kuitenkin aika ja ymmärrys ajanut ohi. Tällä hetkellä helpoin ns. skaalauslakeja hyödyntävä tapa arvioida törmänneen kappaleen kokoa on Gareth Collinsin ja kumppaneiden softa. Se löytyy täältä:<br /><br />https://impact.ese.ic.ac.uk/ImpactEarth/ImpactEffects/<br /><br />Suomen kraatterien linkkisivulla on tarjolla tuosta modernimman näköinen eli ärsyttävämpi versio. Garethin artikkelista löytyy ohjelmassa käytetyt kaavat, jos itse haluaapi laskeskella.<br /><br />Mutta siis tuohon kun iskee Lappajärven tunnetut ja todennäköisimmät parametrit, tulee törmänneen kappaleen halkaisijaksi noin 1,5-1,6 km.<br /><br />Jos tarkemmin haluaisi tuota määrittää, pitäisi tehdä numeerinen mallinnus aiheesta. Vaikka mallin ajo ei sinänsä vaadi koodarin lahjoja, on tuo touhu kuitenkin pidetty hyvin pienen piirin hommana, eli käytännössä kukaan ei tule nähtävissä olevassa tulevaisuudessa Lappajärvestä mallinnusta tekemään. Eli toistaiseksi mennään skaalauslaeilla. Niihin toki voi tarkennuksia aina silloin tällöin tulla. Teemu Öhmanhttps://www.blogger.com/profile/00129877697312282766noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-64904096298970751032019-01-22T21:58:42.084+02:002019-01-22T21:58:42.084+02:00Näin maallikkona, ihmettelen tuota mistä olet saan...Näin maallikkona, ihmettelen tuota mistä olet saanut meteoriitin kooksi 1,5 km? En ole onnistunut löytämään tiedejulkaisuista muuta kuin "approximately 1 km" (Tagle 2007), eli tiedejulkaisujen mukaan se olisi suunnilleen 1 kilometrin kokoinen?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-49267558585391017422019-01-15T15:00:26.405+02:002019-01-15T15:00:26.405+02:00Juuri noin. Tuo oli luultavasti paroni von Engelha...Juuri noin. Tuo oli luultavasti paroni von Engelhardtin Thure Georg Sahamalle henkilökohtaisissa jutusteluissa esittämä arvelu. Sahama kävi tammi- ja maaliskuussa 1967 von Engelhardtin luona Tübingenissä, ja samalla reissulla Riesin kraatterilla (jota tietysti von Engelhardt oli jo tuolloin tutkinut). Von Engelhardtin kommentti käy ilmi Lehtisen lisurista ja huomattavasti helpommin saatavasta väikkäristä. Näin Lehtinen lisurissaan (1969): <br />"Ajatus, että Lappajärvi-muodostuma olisi fossiilinen meteoriittikraatteri, ei ole mikään uusi. Prof. F.E. Wickman lausui tällaisen ajatuksen jo joskus 1950-luvulla, ja prof. W.v. Engelhardt keväällä 1967."<br /><br />Ja sama Lehtisen väikkärin (1976) mukaan:<br />"The possibility that Lake Lappajärvi might be produced by a meteorite (asteroid) impact was first suggested by Professor Frans E. Wickman of Stockholm in the 1950's and by Professor Wolf von Engelhardt of Tübingen in the spring of 1967 (Th.G. Sahama, personal communication, 1967)." Sahaman aineistoja säilytetään kuulemani mukaan Helsigissä Luomuksella, joten hänen muistikirjoistaan saattaisi asia selvitä hieman tarkemminkin.Teemu Öhmanhttps://www.blogger.com/profile/00129877697312282766noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-66497841337555376302019-01-14T19:57:56.657+02:002019-01-14T19:57:56.657+02:00Somerikko.net -sivustolla mainitaan myös "Eng...Somerikko.net -sivustolla mainitaan myös "Engelhardt"in esittäneen keväällä 1967 Lappajärveä kraatteriksi, tämäkään ei ilmeisesti ollut mikään julkinen väittämä?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-38780195205836039962019-01-07T19:06:35.148+02:002019-01-07T19:06:35.148+02:00Kiitän valistuksesta! Kuten tekstissäkin totesin, ...Kiitän valistuksesta! Kuten tekstissäkin totesin, tämä oli epätieteellinen pikatsekkaus, jossa en alkanut joutavia linkkejä klikkailemaan. Lisään tuohon jutun perään huomautuksen noista.Teemu Öhmanhttps://www.blogger.com/profile/00129877697312282766noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-15695908571616357482019-01-04T16:19:22.533+02:002019-01-04T16:19:22.533+02:00Tuo "The World News" on käsittääkseni uu...Tuo "The World News" on käsittääkseni uutiskerääjä joka kopioi toisten sivujen uutisia, mielestäni vain spämminä sotkemassa Googlen hakutuloksia. Pedanetti taas ei ole uutissivusto vaan peruskoulujen kökkö "nettisivu" palvelu. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-30087192555148659142018-12-31T20:37:43.929+02:002018-12-31T20:37:43.929+02:00No niin, todetaanpa nyt sitten täälläkin, että aik...No niin, todetaanpa nyt sitten täälläkin, että aika tiukalle veti, mutta vielä tämän vuoden puolelle sain kuin sainkin aikaiseksi jonkunmoisen selvityksen Gavin Kennyn ja kumppanien selvittämästä Lappajärven uudesta iästä, 77,85 ± 0,78 miljoonaa vuotta. Se löytyy siis Suomen kraatterit -sivuston blogista, ja siinä on hieman juttua myös noista aiemmista ikämäärityksistä (mukaan lukien alustavat tulokset). Juttu löytyy täältä:<br />https://kraatterit.wordpress.com/2018/12/31/lappajarvi-vanheni-pari-miljoonaa-vuotta/Teemu Öhmanhttps://www.blogger.com/profile/00129877697312282766noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-36662222015408687052018-12-27T21:04:01.962+02:002018-12-27T21:04:01.962+02:00Tuo on hyvinkin järkevää puhetta. Pienen graduapur...Tuo on hyvinkin järkevää puhetta. Pienen graduapurahanhan kunta jakoi, mikä kunnalta oli oikein järkevä sijoitus. Tutkijat, etenkin gradu- tai väitöskirjavaiheessa olevat opiskelijat, ovat yleensä niin p.a., että pienelläkin tuella tai edes myötämielisellä suhtautumisella voisi olla huomattavakin vaikutus.<br /><br />Osin eri asia sitten on, kuinka merkittävää ilmaista mainosta julkaisut tutkimukset oikeastaan ovat (vallankaan kun tutkijat itse eivät koskaan niistä kenellekään mitään kerro). Itse tutkimusartikkelit eivät oikein sitä ole, koska ala on niin mitättömän pieni. Lonkalta heittäen sanoisin, että vaikkapa uuden Lappajärven ikää selvitelleen tutkimuksen tiivistelmän lukee aidolla kiinnostuksella ehkä jokunen kymmenen ihmistä maailmassa. Koko tutkimuksen lukee läpi ehkä puolen tusinaa. Tutkimukset itsessään eivät siis tuhansia kiinalaisia tuo Lappajärvelle. Asia on kuitenkin minusta toinen, jos sitä tarkastelee vaikkapa kunnan (tai siis kuntien, kun aina pitää muistaa, että Vimpeli ja Alajärvi ovat lähes yhtä oleellisia tekijöitä myös) näkökulmasta. Jos jossain helposti löydettävässä osoitteessa selvästi (ja halukkaille myös riittävän yksityiskohtaisesti) tuotaisiin esiin, että Lappajärvi on kiinnostanut huippututkijoita ympäri maailman jo 160 vuotta ja tekee sitä edelleen, niin kyllähän sillä varmasti olisi oma osansa myönteisen mielikuvan luomisessa. Mielikuvien varassa maailma kuitenkin suurelta osin toimii (mikä tietenkin on aikamoisen pelottavaa, mutta jo ihan toinen juttu). <br /><br />Viimeisen kahden ja puolen vuoden ajan kun Lappajärven suunnalla aika paljon tuli kuljettua ja monenlaisten ihmisten kanssa asiasta puhuttua, sanoin kyllä aina tilaisuuden tullen, että Lappajärveä tutkittiin jo paljon ennen Lehtistä ja on tutkittu todella runsaasti hänen jälkeensä. No, ulkomaiset tutkijakollegat sen kyllä panivat merkille, mutta ei sitä Lappajärvellä huomaa. Teemu Öhmanhttps://www.blogger.com/profile/00129877697312282766noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-5946755386479175652018-12-27T17:30:01.075+02:002018-12-27T17:30:01.075+02:00Asia on juurikin näin. Vahinko lähtee helposti kie...Asia on juurikin näin. Vahinko lähtee helposti kiertämään kirjojen vääristä tiedoista. Kraatterijärven ihmeet sivustollakin sattuu olemaan "Tietoa kraatterijärvestä wikipediassa" ja linkki Wikipediaan, sen enempää ei siltä sivustolta saa irti. <br /><br />Lappajärven kunnan kannattaisi ehkä tarjota jotain tutkijastipendiä tai vastaavaa aina jos tutkijoita/tiedemiehiä tulee tekemään tutkimuksia Lappajärven kraaterista, kunnan sivuille joku englanninkielinen infosivu minkä tutkijat sitten voisivat löytää googlettaessaan Lake Lappajärveä, julkaistut tutkimuksethan ovat ilmaista mainosta. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-54475248621718960412018-12-26T14:54:37.036+02:002018-12-26T14:54:37.036+02:00Niin no, virheitä tietysti sattuu aina. Ihan noin ...Niin no, virheitä tietysti sattuu aina. Ihan noin yleisellä tasolla voipi todeta, että jos ei ole kraatteritutkimusta kohtaan järin suurta kiinnostusta, niin kai sitä sitten aika helposti Wikipediaa tulee käyttäneeksi... Sinänsähän Googlekin kyllä aika hyvin löytää noita tuoreempia tutkimuksia, että eihän se hirveän kovan työn takana olisi ollut pistää tietoja sen ajankohdan parhaan tietämyksen mukaisiksi. Se on tietysti sitten jo vähän nolomman puoleista, jos ihan kunnan historian vuosiluvutkin ovat pielessä.<br /><br />Noin henk. koht. ajattelen, että koska virheitä kaikille väkisinkin sattuu, niin ollenkaan pahinta ei ole ne painetut virheet, vaan se, miten niihin sitten kirjan julkaisun jälkeen suhtaudutaan. Nykypäivänä pitäisi kirjalle kuin kirjalle olla netissä kotisivu, johon sitten kootaan huomatut virheet ja niiden korjaukset. Ja tietenkin ne sitten seuraavaan painokseen, jos sellainen tulee, pitää korjata. Esimerkiksi Ursa korjaa kirjojensa virheet suht kiitettävästi nettisivuillaan. Siitä saisi moni ottaa oppia.Teemu Öhmanhttps://www.blogger.com/profile/00129877697312282766noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-43978530988467954722018-12-25T13:09:11.326+02:002018-12-25T13:09:11.326+02:00Väärästä tiedosta sen verran että kunta teetti vuo...Väärästä tiedosta sen verran että kunta teetti vuonna 2015 kirjan "Lappajärvi 150 vuotta", ja kirja alkaa heti väärällä tiedolla "kosmisesta alusta". Vähän niinkuin olisi katsottu suoraa sen hetkisestä Wikipedia artikkelista. Tosin muutenkin kyseinen kirja sisältää vähän sinnepäin tietoa kunnanhistoriasta väärine vuosilukuineen. <br /><br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-6454136205937668872018-12-18T23:55:05.310+02:002018-12-18T23:55:05.310+02:00Ei ole virhe, mutta tokihan tuo on hieman hämääväs...Ei ole virhe, mutta tokihan tuo on hieman hämäävästi sanottu. Hetken aikaa kraatterin syntyessä Lappajärvellä todellakin oli - nykyisen käsityksemme mukaan - noin 5 km syvä kuoppa. Tämä on ns. kaivautumiskraatteri (engl. transient crater, ~transient cavity), siis kraatterin synnyn kolmesta vaiheesta keskimmäisessä eli kaivautumisvaiheessa muodostuva kuoppa. Sen syvyyden ja halkaisijan suhde oli noin 1/3. Pienillä eli maljakraattereilla kaivautumiskraatteri ei hirveästi muutu, eli lähinnä ainoastaan reunoilta valuu tavaraa pohjalle. Niinpä maljakraatterit säilyttävät suuren (suhteellisen) syvyytensä.<br /><br />Lappajärven tapaisilla kompleksikraattereilla sen sijaan tuo kaivautumiskraatteri muuttuu kraatterin muokkautumisvaiheessa radikaalisti. Pohja jompaisee ylös synnyttäen keskuskohouman, ja reunat romahtavat porrasmaisesti alas, joten lopullinen kraatteri on sitten (suhteellisesti) hyvin matala rakenne, syvyys/läpimitta -suhteen ollessa ~1/20 tai yleensä selvästi alle.<br /><br />Muokkautumisvaiheen päättyessä, eli siinä vaiheessa kun taivaalta ei enää tipu kiveä niskaan, on sitten mitattavissa lopullisen kraatterin syvyys. Lappajärven tapauksessa tämä oli se noin 500-750 metriä. Syvä siis sekin, mutta ei paljon mitään verrattuna siihen kuoppaan, joka hetkellisesti Lappajärvellä oli.<br /><br />Toivottavasti tämä hivenen selvitti asiaa.Teemu Öhmanhttps://www.blogger.com/profile/00129877697312282766noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-15804893921507197062018-12-18T22:11:56.109+02:002018-12-18T22:11:56.109+02:00Lieneekö toisessa painoksessa virhe maanjäristykse...Lieneekö toisessa painoksessa virhe maanjäristyksestä kerrottaessa sivulla 84 "Syntyessään Lappajärven kraatteri rouhaisi arviolta 5 km syvän kuopan", vai mitä tuolla tarkoitetaan? Eikö kuopan pitäisi olla 500-750 m?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-8116962429227103422018-12-17T14:51:18.147+02:002018-12-17T14:51:18.147+02:00Tuossapa ne minunkin tietämäni ikämääritykset ovat...Tuossapa ne minunkin tietämäni ikämääritykset ovat. Uusinta ikää olisi tarkoitus avata "vuotuisessa" kirjoituksessa toisen blogin puolella vielä tänä vuonna, mutta saas nähdä ennättääkö.<br /><br />Itse näin mainitsemasi Ylen dokumentin joskus pari vuotta sitten, ja olin äimänä tuosta 90:n miljoonan vuoden iästä. K. J. Neuvonen oli Suomen paleomagneettisen tutkimuksen uranuurtaja, joten veikkaisin, että tuo ikä oli paleomagnetismilla määritetty. Mitään todisteita minulla tosin tuon puolesta ei ole, koska en ole löytänyt mitään kirjallista mainintaa aiheesta. Tulos olisi ilman muuta kannattanut ja pitänyt julkaista, mutta tuohon aikaan julkaisemista ei aina pidetty vaivan väärtinä.Teemu Öhmanhttps://www.blogger.com/profile/00129877697312282766noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-41898719834149439972018-12-17T14:14:38.639+02:002018-12-17T14:14:38.639+02:00Iänmäärityksiä Lappajärvestä onko tehty enempää ku...Iänmäärityksiä Lappajärvestä onko tehty enempää kuin 5? (1980, 1992, 2001, 2013, 2018)? Jos jättää pois vuoden 1992 iänmäärityksen niin voisi päätellä että 77 miljoonaa vuotta olisi sopiva ikä.<br /><br />Tosin Ylen Kraaterijärvi -dokumentissa 1971 mainitsee että asiantuntijan mukaan tulivuori olisi purkautunut 90 miljoonaa vuotta sitten.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-19573474249156149522018-12-16T01:24:38.187+02:002018-12-16T01:24:38.187+02:00Kiitokset jälleen mielenkiintoisesta kommentista! ...Kiitokset jälleen mielenkiintoisesta kommentista! Tuo puoli Lappajärven tutkimushistoriasta ei kuitenkaan valitettavasti selviä noin helpolla. Itsekin aikoinaan kun luin tuon jutun (Göbel E., Reimold U., Baddenhausen H. & Palme H., 1980. The projectile of the Lappajärvi impact crater. Zeitschrift für Naturforschung 35a:197–203) ajattelin ilman muuta, että asia ratkeaa kun lukee Fredrikssonin ja Wickmanin pitkän ruotsinkielisen artikkelin (Fredriksson K. & Wickman F. E., 1963. Meteoriter. Svensk Naturvetenskap 16:121-157). Olen muistaakseni kerran kahlannut koko oivallisen artikkelin läpi, ja muutamaan kertaan (viimeksi varmuuden vuoksi juuri hetki sitten) lukenut törmäyskraattereita käsittelevän kappaleen, ja ikävä kyllä he eivät sano halaistua sanaa Lappajärvestä. He kyllä esittelevät Dellenin, Siljanin, Tvärenin, Hummelnin ja Mienin mahdollisina kraattereina, ja kaikki noista on sittemmin sellaisiksi osoitettu. <br /><br />Tuollaiset virheelliset lähdeväittämät ovat valitettavasti varsin yleisiä tutkimusartikkeleissa, ja osoittavat lähinnä vain sen, etteivät monetkaan tutkijat oikeasti lue niitä artikkeleja, joita he väittävät siteeraavansa. Sen myötä virheitä sitten toistetaan vuodesta toiseen. Tämä on nähty Suomenkin kraatterien kohdalla. Esimerkiksi Karikkoselän maksimi-ikä oli pitkään eri kokoomataulukoissa kolme kertaluokkaa liian nuori (eli miljoonia kun piti olla miljardeja), koska virhettä vain kopioitiin. <br /><br />Tuossa Göbelin ja kumppanien sinänsä mainiossa jutussa, jossa osoitettiin Lappajärven syntyneen kondriittimeteoriitin törmäyksestä, loppuviilaaminen jäi muutenkin kuin vain tuon syntyideaväitteen osalta vähän vajaaksi. Esimerkiksi Lehtinen kulkee nimellä Lethinen, Fredriksson nimellä Frederiksson, Martti Saksela on saanut nimikirjaimikseen C. R., ja niin edelleen. Eiväthän nuo mokat sinänsä järin vaarallisia ole, mutta aina kun tuollaisia paljon näkee, herää kysymys siitä, kuinka runsaasti jutussa on muutenkin oiottu.<br /><br />Lopputulema siis edelleen on kuitenkin se, ettei ainakaan minulla ole tietoa siitä, missä yhteydessä idea Lappajärven törmäyssynnystä ensimmäisen kerran esitettiin.Teemu Öhmanhttps://www.blogger.com/profile/00129877697312282766noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-45678167615923927062018-12-15T14:14:22.357+02:002018-12-15T14:14:22.357+02:00Reimoldin 1980 "The Projectile of the Lappajä...Reimoldin 1980 "The Projectile of the Lappajärvi Impact Crater" tekstissä mainitaan että ensimmäisenä mahdollista meteoriitti törmäystä ehdottivat Fredriksson ja Wickman. [14]<br />Lähteeksi mainitaan "K. Frederiksson and F. Wickman, Svensk Naturvetenskap IB, 121 (1963)."<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-41826773863541876612018-11-06T21:05:47.358+02:002018-11-06T21:05:47.358+02:00Totta. Vaikka en pääsääntöisesti laajamittaista pi...Totta. Vaikka en pääsääntöisesti laajamittaista piratismia kannatakaan, on (suurten) tiedekustantajien toiminta kuitenkin härskiydessään ylivertaista Sci-Hubiin verrattuna. Kun tutkimusta näin harrasteena tekee, ei todellakaan houkuta maksaa kymmeniä euroja yhdestä artikkelista. ResearchGatesta saa ihan pikkuisen vähemmän lakeja rikkomalla aika hyvin artikkeleita, mutta nykyisin on pakko tunnustaa, että Sci-Hubin käyttö on reaalimaailmassa välttämätön paha. Vaan eipä tosiaan Sci-Hubia oikein suoraan mainostaakaan voi...Teemu Öhmanhttps://www.blogger.com/profile/00129877697312282766noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-51445554326257140792018-11-05T23:18:35.910+02:002018-11-05T23:18:35.910+02:00Sci-Hub -sivusto myös näppärä tiedettä tutkiessa, ...Sci-Hub -sivusto myös näppärä tiedettä tutkiessa, mutta luonnollisestikaan sinne ei kannata suoria linkkejä jaella julkisesti. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-16144778034118367302018-10-31T22:32:19.678+02:002018-10-31T22:32:19.678+02:00Kylläpä se kunnia Lappajärven todistamisesta törmä...Kylläpä se kunnia Lappajärven todistamisesta törmäyskraatteriksi kuuluu Nils-Bertil Svenssonille. Nature-lehden erittäin lyhyessä artikkelissaan vuonna 1968 hän ilmoitti kärnäiitistä mitattujen kvartsin shokkilamellien kidetieteelliset suunnat (eli ns. Millerin indeksit). Ne olivat samoja kuin jo tuolloin tunnetuista kraattereista määritetyt. Kraatteritutkijoille tämä oli jo tuolloin riittävä todiste. Shokkimetamorfoosin tutkimus oli tuolloin kuitenkin melko lailla alkutekijöissään, joten osa ei-kraatteritutkijoista oli vielä sitä mieltä, että vastaavia voi syntyä muutenkin kuin törmäyskraattereissa. Nykyisin tiedetään, että tämä ei pidä paikkaansa: aitoja shokkilamelleja ei synny luonnossa muuten kuin törmäyskraattereissa. Näin ollen etenkin nykyisin silmin tarkastellen Svensson oli kiistatta Lappajärven todistaja.<br /><br />Lehtisen merkittävin anti oli coesiitin, eli kvartsin korkeapainemuodon löytäminen. Sen hän esitteli suomeksi vuonna 1969 lisensiaattitutkielmassaan ja englanniksi seuraavana vuonna Suomen geologisen seuran julkaisusarjassa. Coesiitti oli kriittisimmillekin tutkijoille jo tuolloin varma todiste törmäyssynnystä.<br /><br />Tuo kysymys Wickmanin panoksesta on kiinnostava. Lehtinen mainitsee lisurissaan Wickmanin puhuneen Lappajärven mahdollisesta törmäyssynnystä 50-luvulla. Viite on kuitenkin ainoastaan Lehtisen ohjaajan, kansainvälisestikin erittäin maineikkaan geokemistin Thure Georg Sahaman henkilökohtainen tiedonanto. En ole löytänyt Wickmanin kirjoittaneen aiheesta mitään. Voi hyvin olla, että kyse oli Sahaman ja Wickmanin välisestä kirjeenvaihdosta tai juttelusta jossain kokouksessa tms. Tuo vaatisi tarkempaa tieteenhistoriallista selvittelyä. Joka tapauksessa Sahama kävi Saksassa Riesin kraatterilla, innostui aiheesta, ja päätti pistää Lehtisen hommiin. Oli Wickmanin 50-luvun kommentti mikä/missä/millainen hyvänsä, mihinkään se ei tuolloin vielä johtanut.<br /><br />Mutta juu, kiinnostavia kysymyksiä Lappajärven osalta tosiaankin riittää.Teemu Öhmanhttps://www.blogger.com/profile/00129877697312282766noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-74076142319894592812018-10-31T21:41:52.071+02:002018-10-31T21:41:52.071+02:00Kenelle oikeastaan kuuluu kunnia Lappajärven kraat...Kenelle oikeastaan kuuluu kunnia Lappajärven kraatterilöydöstä? Lehtisestä usein puhutaan vai pystyikö Svensson todistamaan ensimmäisenä? <br /><br />Wickman taisi olla ensimmäinen kuka toi ajatuksen esille (missä yhteydessä?) 50-luvulla, mutta tarkka vuosi taitaa olla mysteeri ja se ei varmaankaan silloin johtanut mihinkään?<br /><br />Myyttejä ja kysymyksiä riittää..Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-11810276069812039722018-10-30T20:24:52.756+02:002018-10-30T20:24:52.756+02:00Tuo Google Play on mielenkiintoinen ajatus, joka e...Tuo Google Play on mielenkiintoinen ajatus, joka ei itselleni ole juolahtanut mieleen. Kiitos vinkistä, pitääpä jossain vaiheessa perehtyä tuohon tarkemmin! Jos tuollaisen joskus saa aikaiseksi, niin aikomus on kyllä teettää siitä yhdet kopiot Lappajärven, Vimpelin ja Alajärven kirjastoihin, sillä se ei kovin monen kymmenen euron tappio olisi. Vaan saa nähdä milloin tuo toteutuu, näillä harrastushommilla kun tahtoo olla tapana venyä. Teemu Öhmanhttps://www.blogger.com/profile/00129877697312282766noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6306125697692266189.post-39159304894046772972018-10-30T20:06:15.837+02:002018-10-30T20:06:15.837+02:00Jos harrasteena teet niin Lappajärven kunta, Kraat...Jos harrasteena teet niin Lappajärven kunta, Kraatterijärven toimijat, Järviseutu-seura tai joku muu vastaava voisi olla kiinnostunut julkaisemaan sähköisenä nettisivuilla? Tai ehkä e-kirjaksi Google Playhyn. Ja lähialueen kirjastoja voisi kiinnostaa jos pienen painatteen saisi.<br /><br />Tietenkin parempi jos korvauksen kera teet ja kunnon kirja!Anonymousnoreply@blogger.com