lauantai 13. lokakuuta 2018

International Observe the Moon Night lauantaina 20.10.2018

Taas on koittanut se aika vuodesta, kun ympäri maailmaa järjestetään suurempia ja pienempiä yleisötapahtumia, joiden teemana on Kuu. International Observe the Moon Night -tapahtuma (InOMN) järjestetään tällä kertaa lauantaina 20.10. Tällä hetkellä, viikkoa ennen h-hetkeä, InOMN-sivuston laskurin mukaan rekisteröityjä tapahtumia on 553. Valitettavasti Suomessa tai edes Pohjoismaissa ei tällä(kään) kertaa ole ainakaan toistaiseksi ilmoitettu järjestettävän ainuttakaan tapahtumaa.

Toisin kuin esimerkiksi kaksi vuotta sitten, Kuu on InOMNin aikaan Suomesta katsellen lähes siedettävästi, vaikkakaan ei missään nimessä hyvin havaittavissa. Kuu on lauantai-iltana 85 %:sti valaistu. CalSky-sivuston perusteella sen näkyvyys Äänekosken horisontin mukaan on tuolloin tällainen:

  • Kuu nousee klo 17.37 suunnasta 115°.
  • Kuu on etelässä klo 22.17 16°:n korkeudella.
  • Kuu laskee klo 01.51 suuntaan 240°.

Terminaattorilla eli yön ja päivän rajalla on hyvinkin näyttäviä ja mielenkiintoisia kohteita havaittavissa. Eteläisillä ylängöillä sijaitsee suuri, hyvin loivalla kulmalla tapahtuneen törmäyksen (vai kenties törmäyksien?) synnyttämä Schiller. Hieman pohjoisempana tarjolla ovat Humorumin törmäysaltaan keskusalueen vajoamisesta kielivät Mare Humorumin itärannan normaalisiirrokset, kuten Rupes Liebig. Pohjoisella pallonpuoliskolla upea Aristarchus on ympäröivine tuliperäisine rakenteineen juuri tulossa aamuaurinkoon. Kiinnostavaa havaittavaa ja kuvattavaa riittää siis kiikaria käyttäville vasta-alkajille kuin Kuun valokuvaamisen mestareillekin. 

Hieman tarkemmin näkyvissä olevia kohteita voi tarkastella alla olevasta NASAn Scientific Visualization Studion Dial-a-Moon -palvelulla tehdystä kartasta. Toivottavasti tähän mennessä harvinaisen selkeän lokakuun kelit suosivat myös InOMNia, jotta niitä pääsee ihastelemaan myös muutenkin kuin karttaa katsellen.
Kuu lauantaina 20.10.2018 klo 22. Kuva: NASA Scientific Visualization Studio / Ernie Wright / T. Öhman.

lauantai 6. lokakuuta 2018

Lisää järjettömiä nimiä Kuuhun

Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin IAU:n alainen Kuun nimistöstä vastaava työryhmä jatkaa armotonta sekoiluaan. Ryhmä toki tekee paljon hyvää työtä, mutta se myös jatkuvasti rikkoo omia sääntöjään. Samalla se sotkee Kuun muutenkin äärimmäisen sekavaa nimistöä entisestään. Esimerkkeinä tästä ovat täysin pieleen menneet Hildegard ja Hildegard K, ja toisaalta omasta mielestäni onnistuneet mutta IAU:n sääntöjen vastaiset (tai ainakin hyvin tummanharmaalla alueella liikkuvat) Mount Marilyn ja Chang'e 3:n laskeutumisalueen Tai Wei, Zi Wei ja Tian Shi.

Erittäin hämmentävät uusimmat nimistömuutokset nähtiin eilen 5.10.2018. Tapaus oli IAU:n mielestä niin merkittävä, että he julkaisivat siitä oikein lehdistötiedotteen. Yleensä uudet nimet ainoastaan mainitaan lyhyesti USGS:n planeettageologian uutissivulla. Uusimmat nimet Kuussa ovat nyt 8 Homeward ja Anders' Earthrise. Näillä halutaan kunniottaa parin kuukauden kuluttua 50-vuotisjuhliaan viettävää Apollo 8-lentoa ja erityisesti maineikasta Earthrise-valokuvaa, jossa molemmat kraatterit näkyvät. Aina on toki ollut tiedossa, että kuvan varsinaisesti otti Apollo 8:n kuumodulin pilotti Bill Anders, mutta osa kunniasta on usein jaettu myös komentomodulin pilotti Jim Lovellille ja lennon komentaja Frank Bormanille, sillä onnistunut kuvaus oli kuitenkin ryhmätyön tulosta. Nyt päätettiin kunnioittaa pelkästään Bill Andersia.

Uusissa nimissä on mielestäni monikin asia täysin pielessä. Ensinnäkin ne ovat harvinaisen hankalia. Numero nimen alussa on aina ongelmallinen, minkä vaikkapa asteroidien ja komeettojen nimet kiistatta osoittavat. Englannin genetiivi puolestaan on vaikea etenkin englantia äidinkielenään kirjoittaville. Tästä todisteena on vaikkapa Science Daily-tiedeuutissivuston juttu, jossa Anders' Earthrise kulkee nimellä Anders's Earthrise. Kumpikaan nimi ei myöskään noudata Kuun kraattereiden nimeämisohjetta, jonka mukaan ne tulisi nimetä merkittävien kuolleiden luonnontieteilijöiden tai naparetkeilijöiden mukaan, tai erityistapauksissa etunimien mukaan.

IAU:n nimeämisohjeiden ensimmäisessä pykälässä lukee näin:

1. Nomenclature is a tool and the first consideration should be to make it simple, clear, and unambiguous.

Ohjeen mukaan nimistö on siis ennen kaikkea työkalu, ja nimistö tulisi pitää selvänä ja yksiselitteisenä. Nyt 8 Homewardiksi nimetty kraatteri tunnettiin aiemmin "yksiselitteisellä" nimellä Ganskiy (Hansky) M. Sen virallisessa nimessä todellakin oli kaksi kirjoitusasua. Vaikea sanoa, onko uusi nimi yhtään selkeämpi kuin vanha. Anders' Earthrise puolestaan oli aiemmin Pasteur T, mutta se tunnettiin eräissä vanhemmissa kartoissa nimellä Voltaire. Hommaa sotkee vielä huomattavasti se, että jos USGS:n tietokannasta alkaa 8 Homewardia tai Anders' Earthrisea etsiä, niitä ei löydä kraatterien alta, vaan molemmat luokitellaan jostain syystä edelleen satelliittikraattereiksi, joiden isäntäkraatterit ovat Ganskiy (Hansky) ja Pasteur. Simple, clear, and unambiguous?
IAU:n PR-kuva uudelleennimetyistä kraattereista Apollo 8:n Earthrise-klassikossa. Kuva: NASA / IAU.

IAU:n PR-kuva 8 Homewardista ja Anders' Earthrisesta ilmeisesti WAC-mosaiikkitaustalla. Pohjoinen ylhäällä, 8 Homewardin läpimitta noin 12,5 km ja Anders' Earthrisen läpimitta noin 40,2 km. Kuva: NASA / IAU.

Molemmat uudelleennimetyistä kraattereista sijaitsevat Kuun etäpuolella juuri itäisen reunan takana. 8 Homewardin virallinen läpimitta on 12,52 km, leveysaste -12.02° ja pituusaste 97.09°. Äkkiseltään ajatellen se saattaisi erittäin suotuisissa libraatio-olosuhteissa kenties jopa olla havaittavissa Maasta. Anders' Earthrise on selvästi suurempi kraatteri, läpimitaltaan 40,15 km. Sen leveysaste on -11,73° ja pituus 100,47°. Iältään se on kohtalaisen vanha, eli nektarinen.

Jos Apollo-ohjelmaa ja siinä mukana olleita ihmisiä haluttaisiin kunnioittaa Kuun nimistössä, yksi erittäin hyvä tapa olisi virallistaa  astronauttien kraattereille ja muille laskeutumisalueiden läheisille kohteille antamat nimet. Jonkin verran niitä on virallistettukin, mutta minkäänlaista logiikkaa siitä on ulkopuolisen hyvin vaikea löytää. Nämä nimet ovat käytössä esimerkiksi LRO QuickMapissä, joten selkeämpää olisi, jos kyseiset nimet olisivat virallisia.

Asian hyvä puoli on tietenkin se, että Kuu ja Apollo 8 saavat tiedotusvälineissä hivenen näkyvyyttä. Mitään muuta hyvää tästä sekoilusta en sitten pystykään keksimään. Parempi olisi, jos IAU kirjoittaisi Kuun nimistösäännöt kokonaan uusiksi, koska se ei kuitenkaan nykyisiä sääntöjään noudata. Hyvä lähtökohta olisi, jos säännöissä todettaisiin, että vuosisataisia perinteitä noudattaen kaikki käy...

Kuu on koko ihmiskunnan yhteistä "omaisuutta". Sen pinnanmuotojen nimeämisen periaatteet ovat järkevät ja lämpimästi kannatettavat. Sitä vain toivoisi, että noita periaatteita myös noudatettaisiin, eikä turhan päiten lisättäisi hämmennystä ja sekasortoa.