perjantai 10. elokuuta 2018

Lappajärven synnystä Kivipäivässä 18.8.2018

Lauantaina 18.8.2018 klo 09.30–19.00 vietetään Lappajärvelle hotelli Kivitipussa Lappajärvi-päivää. Osana sitä on Kivipäivä, jonka aktiviteetit rajoittuvat ajalle 11–17. Kivipäivän loppupuolella klo 14.30–16.00 pidän esitelmän Lappajärven synnystä. Tarkoituksenani olisi siis puhua siitä, kuinka Lappajärvi syntyi 78 miljoonaa vuotta sitten. Samalla käyn läpi Lappajärven 160-vuotista tutkimushistoriaa ja puhun törmäyksistä hieman yleisemminkin. Aikomuksenani olisi myös yrittää parhaani mukaan oikoa eräitä yleisimmiksi havaitsemiani väärinkäsityksiä Lappajärven kraatteria ja sen syntyä koskien. Samoja teemoja olen esitellyt Lappajärvellä parin viime vuoden aikana aiemminkin, mutta suurimmalta osin tarjolla on nyt ihan uutta asiaa.

Omaa esitystäni edeltää klo 14.0014.30 Lappajärven geologiasta Helsingin yliopistoon graduaan tekevän Sanni Tiilikaisen luento "Lappajärven tutkimukset kesällä 2018". Luvassa on siis yhteensä pari tuntia kraatteriasiaa. Kivipäivän anti on muutenkin kiintoisa. Kivitipun mukaan ohjelma, josta tiettävästi pääosin vastaa FM, diplomigemmologi Satu Hietala Geologian tutkimuskeskuksesta (GTK), on tällainen:

- Kivinäytteiden vastaanotto Kivitipun aulassa klo 11 alkaen
- Yleisökilpailu: Arvaa meteoriitin paino. Voittaja ilmoitetaan Kivitipun FB-sivuilla.
- GTK:n osastolla pääset tutustumaan erilaisiin asteroidien törmayksissä syntyneisiin kivilajeihin, Suomen yleisimpiin kivilajeihin ja mineraaleihin sekä korukiviin. Lisäksi mahdollisuus oppia tunnistamaan kiviä ja mineraaleja sekä tutkia mikroskoopilla mm. meteoriittia ja dinosauruksen luuta.
- Voit myös tuoda omia kivinäytteitä tunnistettavaksi
- Georeitin esittelyä
- Metso Oy:n kivikone yleisön käytettävissä näytteiden tunnistamista varten
- Päivän aikana mahdollista tutustua meteoriittikeskukseen sekä meripihkanäyttelyyn


Voin tosin omasta puolestani todeta, että ohjelmassa mainittua Kraatterijärven Georeittiä ei varmastikaan esitellä, sillä reittiä ei maastoon ole merkitty, eikä siitä ole myöskään mitään esittelymateriaalia. Näin ollen ainakaan georeittihankkeen entiset työntekijät eivät ole reittiä esittelemässä.

Kivipäivän, samoin kuin Lappajärvi-päivän tapahtumat ovat ilmaisia ja kaikille avoimia. Lappajärvi-päivän järjestäjinä toimivat Kivitippu, Lappajärven kunta ja Lappajärven MLL. Kivipäivän osalta mukana lienee myös GTK. Kivitippu sijaitsee kauniilla Nykälänniemellä muutaman kilometrin päässä Lappajärven keskustasta Evijärven suuntaan osoitteessa Nykäläntie 137. 



P.S. 22.8.2018: Reilu puolitoista tuntia meni lauantaina rattoisasti jutellen Lappajärvestä. Kiitokset tilaisuuden järjestäjille ja kuulijoille! Järviseudun Sanomissa ilmestyi tänään haastattelu koskien Lappajärven uutta 78 miljoonan vuoden ikämääritystä. Se löytyy haastattattelusivulta.

10 kommenttia:

  1. Lappajärven meteoriitista löytyy netistä paljon ristiriitaista tietoa, joka paikassa on eri ikä, kraaterin läpimittä, asteroidin koko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kommentista. Netissä (ja reaalimaailmassakin) olevan Lappajärvi-tiedon ristiriitaisuus on valitettavasti ehdottoman totta. Sen verran mainostan omia tekemisiäni, että uusinta ikäarviota lukuun ottamatta oleellisimmat asiat Lappajärvestä löytyvät viime vuonna toimittamastani Kraatterijärven georeitti -raportista:

      https://intolinkki.net/georeitti/

      Lappajärven ikä on parhaan tämänhetkisen käsityksen mukaan 77,8 +/- 1,1 miljoonaa vuotta (Kenny et al. 2018, MetSoc; tätä tulosta ei ole vielä vertaisarvioitu, aiempi vertaisarvioitu ikä on Schmiederin ja Jourdanin 76,2 +/- 0,29 miljoonaa vuotta). Kuulemani mukaan ikä hieman tuosta vielä tarkentuu, kunhan artikkeli saadaan lopullisesti hyväksyttyä. Kirjoittelen siitä kyllä sitten tänne tai valitettavasti lapsipuolen asemaan jääneeseen kraatteriblogiimme.

      Kraatterien läpimitat määritetään reunanharjalta toiselle. Lappajärven tapauksessa topografinen reuna on säilynyt, joten koko on varsin helppo määrittää. Lappajärven kraatterin halkaisija on täten noin 22-23 km. Vieläkin usein, esimerkiksi tänäkin vuonna kotimaisen tähtitiedelehden nettiuutisessa, Lappajärven kraatterin läpimitaksi väitetään 17 km. Tämä 70-luvulta peräisin oleva luku viittaa vain kraatterin painovoimaminimin halkaisijaan. Lukua ei koskaan edes tarkoitettu varsinaiseksi harjalta harjalle -läpimitaksi, mutta sellaisena sitä on valitettavasti jatkuvasti käytetty. Tuo reunan olemassaolo ja noin 22 km:n läpimitta on kuitenkin tunnettu jo 80-luvulta asti.

      Yhtä lailla vanha käsitys on väite siitä, että kraatterin synnyttäneen asteroidin läpimitta olisi noin 500 m. Läpimittaa ei pystytä tietenkään enää varmuudella sanomaan, mutta siitä voidaan esittää hyvin perusteltuja arvioita. Kohdekallioperän tiheys tiedetään (peruskallion päällä olleen sedimentti(kivi)kerroksen paksuus oli tuntematon, mutta kuitenkin niin vähäinen, ettei sillä tässä ole juuri merkitystä). Samoin tiedetään suurella todennäköisyydellä kahden eri riippumattoman tutkimuksen perusteella törmänneen kappaleen olleen tavallinen kivimeteoriitti, tarkemmin sanottuna luultavasti H-tyypin kondriitti. Näiden keskiarvotiheys tiedetään. Samoin tiedetään todennäköisin törmäyskulma (45 astetta) ja todennäköisin törmäysnopeus (vajaat parikymmentä km/s). Näiden perusteella voidaan laskea, että törmänneen kappaleen läpimitta oli suuruusluokaltaan suunnilleen puolitoista kilometriä. Jos kaikki luvut vetää keskiarvoiksi, tulos oli muistaakseni noin 1600 metriä. Toki epätodennäköisiäkin asioita silloin tällöin tapahtuu, mutta mitään perustetta ei tällä hetkellä ole tehdä mitään muita kuin noita keskiarvo-oletuksia.

      Toivottavasti tämä selvitti asiaa. Suunnitelmissani olisi joskus tehdä Suomen kraatterien esitetyistä ikä- ja läpimitta-arvioista ihan asiallinen kriittinen tutkimuskin, mutta saas nähdä milloin sen oikein saa aikaiseksi.

      Poista
  2. Lappajärven kraatterijärven markkinoinnin kannalta on surkeaa että suomenkielistä tietoa on heikosti saatavilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta tuokin. Lappajärven kunnanhallitus päätti muutama viikko sitten hakea rahoitusta hankkeelle, jonka tarkoituksena olisi saada haettua UNESCOn kansainvälistä geopark-statusta kraatterille (http://dynweb.lappajarvi.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2018851-9). Voi vain toivoa, että mikäli hanke toteutuu, siinä kiinnitetään myös huomiota tiedon koontiin ja sen kattavaan esilletuontiin. Järviseutu-Seuran Kraatterijärven Georeitti -hankkeessa tehtiin aiemmin mainitsemani oppaan lisäksi nelisivuinen esite kraatterin perusfaktoista, ja sitä jaeltiin alueella reilun vuoden ajan. Alueen yrittäjille jaettiin hieman kattavampaa perustietopakettia. Lisäksi kansaa valistettiin markkinoilta 4H-kerhoihin, yrittäjätapaamisista yleisöluentoihin ja poliitikoiden lobbaamiseen.

      Näiden lyhytkestoisten hankkeiden ja tällaisen harrastuksena touhuamisen mahdollisuudet ovat kuitenkin loppupeleissä hyvin rajalliset. Tosiasia on, että netissä tiedot Lappajärvestä ovat vaikeasti löydettävissä, eikä esimerkiksi georeittioppaaseen vahingossa törmää. Ja vaikka Kivitipun ”Meteoriittinäyttelyssä” on paljon hyvää, tieto on sielläkin erittäin ristiriitaista. Viimeksi käydessäni näyttelystä löytyi esimerkiksi kolme eri ikäarviota Lappajärvelle, eikä kävijä mitenkään voi tietää, mitä niistä pitäisi uskoa. Yksikään niistä ei ole viimeisin, tällä hetkellä luotettavimpana pidettävä ikäarvio, koska näyttelyn päivittäminen on melkoisen vaikeaa.

      Lappajärvellä tarvittaisiin omasta mielestäni tietenkin montakin asiaa, mutta yksi niistä on jonkinlainen portaali, jossa olisi tarjolla ajantasaisin tieteellinen tieto kraatterista, erilaiset reittikartat, sekä alueelta löytyvät palvelut. Kraatterijärven toimijat ry:n Kraatterijärvi-sivusto (http://kraatterijarvi.fi/) on kyllä hyvä askel aivan oikeaan suuntaan. Matkailun peruspalveluitakin tietysti alueella tarvittaisiin lisää, mutta tämä on toki muna vai kana -tyyppinen probleema. Lähinnä kuitenkin kaivattaisiin sitä, että todella oivallettaisiin Euroopan suurimman kraatterijärven tarjoamat mahdollisuudet muista tuhansista kauniista järvistä erottautumiseen, ja hommaan tartuttaisiin yhdessä kunta- ja poliittiset rajat ylittäen, pitkäjänteisesti, ja pitäen koko ajan huolta siitä, että faktat ovat kohdillaan (ja ylipäätään saatavilla).

      Sekin tietysti auttaisi, jos Suomessa olisi yksikin yliopisto tai tutkimuslaitos, joka olisi edes etäisesti kiinnostunut törmäyskraatteritutkimuksesta. Tällaisella laitoksella olisi mahdollisuus niin halutessaan tarjota ajantasaista tietoa, ja myös mahdollisuus esimerkiksi asiallisen nettisivuston ylläpitämiseen pidemmälläkin tähtäimellä. No, tällaista ei tietenkään ole eikä näillä näkymin myöskään tule, joten luultavasti jatkossakin joudutaan tyytymään siellä täällä oleviin tiedonmurusiin Lappajärvestä ja Suomen yhdestätoista muusta törmäyskraatterista.

      Poista
    2. Mielenkiintoinen teos voisi olla joku parikymmentä sivuinen (ei haittaa vaikka reilusti pidempikin jos vaan asiaa saa aikaan) teos joka käsittelisi kuinka järveä/kraatteria on tutkittu ja mitä tutkimukset kertovat, alkaen tulivuoriteorista eteenpäin. Tietenkin niin että maallikkokin ymmärtäisi. Esimerkiksi kerrottaisiin mistä voidaan päätellä kraatterinläpimitta ja asteroidin koko.

      Poista
    3. Heh, sattuipa sopivasti, sillä olen juuri tällä hetkellä viimeistelemässä hakemusta, jolla tuollaisen tekemisestä saisi jonkinlaisen korvauksenkin! Asiaa Lappajärvessä ja sen tutkimushistoriassa kyllä riittää, sillä siellä on mielenkiintoisia hahmoja tieteen monitaituri H. J. Holmbergistä lähtien. Arkadianmäellekin yksi Lappajärvi-tutkija päätyi.

      Ongelma tosiaan on siinä, että vaikka harrasteena tuollaisen hengentuotteen tekisikin, se päätyisi vain tänne kotisivulleni luettavaksi, eikä se siis tuota tiedon saatavuuden ongelmaa käytännössä poistaisi. Painotuotteiden julkaiseminen omakustanteena taas on sitten pikkuisen turhan tyyris harrastus meikäläiselle… Mutta kiva kuulla, että tuollaista kohtaan olisi kiinnostusta!

      Poista
    4. Jos harrasteena teet niin Lappajärven kunta, Kraatterijärven toimijat, Järviseutu-seura tai joku muu vastaava voisi olla kiinnostunut julkaisemaan sähköisenä nettisivuilla? Tai ehkä e-kirjaksi Google Playhyn. Ja lähialueen kirjastoja voisi kiinnostaa jos pienen painatteen saisi.

      Tietenkin parempi jos korvauksen kera teet ja kunnon kirja!

      Poista
    5. Tuo Google Play on mielenkiintoinen ajatus, joka ei itselleni ole juolahtanut mieleen. Kiitos vinkistä, pitääpä jossain vaiheessa perehtyä tuohon tarkemmin! Jos tuollaisen joskus saa aikaiseksi, niin aikomus on kyllä teettää siitä yhdet kopiot Lappajärven, Vimpelin ja Alajärven kirjastoihin, sillä se ei kovin monen kymmenen euron tappio olisi. Vaan saa nähdä milloin tuo toteutuu, näillä harrastushommilla kun tahtoo olla tapana venyä.

      Poista
    6. Kenelle oikeastaan kuuluu kunnia Lappajärven kraatterilöydöstä? Lehtisestä usein puhutaan vai pystyikö Svensson todistamaan ensimmäisenä?

      Wickman taisi olla ensimmäinen kuka toi ajatuksen esille (missä yhteydessä?) 50-luvulla, mutta tarkka vuosi taitaa olla mysteeri ja se ei varmaankaan silloin johtanut mihinkään?

      Myyttejä ja kysymyksiä riittää..

      Poista
    7. Kylläpä se kunnia Lappajärven todistamisesta törmäyskraatteriksi kuuluu Nils-Bertil Svenssonille. Nature-lehden erittäin lyhyessä artikkelissaan vuonna 1968 hän ilmoitti kärnäiitistä mitattujen kvartsin shokkilamellien kidetieteelliset suunnat (eli ns. Millerin indeksit). Ne olivat samoja kuin jo tuolloin tunnetuista kraattereista määritetyt. Kraatteritutkijoille tämä oli jo tuolloin riittävä todiste. Shokkimetamorfoosin tutkimus oli tuolloin kuitenkin melko lailla alkutekijöissään, joten osa ei-kraatteritutkijoista oli vielä sitä mieltä, että vastaavia voi syntyä muutenkin kuin törmäyskraattereissa. Nykyisin tiedetään, että tämä ei pidä paikkaansa: aitoja shokkilamelleja ei synny luonnossa muuten kuin törmäyskraattereissa. Näin ollen etenkin nykyisin silmin tarkastellen Svensson oli kiistatta Lappajärven todistaja.

      Lehtisen merkittävin anti oli coesiitin, eli kvartsin korkeapainemuodon löytäminen. Sen hän esitteli suomeksi vuonna 1969 lisensiaattitutkielmassaan ja englanniksi seuraavana vuonna Suomen geologisen seuran julkaisusarjassa. Coesiitti oli kriittisimmillekin tutkijoille jo tuolloin varma todiste törmäyssynnystä.

      Tuo kysymys Wickmanin panoksesta on kiinnostava. Lehtinen mainitsee lisurissaan Wickmanin puhuneen Lappajärven mahdollisesta törmäyssynnystä 50-luvulla. Viite on kuitenkin ainoastaan Lehtisen ohjaajan, kansainvälisestikin erittäin maineikkaan geokemistin Thure Georg Sahaman henkilökohtainen tiedonanto. En ole löytänyt Wickmanin kirjoittaneen aiheesta mitään. Voi hyvin olla, että kyse oli Sahaman ja Wickmanin välisestä kirjeenvaihdosta tai juttelusta jossain kokouksessa tms. Tuo vaatisi tarkempaa tieteenhistoriallista selvittelyä. Joka tapauksessa Sahama kävi Saksassa Riesin kraatterilla, innostui aiheesta, ja päätti pistää Lehtisen hommiin. Oli Wickmanin 50-luvun kommentti mikä/missä/millainen hyvänsä, mihinkään se ei tuolloin vielä johtanut.

      Mutta juu, kiinnostavia kysymyksiä Lappajärven osalta tosiaankin riittää.

      Poista