Suvasveden kraattereilla ikäeroa yli 600 miljoonaa vuotta

Uhkasin taannoin kirjoittelevani Maan törmäyskraattereista lähinnä Suomen Kraatterit -sivustollemme. Tämä uhkaus on pitänyt, mutta nyt uunituoreiden tulosten kiehtovuus suorastaan pakottaa mainitsemaan ja mainostamaan asiasta täälläkin. Tämänkin blogin lukijoille tuttu Martin Schmieder kollegoineen (minäkin siellä taas joukon jatkona) osoitti nimittäin argon/argon-ikämäärityksellä, että aiemmin yhtäaikaisesti syntyneiksi oletetut Suvasvesi N eli Kukkarinselkä ja Suvasvesi S eli Haapaselkä syntyivät aivan eri aikoihin. Ne ovat siis vain sattumalta vieretysten savolaista maisemaa koristamassa. Suvasvesi N:n ikä on noin 85 miljoonaa vuotta, kun Suvasvesi S on puolestaan iältään vähintään noin 710 miljoonaa vuotta. Ikäeroa kraattereilla on siis hulppeasti vähintään reilut 600 miljoonaa vuotta! Tämä tekee Suvasveden kraattereista täysin ainutlaatuisen kohteen. Meteoritics & Planetary Science -lehteen hyväksytyn artikkelin ennakkoversion* pääsee vapaasti lukemaan ResearchGate-palvelun kautta, ja Suomen Kraatterit puolestaan tarjoilee aihetta taustoittavan suomenkielisen, mahdollisesti myös suht selkokielisen blogipostin.

Landsat 5:n väärävärikuva Suvasvedestä. Nuolet osoittavat jäätikön kulkusuunnan, kolmiot pirstekartioiden löytöpaikat, viisikulmiot tutkimuksessa käytettyjen törmäyssulakivinäytteiden paikat, ja katkoviiva Suvasveden siirroksen likimääräisen kulun. Kuva: Schmieder et al. 2016.

*Schmieder M., Schwarz W. H., Trieloff M., Buchner E., Hopp J., Tohver E., Pesonen L. J., Lehtinen M., Moilanen J., Werner S. C. & Öhman T., 2016. The two Suvasvesi impact structures, Finland – Argon isotopic evidence for a ‘false’ impact crater doublet. Meteoritics & Planetary Science, vol. 51.

P.S. 6.3.2016: Naputtelin tarinalle muutama päivä sitten (2.3.) hieman jatkoa hollywoodilaisesta näkökulmasta. Suuntaa-antavia arvioita siitä, mitä Kuopiossa tapahtuisi jos yksikin Suvasveden törmäyksistä tapahtuisi tänään, löytyy tästä Suomen Kraatterit -blogin kirjoituksesta. 

Muualla mediassakin oli tuosta hieman tarinaa. Ensimmäisenä (heti 24.2.) oli kollega Jarmo Korteniemen artikkeli Tiedetuubissa, sitten reilua viiikkoa myöhemmin (3.3.) Taneli Arposen paikallisin teemoin elävöitetty juttu ilmestyi painettuna niin Savon Sanomissa kuin Keskisuomalaisessakin, ja lopuksi (5.3.) Jenna Heinon juttu oli Iltalehden verkkosivuilla.